tiistai 12. maaliskuuta 2024

COVID-19 - Post Mortem - Mitä opimme koronasta?

Siitä kun Korona-ajan eristykset alkoivat, on lähes päivälleen neljä vuotta (2020/03). Nykyaikaiselle liikkuvalle ja globaalille yhteiskunnalle se oli uusi tilanne.  Niin yksittäiset ihmiset kuin organisaatiot ja maamme hallintokin olivat melko valmistautumattomia tilanteeseen. 

Ihmiset reagoivat toisistaan poiketen. Toiset vaipuivat apatiaan, toiset hyper-aktivoituivat ja toiset sulkivat sen pois mielestään melko onnistuneesti. Itse muistan etätöihin siirryttyäni olleeni sen verran jännittynyt ja yli-energinen, että kesken päivän oli tehtävä kävelylenkki, jotta ylimääräistä "virtaa" sai purettua pois. 


Jälkiviisaus

Paras viisaus on jälkiviisaus, joten yritetään käyttää sitä. Monet päätökset epidemian edetessä olivat jälkeenpäin ajateltuna vääriä, mutta jo silloin oma intuitio antoi ymmärtää niin. Nuorista naisista juuri koottu hallitus, "viisikko", janosi enemmän julkisuutta kuin oikeita ratkaisuja. Presidentin ehdottamalle "nyrkille" käännettiin selkä. Omavoimainen hallitus alkoi järjestämään sen sijaan jopa päivittäisi yhteisiä tiedotustilaisuuksia. Jälkeenpäin ajateltuna hallituksen toiminta oli lapsellista. Kenelläkään viisikosta ei ollut kokemusta tai osaamista tilanteen hoitamiseen. Kun heidän esiintymisiä muistelee, tulee mieleen ensimmäisenä heidän innokkuutensa olla esillä, ei niinkään halukkuus ratkaista asioita. Silloisen pääministerin nykyinen elämä antaa hyvän selityksen siitä, millä arvoilla ja ajatuksilla päätöksiä tehtiin. Mitä niin pahaa suomalaiset ovat tehneet, että juuri tuona aikana sattui olemaan historiamme huonoin hallitus? (Paljonkin!)


Huonoja päätöksiä

Seurauksena tästä oli sarja huonoja ja erittäin huonoja päätöksiä. Katsotaan näistä joitakin. 

1. Lock-down/eristys ja erityisesti lasten ja nuorten eristäminen. Koulujen siirtyminen etäopetukseen oli hirvittävä päätös ja sen seurauksia maksetaan vuosia. Tähän ei ollut mitään tarvetta, sillä tauti ei ollut lapsille kovinkaan vaarallinen. Tämä myös tiedettiin jo silloin. Määräyksen seuraukset olivat paljon kalliimmat kuin sillä aikaansaadut näennäiset hyödyt.

2. Testaamattoman rokotteen epäsuora pakkorokottaminen koko kansakunnalle ja samanaikaisesti rokotevalmistajien vapauttaminen kaikesta vastuusta. Rokottamisesta olisi voinut tulla käsittämättömän paha katastrofi. Pelkästään miljardien rokotteiden tuotantoprosessin aikaansaaminen annetussa aikataulussa oli haasteellista ja siten sisälsi monia tuotannollisia riskejä: nopeassa tuotannon ylösajossa jokin voi aina mennä laajamittaisesti pieleen.

3. Rokotepassi. En tiedä oliko tämä suorastaan perustuslain vastainen vai ei, mutta maalaisjärjen vastainen se oli. Tämä teki rokotuksista käytännön pakon monille. Kyseessä oli siis pakkorokotukset. Myös hyvin nopeasti nähtiin, että rokote ei poistanut mahdollisuutta taudin kantoon, joten passi oli teoriassa tehoton. Terveiden ihmisten luokittelu lääkityksen mukaan on totalitarismia tai muuta vastaavaa pakkovaltaa, joka ei kuulu länsimaiseen vapaaseen yhteiskuntaan.

4. Maskipakko. Kaikki testit näyttivät, että perinteinen sininen huonosti istuva maski ei vaikuta pieniin viruksiin mitenkään. Tämä roiskeita estävä suoja ei ole tarkoitettu hengityksen mukana leviäviä viruksia vastaan. Syvälle ihoon painautuvia korkeamman suojan maskeja taas ei ollut saatavilla ja toisaalta niiden käyttö vaati opetusta ja opettelua, johon suurimmalla osalla ei ollut haluja. Tämän sijasta oltaisiin voitu keskittyä erilaisten julkisten tilojen ilmanvaihdon testaamiseen ja parantamiseen.

5. PCR testit. Maailmalla ei ollut mitään vaikeutta tuottaa miljardeja muovitikkuja ja testejä, vaikka lapset eivät saa juoda mehuaan muovisesta pillistä. Mitä rationaalista siinä oli, että tiesi sairastavansa koronaa tai jotain toista virustautia? Kuitenkaan siihen ei ollut hoitoa, lääkettä tai parannusta. Positiivisella (tai negatiivisella) testillä ei ollut vaikutusta mihinkään muuhun kuin toimi koronapassin korvikkeena joissakin tapauksissa. 


Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin

Seurauksena korona-ajasta yleisesti oli myös joitakin hyviä asioita: 

1. Ihmiset oppivat maailmanlaajuisesti Teams, Zoom, Meet ja muiden etäpalaverikäytäntöjen käyttäjiksi ennätysnopeasti. Meidänkin seurakunnassa pystytettiin Meet-tilaisuudet käytännössä viikossa ja mukana oli alusta asti kaikki ikään katsomatta - seurakunnan tilaisuuksia ei juurikaan peruttu. Sama tapahtui työpaikoilla ja se on merkittävästi vähentänyt matkustustarvetta säästäen aikaa ja energiaa. 

2. Syntyvyys nousi lyhytaikaisesti. Alhainen syntyvyys on suomen kansan suurin ongelma. Korona-aika sai tähän jatkuvasti alaspäin painuvaan trendiin pienen muutokset parempaan. 

3. Etävastaanotot. Monelta lääkärikäynniltä vältytään nykyisin, kun yksinkertaiset asiat voi hoitaa etänä. Tällä on merkittävä vaikutus myös terveydenhoidon resurssien riittävyyteen. 

4. Vaikka korona-aikana hallitus ei osannut sulkea rajoja, niin uusi hallitus löysi siihen keinot melko nopeasti.


Onko faktoja vai mielipiteitä?

Vaikka epidemian alusta on jo yli neljä vuotta, on monia asioita, joista vieläkin on vaikea saada selkeitä faktoja. Tämä aiheuttaa mielipiteiden myrskyn. Yksi sen mukanaan tuoma ilmiö on salaliittoteorioiden yleistyminen. 

Salaliittoteorioiden ytimessä on virus itse. Tuliko se eläimestä, lepakosta, vai laboratoriosta? Oliko se USA:n yritys heikentää Kiinaa vai Kiinan yritys heikentää länsimaita? Epäilen, että tähän ei saada faktuaalista vastausta koskaan, siksi jäljellä tulee olemaan vain loputtomasti mielipiteitä. Näistä voi sitten rakentaa minkälaisia baabelin torneja tahansa. 


Mielipiteen perustelu valheellisella tiedolla

Mielipidemyrskyn ytimessä ovat myös olleet rokotteet. Pieni äänekäs joukko on varma, että kuolemia aiheuttavat rokotteet, ei tauti itse. Eräs julistus kertoi näin: "Ylikuolleisuus johtuu piikeistä - mikään ei muuta mieltäni". Tämä lausunto jo itsessään kertoo, että todisteilla ei ole väliä, silloin kun perustellaan mielipiteitä. 

Valitettavaa on ollut se, että monet kristitytkin perustelevat mielipiteitään valheellisella tiedolla - heidän pitäisi pysyä totuudessa eikä levitellä huhuja.

Kirjoitin tähän blogiin jo korona-ajan alussa, että jokainen joutuu itse päättämään ottaako piikin vain ei. Tämän ymmärryksen sain nopeasti sillä perusteella, että ainakaan minä en tiedä etukäteen kenen kohdalle tulee se rankempi versio koronasta ja kenen kohdalla taas rokote aiheuttaa vaarallisen reaktion. Itse otin kaksi ja lopetin siihen, kun kävi ilmeiseksi, ettei siitä juurikaan ole terveelle hyötyä. Miksi turhaan ottaa lisää riskiä siitä, että jokin tässä tutkimattomassa ja toimimattomassa rokotteessa ei olekaan kohdallaan? Komsii komsaa.

Mutta yhtä väärää kuin valtiolta oli "pakottaa" ihmiset ottamaan rokote, on  perustella valheella mielipidettään. Mielipiteet perustuvat ihmisen arvoihin ja asenteisiin, ja jokaisella on oikeus pitää ne - perustelemattakin jos näin haluaa. Lääkkeen käyttäminen on mielestäni mielipiteen, elämän tai ajatuksen vapauden piiriin kuuluva asia. Siksi sitä ei ylipäätänsä tarvitsisi perustella mitenkään. 


Aiheuttiko rokote kansallisen immuunikadon ja ylikuolleisuuden?

Otan tähän pari esimerkkiä kyseenalaisista perusteista, jotka ovat helposti tutkittavissa vääriksi (älä siis käytä näitä): 


Väite 1. "Koronarokotteet aiheuttavat kansallisella tasolla räjähdysmäistä immuniteetin katoamista ja sairastavuuden lisääntymistä." Tätä tuetaan THL:n (johon ei muissa asioissa luoteta) tilastolla, josta on ote alla. "Tästä selvästi näkee, että piikityksen jälkeen diagnosoinnit ovat räjähtäneet kasvuun:"



Ote THL:n sivuilta: 
https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/avo/perus06/summary_icd1001 

Yllä olevan kuvan mukaisesti jaettuna tilastosta saa sen kuva, että piikkien jälkeen tosiaan kaikkien tautien diagnosointien lukumäärät ovat kasvaneet. Perusteita ikään kuin löytyy sille, että rokote on aiheuttanut immuunikadon, sillä tilastosta voidaan tehdä tällainen graafi: 


Kaikkien diagnoosien lukumäärä vuosina 2018-2023

Kuitenkin yhtä selvästi samalla THL:n sivulla lukee taulukon yläpuolella:

"Huomaathan, että suurin osa yksityisistä palveluntuottajista on alkanut toimittaa tietoja Avohilmo-rekisteriin vasta vuodesta 2020 alkaen. Tämän vuoksi raportilla esitettäviä vuosia ei voi suoraan vertailla keskenään. Koska valtaosalta yksityisistä palveluntuottajista tiedot puuttuvat kokonaan vuosilta 2018, 2019 ja vuoden 2020 alusta, niin raportilla esitettävissä yksityisen avosairaanhoidon ja työterveyshuollon tiedoissa tapahtuu huomattava kasvu vuoden 2020 loppupuolella."

Eli tilastoa on rakennettu samanaikaisesti koronaepidemian kanssa ja tiedon lähteitä on lisätty. 

Alla olevalla graafilla asiaa selvitetään lisää: 

Tästä graafista näkee hyvin, miten diagnosointien lukumäärän kasvu johtuu uusien organisaatioiden tietojen lisäämisestä tilastoon.

Siis jokainen joka on käynyt taulukon sivulla, on varmasti huomannut yläpuolella olevan tekstin. Siksi on melko varmaa, että joku on tuon tilaston laittanut somekiertoon kiusallaan, ja nauraa partaansa, kun huomaa hyväuskoisten sitä levittävän. 

Kun jälkimmäistä graafia katsoo tarkemmin (oranssi nuoli), voi tehdä johtopäätöksen, että terveydenhoidon diagnosointikyky on itse asiassa laskenut koronaepidemian aikana, koska kapasiteettia on käytetty koronan hoitamiseen. Maalaisjärjellä ajatellen asia on juuri näin: ei Suomen terveydenhoitojärjestelmää ole rakennettu niin, että se tuosta vain pystyisi tekemään 50% enemmän tautidiagnosointeja kautta linjan. 

Työssäni olemme viikoittain yhteydessä eri hyvinvointialueisiin ja lisäksi näemme ohjelmastamme erilaisia tilastoja. Näiden perusteella ymmärrän, että sairaanhoidon jonot ovat pidentyneet juuri koronan vuoksi, muut sairaudet eivät ole merkittävästi lisääntyneet. 


Väite 2. "Ylikuolleisuus johtuu piikistä." Tämä nousi taas esille syksyllä 2023, kun ylikuolleisuus oli marraskuussa jopa 40% yli vuosien 2016-2019 keskiarvon Suomessa. Kuitenkin tilastoista näemme, että tämä koski yli 70-vuotiaita kuolleiden keski-iän ollessa 84. Samanaikaisesti maassamme todella riehui korona voimakkaammin kuin koskaan aikaisemmin! (Silti ei tarvittu eristystä eikä muita hätätoimia). Tilastosta näemme myös koko korona-ajan ylikuolleisuuden. Se osoittaa aika selvästi, että rokotus ei aiheuttanut ylikuolleisuutta, vaan tauti itse, koska Euroopassa ylikuolleisuus oli korkeimmillaan ennen rokotusten alkamista.

Ylikuolleisuus näkyy alla olevasta Eurostatin datasta tehdystä graafista. Ylikuolleisuus on prosenttia verrattuna vuosien 2016-2019 keskiarvoon.


Ylikuolleisuus
Sininen: koko EU
Vihreä: Suomi
lähde: EUROSTAT 
 https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/demo_mexrt__custom_10356240/default/line?lang=en


Mitä sitten tapahtui marraskuussa 2023? Se näkyy hyvin THL:n korona tilastosta:


Koronatilastot THL, graafin lähde: https://www.koronatilastot.fi/fi/

Kaikilla mittareilla mitattuna koronaepidemia oli voimakkaimmillaan marraskuussa 2023: sairaalapaikat, kuolleet ja jätevesiarvot olivat korkeammalla kuin koskaan aikaisemmin. Siten myös ylikuolleisuus oli suurinta. Paluu normaaliin suuntaan näkyy jo joulukuun tilastoissa.

Ylikuolleisuus Suomessa on jatkuvassa kasvussa, koska suomalaisten keski-ikä on nousee eli meillä on aina vaan enemmän vanhoja ihmisiä. Voit lukea lisää THL:n sivuilta: https://thl.fi/-/kuolleisuus-oli-eurostatin-mukaan-suomessa-tavallista-korkeampi-marraskuussa-2023-taustalla-korona-ja-vaeston-ikaantyminen- 


Väite 3. Nuorten, varsinkin urheilijoiden, äkilliset kuolemat ovat uusi ilmiö. Näitä näkyy videokoosteissa, joita on nyt kerätty useamman vuoden ajalta useasta eri maasta. 

Tähän haluan kertoa hyvän, mutta edesmenneen, ystäväni tarinan. Hän harjoitteli maratonia varten urheilukentällä. Kesken vedon tapahtui jotain ja hän siirtyi makaamaan nurmelle - pian hän kuoli siihen paikkaan. Jälkeenpäin saimme tietää, että sydän petti. Myöhemmin keskustelin aiheesta tutun sydänkirurgin kanssa ja hän sanoi, että nuorille hyväkuntoisille urheilijoille, varsinkin miehille, ensimmäinen oire sydänongelmista usein on kuolema. Tämä tapahtui vuonna 2008. Kautta historian ihmisiä on kuollut eri ikäisinä ja äkillisesti. 


HUOM: En missään kohdin väitä, etteikö rokotteesta, niin kuin mistä tahansa muustakin lääkkeestä, jotkut yksilöt voi saada jopa kuolettavia oireita. Koronarokotteesta nämä voivat olla lisäksi piileviä, koska tutkimustietoa ei ole riittävän pitkältä ajalta ja ihmiset eivät siten voi puntaroida hyvien ja huonojen puolien vaikutuksia. Mutta kun otetaan huomioon, että piikityksestä on nyt aikaa kolme vuotta ja piikkejä on annettu maailmanlaajuisesti kymmeniä miljardeja, niin voidaan tilastollisesti sanoa, että olimme onnekkaita: asia olisi voinut mennä todella pahasti pieleen, siksi on hyvä että jotkut asiasta voimakkaasti varoittivat. 


Maailmanlaajuinen hiilidioksidikoe

Yksi sivujuonne korona-ajasta on, miten se todisti, ettei hiilidioksidin määrän lisääntyminen ilmakehässä aiheudu ihmisen toimista. Tässä alla on kaksi graafia. Ensimmäinen kertoo, miten öljyn kulutus notkahti korona-ajan alussa. Toinen kertoo, ettei hiilidioksidin määrän lisääntymisessä tapahtunut vastaavaa notkahdusta. Niiden välillä ei siis ole korrelaatiota, riippuvuutta, eikä siten kausaliteettia. Tämä on väite, jota tilastot selkeästi tukevat.


Öljynkulutus vuosina 1965-2022:



Hiilidioksidin määrä ilmakehässä:

Hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa tasaisesti riippumatta öljynkulutuksen muutoksesta vuonna 2020. kts. esim: https://gml.noaa.gov/ccgg/trends/


Hiilidioksidia on ilmakehässä 0,04%. Jos sitä olisi vain 0,02% kasvit alkaisivat kuolemaan. Huonosti tuulettuvassa makuuhuoneessa voi aamulla olla hiilidioksidia jopa yli 0.1% ja silti sinne ei kuole - hiilidioksidi ei ole myrkky. (Nämä ovat hyviä tietokilpailukysymyksiä.) Happea on 21% ja jos maailman kaikki metsät poltettaisiin happea olisi edelleen yli 20%. 

Pienenä sivupolkuna: uskotko, että maailma on hiilineutraali vuonna 2035? Alla graafi energialähteistä. Siitä näkee, että fossiiliset energialähteet vastaavat noin 70-80% kaikesta energiasta.




Lopuksi

Koronatoimet monilta osin olivat ylimitoitettuja, paniikinomaisia ja pakotettuja. Rokotteissa otettiin turhia riskejä. Hirvittävin asia oli joissakin länsimaissa tapahtunut totalitarismin nousu, esimerkkinä vaikkapa Kanada. Asuminen maassa, jonka lait sallivat totalitarismin virusepidemian ansiosta, on monien arvojen vastaista.


 ps. Jos haluat taistella todellista salaliittoteoriaa vastaan, niin tässä hyvä aihe: Suomalaiset nuoret naiset ovat päättäneet olla synnyttämättä maahamme lapsia.

Tästä graafista näkee, miten suomenkielisten äitien synnyttämien lasten lukumäärä on romahtanut viimeisen 10 vuoden aikana.


Suomenkielisistä äideistä syntyneiden lasten lukumäärä.
kts. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__synt/statfin_synt_pxt_12dn.px/table/tableViewLayout1/ 





sunnuntai 4. helmikuuta 2024

Välähdys Ilmestyskirjasta - Tempaus Jeesuksen luokse

Raamatun kirjoista juuri Ilmestyskirja ja 1. Mooseksen kirja ovat kiinnostaneet minua aina eniten. Jotenkin se mystiikka ja asioiden jonkinasteinen epäselvyys on kuin kutsuhuuto, joka pyytää luokseen syventymään - ikään kuin pulmapelin pariin.

Ilmestyskirja on viimeisin ja tarkin kuvaus lopun ajan tapahtumista. Siten se antaa lisää lihaa luiden ympärille niin Danielin kuin Paavalinkin teksteihin ja kertoo myös enemmän kuin mitä Jeesus kertoi Matteuksen luvussa 24 (tai luvuissa Markus 13 ja Luukas 21).

Tempaus tuntuu kiinnostavan ihmisiä eniten yli muiden lopunaikojen teemojen.  Onhan tämä myös yksi kiehtovimmista ja kiinnostavimmista kysymyksistä: elääköhän se sukupolvi jo, joka ei koskaan kuole ja saa Elian kohtalon?

Olen kahdesti seurakunnassamme vetänyt 50 tunnin raamattupiirin, joissa Ilmestyskirja on käyty lävitse luku luvulta. Mukana on ollut toistakymmentä innokasta profetioiden tutkijaa.

Noista kokemuksista kirjoitin ensin Opi Ilmestyskirja -kirjan. Siinä en kuitenkaan syventynyt erityisesti tempaukseen, vaan se oli sivuosassa. Siksi ajatus jatko-osasta kyti mielessä vuoden verran, kunnes paine oli niin suuri, että tekstirunko syntyi käytännössä yhtenä viikonloppuna. 

Julkaisin tässä blogissani ensin kirjan sisällön yksittäisinä artikkeleina samalla keräten hieman palautetta. Sen jälkeen editoin blogikirjoitukset digikirjaksi, jonka linkki on alla.

Blogia lukeneille tiedoksi, että kirjassa on myös uutta aineistoa. Viimeinen luku on täysin uusi ja tarkennuksia on siellä täällä. Viimeinen luku käsittelee Ilmestyskirjan salaisuuksia numeroiden, erityisesti numero seitsemän kannalta. 

Ilmestyskirjan viimeisen, 22., luvun tärkeimmät viittaukset lukuun 7 (Kuningas Jaakon käännöksen mukaisesti laskettuna): 

  • Luku 22 on Raamatun 7x7=49. luku, jossa on 7+7+7=21 jaetta. 
  • Luvun viimeinen sana Amen, mainitaan Raamatussa 77 kertaa (isolla kirjoitettuna).
  • God, ensimmäinen maininta on 7+7+7. sana ja alkaa 77. kirjaimella ja on 7. maininta Jumalasta lopusta päin laskien. 
  • God mainitaan kaikkiaan 7 kertaa.
  • Lord, alkaa 70x7 kirjaimesta luvussa 22
  • Lord + Jesus, mainitaan yhteensä 7 kertaa
  • Jesus mainitaan 7+7 kertaa koko Ilmestyskirjassa, joista kolme on viimeisessä luvussa

Nämä numeroarvot siis saadaan, kun tutkitaan englanninkielistä Kuningas Jaakon Raamattua (KJV).

Välähdys Ilmestyskirjasta - Tempaus Jeesuksen luokse kirjan voit ladata tästä.

Image by Dall-e, 2024



sunnuntai 14. tammikuuta 2024

Välähdyksiä Ilmestyskirjasta, Osa 10. - Ristiriita Paavalin kirjeistä

Tempauskeskustelu jakaa asiantuntijoita pääasiassa kahteen ryhmään, jotka molemmat puolustavat omia näkökantojaan voimakkaasti ja rakentavat toistensa argumenteista ja väitteistä olkiukkoja: heikolta näyttäviä ja helposti palavia karikatyyrejä. Olin vuosia ymmälläni siitä, miksi tämä aiheuttaa joissakin niin suuria tunteita: syytetään toisia jopa pelastusopillisista virheistä. Kuitenkin Raamattu sanoo selkeästi, että Jumala ei jaa kunniaansa. Profetioiden tulkinta on lopulta aina hänen käsissään. Luulenkin suurten tunteiden nousevan sieltä, että lopultakin syvällä sisimmässään - tai sitten ihan tiedostamatta - tiedetään, että omat perustelut eivät kaikilta osin sittenkään saa tukea Raamatun sanasta. Ei haluta jälleen kerran lähteä tutkimaan avoimesti Raamatun sanaa: mitä se todella sanoo ja mitä se ei sano. Pahimmillaan luotetaan siihen, että joku toinen on jo tehnyt sen minun puolestani.

Mainitsin aikaisemmin, että loogisesti Ilmestyskirjan tekstillä perustelemani tulkinta aiheuttaa syyttelyä niin post- kuin pre-tribulation leirin oppineissa. Tämä nosti esiin kysymyksen, johon nyt joiltakin osin vastaan ja johon jo osin edellisessäkin artikkelissa vastasin. En mielelläni kirjoita toisten perusteluista, koska silloin on juuri vaarana, että tekee niitä olkiukkoja eli huonoja kuvia toisten ajatuksista. Kirjoitankin enemmän siltä kannalta, miten olen näitä argumentteja ymmärtänyt. Tämä ei ole millään tavalla täydellinen selvitys aiheesta vaan lyhyt "hyvä tietää" tiedonanto myös toisenlaisista näkökannoista. Näin "Välähdyksiä Ilmestyskirjasta" -artikkeleita seuranneet saavat laajemman kuvan eskatologisesta keskustelusta.

Monet myöhäisen tempauksen kannattajat vetoavat voimakkaasti Paavalin sanoihin ja erityisesti Tessalonikalaiskirjeisiin, joten keskityn tässä artikkelissa niihin. 

Post-tribulation opin mukaan Jeesuksen paluu ja tempaus ovat käytännössä samanaikainen tapahtuma, ajallisesti kutakuinkin samana päivänä. Seurakunta joutuu siinä kulkemaan koko vihan ajan läpi aina loppuun asti, kohdaten niin pasuunat, voi-huudot kuin vihan maljatkin. Jumala varjelee kyllä omansa jollakin tavalla tässä ajassa omalta vihaltaan, mutta ei kuitenkaan antikristuksen tai Babylonin vihalta. Oppi äärimmilleen vietynä lyhenee lausuntoon: lopulta Jeesus vain palaa takaisin. 

Ensin haluan kerrata sen, että tributlation sana on kaiken kaikkiaan  ongelmallinen, kuten olen sen aikaisemmissa artikkeleissa esiin tuonut. Tribulation tarkoittaa ahdistusta. Ilmestyskirja käyttää ahdistus -sanaa vain alussa 7. lukuun asti. Siitä eteenpäin ja jo 6. luvun lopusta alkaen käytetään sanaa (Jumalan) viha. Itse pyrin tekemään näiden käsitteiden välillä selkeän eron, mutta välillä joudun viittaamaan tähän yleisesti käytettyyn termiin. 


Paavalin 1. Tessalonikalaiskirje

Johdantona aiheeseen katsomme Paavalin 1. kirjettä tessalonikalaisille. Tämä Paavalin varhaisin kirje sisältää Tessalonikan uskoville uutta tietoa Jeesuksen paluusta. Paavali oli aikaisemmin käynyt perustamassa Tessalonikaan seurakunnan ja kertonut Jeesuksen ristinkuolemasta, ylösnousemuksesta ja taivaaseen nousemisesta. Myöhemmin seurakunnassa oli noussut kysymyksiä, mitä silloin tapahtuu, kun Jeesus tulee takaisin. Huolta oli tullut erityisesti kuolleiden kohtalosta. 

Paavali selventää kirjeessään, että kuolleet nousevat Jeesusta vastaan ennen eläviä. Sitten elävät temmataan yhdessä heidän kanssaan. Tapahtumat ovat siis hyvin samanaikaisia, mutta kuolleilla on kuitenkin "etuasema". 

Paavali ei tässä yhteydessä sano, että Jeesus palaisi, vaan että kuolleet nousevat ja seurakunta temmataan yhdessä Herraa (Jeesusta) vastaan yläilmoihin, pilviin. Jeesus ei siis tässä vaiheessa näy maassa asuville, hän ei kosketa jalallaan maata, eikä hän henkilökohtaisesti nouda seurakuntaa. Varsinaisen noudon tekevät enkelit (Matt. 24:31) ja kohtaaminen tapahtuu vasta yläilmoissa. Tämä sanonta ei tarkoita stratosfääriä tai jotain muuta ilmakehän kerrosta maan yläpuolella, vaan sitä toista ulottuvuutta, jossa Jeesus jo on. Tämän jälkeen uskovat saavat aina olla Jeesuksen luona. 

Lopuksi Paavali sanoo, että lohduttakaa toisianne näillä sanoilla. Jeesuksen kohtaaminen "yläilmoissa" tulee olemaan uskovan elämän hienoimpia hetkiä. 

Oman näkemykseni mukaan tätä jaksoa ei voi käyttää erityisesti kummankaan "leirin" perusteluna, mutta se tuhoaa sen olkiukon, että Jeesus palaisi kahdesti. Tätä olkiukkoa monet post-tribulation opin puolustajat käyttävät syyttäessään pre-tribulation oppia kannattavien opettavan kahta Jeesuksen paluuta. 

Oma käsitykseni on, että koska Jeesus on Jumala Jumalana  hänellä on mahdollisuus "poiketa" maassa juuri niin monta kertaa kuin on tarpeellista. Monet todistavat nähneensä, jopa keskustelleensa, Jeesuksen kanssa. Näitä kertomuksia on lähiaikoina tullut mm. Lähi-Idästä, jossa eräskin tyttö kertoi Jeesuksen käyneen hänen luonaan opettamassa psalmeja useampana kertana. Silloin hän ei vielä tiennyt, kuka oli tämä salaperäinen vierailija, joka pystyi tulemaan lukittujen ovien taakse.  


2. Tessalonikalaiskirje 2. luku

Ensimmäinen kirje toki selvensi joitakin asioita Jeesuksen kohtaamiseen ja tempaukseen liittyen, mutta se ei ollut tyhjentävä selitys. Tämä jätti tilaa spekulaatioilla ja eksyttäjien hyökkäyksille. Ilmeisesti joku oli lähettänyt Tessalonikaan kirjeen, jossa väitettiin Herran Päivän jo tulleen tai olevan juuri tulossa. 

Tällä kertaa Paavali oli täsmällisempi, mutta meidän huonoksi onneksemme viittasi myös heille aikaisemmin puhumaansa opetukseen toistamatta sen yksityiskohtia kirjeessä. Näin kirje jättää tulkintamahdollisuuksia. Näistä tulkinnoista on pitkälti kysymys, kun käytetään Paavalin sanoja myöhäisen tai aikaisen tempauksen perusteluina. 

Ensin Paavali johdattaa Jeesuksen luo kokoontumisen aiheeseen viitaten näin ensimmäisen kirjeen "yläilmoissa" tapahtuvaan kohtaamiseen. Sitten hän rauhoittelee, että Herran Päivä ei vielä ole käsillä: me emme ole sellaista kirjettä lähettäneet teille.

Tämän jälkeen Paavali aloittaa opetuksen, jotta vastaavaa ei enää tapahtuisi:

"Ensin  näet tapahtuu luopumus ja ilmestyy laittomuuden ihminen, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai palvottavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala. 

Ettekö muista, että puhuin teille tästä, kun vielä olin luonanne? Ja te tiedätte, mikä häntä nyt pidättää, niin että hän vasta ajallaan ilmestyy. Laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa, kunhan vain poistuu tieltä se, joka sitä on vielä pidättämässä. Silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa kirkkaudella.

Tuon laittoman tuleminen tapahtuu Saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla tunnusteoin ja ihmein, kaikin vääryyden viettelyksin niille, jotka joutuvat kadotukseen, koska he eivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen voidakseen pelastua. Siksi Jumala lähettää heille voimakkaan eksytyksen, niin että he uskovat valheeseen, jotta kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuuteen vaan ovat mieltyneet vääryyteen." (2. Tess. 2:3-12) 


Myöhäisen tempauksen kannattajat vetoavat näihin sanoihin tapahtumien järjestyksestä yhtenä pääperusteluna. Tässä perustelussa on painotus Paavalin sanassa "Ensin". Eli ensin viittaa siihen, että laittomuuden ihminen (josta Johannes kirjeissään käyttää nimeä antikristus ja Ilmestyskirja nimeä peto) ilmestyy ensin ja julistautuu jumalaksi.

Toinen kappale opetuksessa kertoo siitä, että antikristus ei voi ilmestyä ennen kuin pidättäjä poistuu. Nyt tämä "pidättäjä" on joku tai jokin, joka jää hieman epäselväksi. Raamattu ei kerro siitä enempää. Tämä jää meiltä salaisuudeksi tai päättelyn varaan. Tämän avoimen tilanteen eteen voidaan rakentaa joitakin tulkintamalleja.

Näiden tulkintamallien perustelut tapahtuvat ennen tekstiä pohjustamalla tilanne johonkin tiettyyn kontekstiin. Myöhäisen tempauksen perustelussa tilanne pohjustetaan sillä, että teksti kertoo suoraan tessalonikalaisten pelkäävän antikristuksen ilmestymistä minä hetkenä hyvänsä. He eivät mitenkään osoittaneet huolettomuutta, että tempaus heidät siitä pelastaisi. He siis olisivat tietoisia siitä, että joutuvat kohtaamaan antikristuksen ja olivat siten ymmärtäneet, että tempausta ei tapahdu ennen sitä. Tällöin tempauksen ajankohdaksi jää vain jokin aika antikristuksen ilmestymisen jälkeen. 

Post-tribulation opin kannattajien väite on, että suora yksinkertainen lukeminen johtaa tähän tulkintaan. Kuitenkin hekin ovat ensin asettaneet tämän kontekstin, niin, että tulkinta on mahdollinen.


Toinen tulkinta

Yksi tulkintavaihtoehto pidättäjälle on ensimmäisen kappaleen käsite luopumus. Luopumus useimmiten ymmärretään tarkoittavan uskovien luopumista uskosta. Luopumuksen pitää tapahtua eli uskon poistua tieltä.  Eli niin kauan kuin maailmassa on uskoa, antikristus ei voi ilmestyä. Se tuntuisi loogiselta. Kun uskova seurakunta poistuu, antikristusta ei enää pidätä vanhurskaiden rukoukset. 

Tämä on yksinkertaisin mahdollinen selitys ja samalla kaikkein tylsin. Ei olekaan mitään mysteeriä Paavalin sanoissa. Vastaus on sanassa niin kuin hyvissä selityksissä aina.  

Tällöin tessalonikalaiset olivat kauhuissaan siitä, että miten on mahdollista, että tempaus (josta Paavali puhui edellisessä kirjeessä) oli jo tapahtunut ja he olivat yhä maan päällä. He olivat joko tulleet liian myöhään uskoon tai olivat omasta mielestään uskossaan jotenkin vajavaisia (kuten me kaikki). Paavali sen jälkeen rauhoitteli heitä ja sanoi, että käyttäkää hänen sanojaan tempauksesta rohkaisuna toisellenne: se on vielä edessäpäin ja vasta sen jälkeen antikristus tulee.

Uskovan ei tarvitse pelätä kuolemaan eikä sen tähden vainoja tai antikristusta. Pelastuksen menettämisen pelko taisi siten olla tessalonikalaisten pelon syy. 


Paavalin kirjeiden pasuunat

Paavali puhuu viimeiseen pasuunan puhaltamisesta. Monet post-tribulation opin kannattajista sanovat, että tämä on sama kuin Ilmestyskirjan 7. pasuuna, koska se on viimeinen pasuuna. Siten Paavali kertoo, että seurakunnan tempaus tapahtuu Ilmestyskirjan 7. pasuunan jälkeen. Tämä Paavalin mainitsema pasuuna olisi siten profeetallinen ilmoitus, jonka Ilmestyskirja täydentää. 


Toinen tulkinta pasuunasta

Paavalin kirje Tessalonikalaisille oli aikajärjestyksessä ensimmäinen UT:n kirje, kirjoitettu noin v. 51 (molemmat Tessalonikalaiskirjeet). Ilmestyskirja on kirjoitettu vuonna 96 jKr. Paavalin kirjeen vastaanottajille Ilmestyskirjan käsitteet eivät siten olleet tuttuja. 

Sen sijaan heille, ainakin juutalaiskristityille, oli tuttua juutalaiset perinteet. Näihin kuuluivat Vanhan Testamentin kuvaukset pasuunoiden käytöstä ja juutalaisten syksyn juhlien pasuunat. Näistä yhden nimi oli suuren pasuunan soiton juhla (Jom Teruah). Suurin pasuuna oli aina viimeinen pasuuna myös kansaa koolle kutsuttaessa esim. sotaan lähdettäessä. Siten viimeisen pasuunan soitto on enemmänkin käsite ja kuvaus siitä, mihin ihmiset olivat tottuneet kuin viittaus ilmestyskirjaan, josta ihmiset eivät olleet kuulleetkaan. 

Jom Teruah tarkoittaa kirjaimellisesti "torvensoiton päivää", mikä viittaa shofarin, eli lampaan sarvesta valmistetun torven, puhaltamiseen. Tämä puhallus on keskeinen osa juhlan perinteitä. Tämä uudenvuoden juhla tunnetaan myös nimellä Rosh HaShanana. 

"Jom Teruah’na uskotaan taivaan portin olevan avoinna. Muinaisissa juutalaisissa häissä, kun sulhanen tuli hakemaan morsianta, hänen tuli hakea morsian kotoa ja tuoda isänsä kotiin ja tätä kutsuttiin ”Nisuin” eli ”Kotiin haku”. Nisuin tulee sanasta, jonka merkitys on ’nostaa ylös, kohottaa, noukkia’. 

Pasuunansoiton päivä aloittaa aina syksyn juhlakauden. Päivällä on useita teemoja. Tärkein niistä on kuolleiden ylösnousemus. Joka syksyinen pasuunansoiton päivä on siis eräänlainen vuosittainen kertausharjoitus; ”tulevaisuuden varjo” siitä päivästä, kun JHVH itse puhaltaa pasuunaan, niin että kuolleet heräävät ja elossa olevien Messiaan pyhien ruumiit nousevat ylös  pilviin kohtaamaan Ylkäkuninkaansa." (lainattu: https://shalom.fi/juhlat/jom-teruah/)

Edellisen kuvauksen mukaisesti juutalaisilla oli siis jo ennen Paavalin kirjettäkin ajatus mielessä, että ylösnousemuksessa pasuuna soi. Siitä ei tarvitse rakentaa yhteyttä Ilmestyskirjan 7 pasuunan ikään kuin jälkikäteen.

Pasuunan toki taivaassa täytyy soida, silloin kun tempaus tapahtuu, mutta sitä pasuunaa ei jostain syystä ole mainittu Ilmestyskirjassa. Tosin Johannes mainitsee Ilmestyskirjan 4. luvun alussa kuulevansa kuin pasuunan äänen puhuvan hänelle ja pyytävänsä nousta ylös. Perinteisen pre-tribulation opin mukaisesti tempaus tapahtuukin tässä vaiheessa salaisesti.

Olen jo useasti kirjoittanut, että seurakunta on taivaassa ennen 7. sinetin avausta ja pasuunat tulevat vasta tämän jälkeen. Ilmestyskirjan kronologinen tulkinta johtaa tähän. Juuri ennen 7. pasuunan puhaltamista kaksi profeettaa nousevat taivaaseen ja sen jälkeen, tosin ajallisesti ei välittömästi, taivaaseen nousevat 144000 tuhatta ja vihan ajassa Jeesukseen uskoon tulleet. Eli siinä mielessä viimeinen pasuuna aloittaa nämä seurakunnan jälkeiset ylösnousemustapahtumat.

Ilmestyskirjan seitsemän pasuunaa vertautuvat Jerikon valloitukseen. Jos kirjeen vastaanottajille olisi sanonut jotain seitsemästä pasuunasta, he olisivat yhdistäneet sen Jerikon valloitukseen. Vaikkakin tässä tapauksessa seitsemään pasuunaan puhallettiin yhtä aikaa. Ja kun niihin oli puhallettu, valloitus alkoi. 


Lopuksi

Kun Jeesus kutsui Johanneksen taivaaseen Ilmestyskirjan 4. luvussa, hänellä oli tarkoitus selventää lopunaikojen asioita kristikunnalle, sillä Johannes sai käskyn kirjoittaa kaiken ylös seurakunnissa luettavaksi. Kirkastettu Jeesus Isän luona oli täysin tietoinen siitä, mitä kirjoituksia oli aikaisemmin annettu seurakunnalle mm. Paavalin toimesta. Pyhän Hengen kautta hän oli myös muistuttanut seurakuntaa kaikista omista sanoistaan kirjoituttamalla neljä evankeliumia ja Apostolien teot sekä kirjeet. Hän lakkaamatta rukoili seurakunnan puolesta ja tiesi sen tilan tarkkaan.

Täten yksi merkittävä syy Ilmestyskirjan näyn antamiseen on ollut, että Jeesus halusi, Isän tahdosta, selventää seurakunnalleen, mitä lopun aikoina tapahtuu. Hän tiesi, että aikaisemmat profeetalliset sanat olivat olleet yksityiskohdiltaan suppeat. Siksi Johanneksen piti nyt kirjoittaa asia tarkkaan kellotettuna ja yksityiskohtaisesti ylös näyn mukaisesti. Ilmestyskirja on Jeesuksen antama tarkennus lopun aikojen tapahtumiin. Se on pyhä teksti ja sen lukemisesta on luvattu siunaus. 

Tästä johtuen Niin Matteus 24 kuin Paavalin kirjeetkin voidaan paremmin ymmärtää tulkitsemalla niitä Ilmestyskirjan valossa. Siellä on Jeesuksen viimeiset sanat meille. 




Onko kuvassa näkyvä nainen nuori vai vanha?
Näin me voimme saada samasta asiasta eri näkemyksen. 


lauantai 6. tammikuuta 2024

Välähdyksiä Ilmestyskirjasta, Osa 9. - Matteus 24 ja Ilmestyskirjan aikajana

 Monelle Matteuksen evankeliumin 24 luku ja siinä olevat Jeesuksen sanat ovat referenssi lopun aikojen tapahtumien järjestykselle. Joillakin tämä referenssi ylittää Ilmestyskirjan, vaikka Ilmestyskirjassakin Jeesus puhuu, vieläpä Isän kanssa taivaassa kirkastettuna Kristuksena. Tämä Matteuksen painotus lähtee siitä ajatuksesta, että Ilmestyskirjassa ja tässä Matteuksen luvussa olisi jokin ristiriita, jolloin toista pitää korostaa yli toisen.

Raamatun sanaa tutkiessa lähtökohta pitää olla aina, ettei siellä ole ristiriitoja. On vain vajavaisuuksia meidän ymmärryksessämme. Kaikki korostaa Jumalan kunniaa, jota Hän ei jaa. Siksi on syytä avoimesti tutkia, miten Ilmestyskirja ja Matteus 24 sopivat toisiinsa. 

Matteus 24 tutkittaessa huomaamme, että siinä Jeesus kertoo sekä sen silloin kulumassa olevan aikakauden loppumisesta että seuraavan alkavan aikakauden loppumisesta. Heprealaisessa aikakäsityksessä on erilaisia aikajaksoja. Näistä tunnetuin on riemuvuosisykli, joka toistuu aina 50 vuoden välein. Kuolleen meren kirjakääröistä käy ilmi, että on myös 500 ja 2000 vuoden nimetyt aikajaksot. Tämä näkyy myös Raamatun tekstistä, kun se välillä puhuu ajan lopusta ja välillä aikojen lopusta monikossa. 

Jeesus kuoli ristillä syntiemme tähden meidän pelastukseksemme. Siitä alkoi lain aikakauden loppu. Lopullinen aikakauden loppu tapahtui, kun temppeli hajotettiin roomalaisten toimesta vuonna 70jKr. Osin Jeesus puhuu tästä Matteus 24:ssa ja pyytää kristittyjä olemaan hereillä tämän suhteen. Kristityt myös ottivat tästä vaarin ja perimätieto kertoo, ettei yksikään kristitty kuollut roomalaisten piirityksessä. He olivat kaikki ehtineet pakenemaan. Ilmestyskirjassa tätä asiaa ei enää tarvinnut mainita, koska sen kirjoittamisen aikaan temppeli oli ollut jo hajotettuna yli 20 vuotta.

Osin Jeesus puhuu myös seuraavan ajan lopusta, joka tulee sitten kun evankeliumi on julistettu kaikille kansoilla. Ilmestyskirja viittaa tähän, kun lopulta enkeli 14. luvussa saattaa tämän työn loppuun. Tällöin loppuu myös armon aikakausi ja alkaa seuraava Tuhatvuotinen valtakausi, jossa Jeesus lopulta ottaa maallisen Davidin valtaistuimen Jerusalemissa. Vasta sen jälkeen on kaikkien aikakausien loppu, aikojen loppu, monikossa. 

Matteus 24 ylikorostaminen ohi Ilmestyskirjan taustalla on monesti myös ajatus, että Jeesuksen piti tietää asiat tarkasti. Tämä on tarpeeton korostus, koska Jeesus itse sanoo, että hän on puhunut vain sen, jonka Isä pyysi häntä puhumaan. Hän oli Isän lähettiläs ja Isän lähettämä kuten hän itse sanoo. Jeesus vietti rukouksessa pitkiä aikoja saaden rukouksessa aina ohjeet, mitä puhua. 

Jostain syystä Isä valitsi, että nämä lopunajan asiat paljastetaan vaiheittain. Tämä alkoi jo Vanhan Testamentin profeettojen kuten Danielin kirjoissa. Lopulta tarkin esitys on annettu Johanneksen kautta Ilmestyskirjassa, jossa kohtaamme kirkastetun Jeesuksen Isän rinnalla. 



Matteus 24: 1-14

Kun opetuslapset kysyvät lopun ajoista Jeesukselta, hän alkaa puhumaan vainoista. Tämä on yhtenäistä Paavalin sanojen kanssa (2. Tess. 1:6), jossa hän kertoo ahdistuksen tulevan uskoville ja Jumalan kostavan tämän ahdistuksen ahdistajille (Jumalan kosto ei siis koske uskovia ja tulee vainojen jälkeen). Tämä on myös yhtenäinen esitys Ilmestyskirjan kanssa, sillä ensimmäisenä ihmisryhmänä taivaassa esitellään juuri marttyyrit. Heitä edeltää neljä hevosta ja ratsastajaa eli sinetit 1-4. Jatkossa 7. luvussa, kun seurakunta esitellään taivaassa, sanotaan, että he tulevat suuresta ahdistuksesta. Jumalan viha taas alkaa samoihin aikoihin, kuten aikaisemmassa artikkelissa kävimme asiaa läpi. Suuri ahdistus on siis suuri uskovien vaino.



Matteus 24: 15-28

Ahdistuksen eli vainojen jälkeen Jeesus puhuu temppelin hävityksestä, joka tapahtui vuonna 70 jKr. Tätä ei Ilmestyskirja toista, koska se oli jo mennyt tapahtuma Ilmestyskirjan kirjoittamisen aikaan. Sen sijaan Ilmestyskirja kertoo temppelin olevan taas pystyssä luvussa 11 ja siellä uusiutunee tämä tapahtuma, josta jo Danielkin puhuu ja johon Jeesus viittaa: hävityksen kauhistus on temppelissä. Tämän seurauksena Israelin kansa pakenee Jerusalemista Ilmestyskirjan luvussa 12. Samalla tapaa kristityt pakenivat Jerusalemista 70 jKr. Israelin kansan historiassa toistuu sellainen malli, että aina toisella kertaa he saavat asiat oikealle tolalle.

Tässä alkujaksossa Jeesus puhuu myös vääristä profeetoista useaan otteeseen. Ilmestyskirjassa pedolla on väärä profeetta ajamassa hänen asiaansa. Tässä yhteydessä voitaisiin ottaa esille lyhyesti myös Ilmestyskirjan luku 10, jonka olemme toistaiseksi ohittaneet. Siinä enkeli antaa Johannekselle syötäväksi pienen kirjakäärön, joka maistuu makealta hänen suussaan, mutta karvastelee vatsassa. Mikä on tällaista, mikä ensin tuntuu hyvältä, mutta sitten osoittautuu vääräksi valinnaksi? Väärän profeetan eksyttävä oppi. Opin sisältöä ei tässä kerrota, jotta meidät kaikki koeteltaisiin siinä, onko meillä rakkaus totuuteen. 



Matteus 24:29

"Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät."  (Matt. 24:29)

Heti ahdistuksen eli vainojen sekä väärien profeettojen väärän toivon jälkeen aurinko pimenee ja nähdään muita merkkejä taivaalla. Tämä vastaa Ilmestyskirjan jakeita 6:12-13, jossa Jeesus avaa kuudennen sinetin. Sanat ovat hyvin lähellä samat, vaikka Ilmestyskirja sitten lisääkin enemmän yksityiskohtia niin kuin monessa kohtaa muuallakin. 

"Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin; ja tuli suuri maanjäristys, ja aurinko meni mustaksi niinkuin karvainen säkkipuku, ja kuu muuttui kokonaan kuin vereksi, ja taivaan tähdet putosivat maahan, niinkuin viikunapuu varistaa raakaleensa, kun suuri tuuli sitä pudistaa,"  (Ilm. 6:12-13)



Matteus 24:30

"Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella."  (Matt. 24:30)

Tässä kohdin Ilmestyskirja ja Matteus etenevät vain osin samassa tahdissa. Ilmestyskirjassa maassa asuvat kätkeytyvät luoliin, edellisen jakeen mullistusten tähden. Kätkeytyessään he sanovat, että Herran Vihan Päivä on tullut. Mistä he tämän tietävät? Epäilen näin olevan kahdesta syystä, joita ei tässä kohdin suoraan mainita. Tähän kohtaan sopii erityisen hyvin, että ihmiset näkevät taivaalla Ihmisen Pojan merkin. Sanat, jotka Jeesus lausuu jakeessa 30. Toinen mahdollinen asia on, että ihmiset ovat havainneet uskovien lähteneen pois maan päältä. 

Ja maan kuninkaat ja ylimykset ja sotapäälliköt ja rikkaat ja väkevät ja kaikki orjat ja vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten rotkoihin ja sanoivat vuorille ja kallioille: "Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta! Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?" (Ilm. 6:15-17)


Matteus kuitenkin jatkaa Jeesuksen sanoneen, että he näkevät merkin lisäksi Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella. Tarkoittaako tämä, että Jeesus jo tässä kohdin palaa takaisin vai tarkoittaako tämä, että kyseessä on ihmisten tulkinta Ihmisen Pojan merkistä: merkki näkyy, nyt hän tulee? Olen taipuvainen jälkimmäiseen tulkintaan. Miksi ylipäätään pitäisi olla merkki taivaalla, jos Jeesuskin jo näkyy?

On myös mahdollista, että tässä välissä Jeesuksen puheessa on aukko. Vanhassa Testamentissa profetioissa on aukko monessa kohdin. Esimerkiksi kun Jeesus lukee synagogassa palvelutyönsä alussa Jesajan lukua 61 hän lopettaa kesken virkkeen (vertaa Jesaja 61:2 ja Luukas 4:19). Miksi? Koska hän esitti samalla profetian täyttymisen ja vain Jesajan profetian alkuosa toteutui sinä päivänä. Loppuosa vasta hänen paluussaan maan päälle. Siinä on siis noin kahden tuhannen vuoden aikahyppy kesken profeetallisen virkkeen. Jeesus ei tehnyt tätä vahingossa, vaan hän suunnitteli sen niin. Matteuksen 24:30 jakeessa on siis samankaltainen asioiden yhteen kurominen kuin on Jesaja 61 luvun alussa. 



Matteus 24:31

"Suuren pasuunan soidessa hän lähettää enkelinsä kokoamaan hänen valittunsa neljältä ilmansuunnalta, taivasten ääristä niiden toisiin ääriin asti." (Matt. 24:31)

Tässä jakeessa enkelit keräävät valitut kaikkialta maailmasta. Ketkä ovat valitut? Selitykseksi on ainakin kaksi vaihtoehtoa. Joko tämä kuvaa temmattavien keräämistä tai tässä puhutaan Juutalaisten keräämisestä tuhatvuotisen valtakunnan siemeneksi. Jos kyseessä on tempaus, vastaa se Ilmestyskirjan jaetta 7:14. Tämä tosiaan tapahtuu molemmissa samassa kohtaan, kun huomioidaan, että edellisessä jakeessa oli "aikahyppy". Jos taas kyseessä on juutalaisten kerääminen, tapahtuu se Ilmestyskirjassa loppupuolella. Perinteinen pre-tribulaatio-oppi tulkitsee tämän koko tekstikohdan kohdistetun nimen omaan israelille ja juutalaisille. 



Jeesus opetti oikeaa asennetta

Matteus 24:n lukijan on syytä huomata opetuslasten ja Jeesuksen välisen keskustelun dynamiikka. Niin tässä kohdin kuin monessa muussakin kohtaan Raamatussa Jeesuksen päätavoite on opettaa oikeaa asennetta, eikä tyydyttää meidän uteliaisuuttamme. Hänen tarkoituksensa on koko ajan ohjata opetuslapsia oikeaan asennoitumiseen. 

Kokonaiskuva Matteus 24:stä on siis, että Jeesus yrittää opettaa opetuslapsia oikeaan tapaan suhtautua tulevaan. Tämä oli heille vaikeaa, koska heillä oli juutalaiseen tapaan voimakas messiasusko ja nyt he tunnustetusti tiesivät keskustelevansa tämän Messiaan kanssa. Vielä Apostolien tekojen alussa, juuri ennen ylösnousseen Jeesuksen taivaaseenastumista, apostolit kysyivät, että tälläkö ajalla sinä otat vallan ja Daavidin valtaistuimen. Jeesus vastasi, että teidän ei tarvitse tietää aikoja, vaan teidän pitää levittää evankeliumia. Jeesus ei siis vastannut selkokielellä apostolien kysymykseen tässäkään kohtaan, vaan opetti heitä oikeaan suhtautumiseen. Samoin on Matteus 24:ssä, jossa Jeesus opettaa meitäkin oikeaan asennoitumiseen. 

Matteus 24:stä poiketen Ilmestyskirja on kellotettu esitys (7 sinetin,  7 pasuunan ja 7 maljan kello) lopunajan tapahtumista eikä enää samanlainen Jeesuksen opetus. Siinä hän kertoo, millä ajalla hän tulee ottamaan Daavidin maallisen valtaistuimen. Ilmestyskirja on profetia, ilmestys, näytelmä, siitä mitä tulee tapahtumaan. Matteus 24 ei ole profetia, vaan ensisijassa valmennusta opetuslapsille. Matteus 24:ssä järjestys ei ole prioriteetti, vaikka siinä on järjestystäkin, vaan opetuslasten opettaminen oikeaan asenteeseen. Kun Jeesus kutsui Johanneksen kirjaamaan Ilmestyskirjaa ja julisti lopuksi, että nämä sanat ovat todet, hän varmasti tiesi, mitä Matteuksen evankeliumissa sanotaan. Ilmestyskirjassa hän tarkensi sitä kuvausta kronologiseksi. 



Sama tapahtumien kulku Vanhassa Testamentissa

Seuraavaksi teemme pienen hypyn Vanhassa Testamentissa olevaan Jesajan Kirjaan. Siinä esitetään sama asioiden kulku ja järjestys. Jesajan kirja 26 luku käy nopeasti läpi koko pelastustapahtuman. Seuraavassa sen kommentointi.


"Sinä olet lisännyt kansan, Herra, olet lisännyt kansan, olet kunniasi näyttänyt, olet laajentanut kaikki maan rajat"

Seuraavien jakeiden pohjalta tulkitaan tämä kansa tarkoittamaan kristittyjä, jotka ovat levinneet kaikkiin maihin.

"Herra, ahdistuksessa he etsivät sinua, vuodattivat hiljaisia rukouksia, kun sinä heitä kuritit."

Vaikeiden aikojen aikana tapahtuu kristittyjen kasvu. Herra kurittaa häntä, jota rakastaa.

Niinkuin raskas vaimo, joka on synnyttämäisillään, vääntelehtii ja huutaa kivuissansa, niin me olimme sinun edessäsi, Herra.
Vaikea oli kristityn kansan synnytys.

Me olimme raskaina, vääntelehdimme, mutta oli niinkuin olisimme synnyttäneet tuulta: emme saaneet aikaan pelastusta maalle, maanpiirin asukkaat eivät ilmoille päässeet.

Kristittyjen evankeliointityö on tuottanut vain pienen hedelmän maailmassa, kun suhteutetaan kaikkien ihmisten lukumäärä. 

Mutta sinun kuolleesi virkoavat eloon, minun ruumiini nousevat ylös.

Kuolleiden ylösnousemus ensin ja sitten ruumiiden eli elävien ylösnousemus. Minun ruumiini - seurakunta.

Herätkää ja riemuitkaa, te jotka tomussa lepäätte, sillä sinun kasteesi on valkeuksien kaste, ja maa tuo vainajat ilmoille.

Ylösnousemus ja riemujuhlat taivaassa.

Mene, kansani, kammioihisi ja sulje ovet jälkeesi, lymyä hetkinen, kunnes viha on ohitse mennyt.

Kristittyjen ylösnousemuksen jälkeen on ohje israelilaisille mennä salaiseen piilopaikkaan. Ilmestyskirja luku 12.

Sillä katso, Herra lähtee asuinsijastaan kostamaan maan asukkaille heidän pahat tekonsa, ja maa paljastaa verivelkansa eikä surmattujansa enää peitä." (Jes. 26:13-21)

Jumalan viha kun molemmat ryhmät ovat suojatut, kristityt ja juuri Messiaansa tunnustaneet israelilaiset.

 

Lopuksi

Matteus 24 ja Ilmestyskirjan yhdistämisyritys yllä on vajavainen ja olen täysin tietoinen, että moni on asioista eri mieltä. Kirjoitan tämän painokkaasti: perusteluina ei saa olla se, että arvostetaan Raamatun kirjojen painoarvoja eri tavalla. Eli että Matteuksessa olisi Jeesuksen sanoja, mutta Ilmestyskirjassa ei olisi. Se on normaalia Raamatun tulkintaa vastaan. Raamattu on kokonansa Jumalan sanaa. Jos tulkintani on vajavainen, niin yhä lujemmin pitää etsiä sitä tulkintaa, joka vahvistaa niin Ilmestyskirjan kuin Matteus 24:n täydellisen yhtäpitävyyden ja totuuden. Väittämällä, että Matteus 24 on totuus ja Ilmestyskirja on jokin hämärämpi kuvaus, paljastaa tutkijan epäpyhyyden Raamatun sanan suhteen ja halun valita tekstejä oman mielivaltaisen päätelmänsä mukaan. Varhaisimmissakin Uuden Testamentin kokoelmaluetteloissa on aina Ilmestyskirja mukana. Sen tekstin arvovallan symbolisoiminen alkoi vasta 300-luvulla Rooman kirkon toimesta. 









tiistai 2. tammikuuta 2024

Välähdyksiä Ilmestyskirjasta, Osa 8. - Profetia profetiassa

Ilmestyskirjan lukemista ja ymmärtämistä helpottavat kaksi asiaa. Ensimmäinen on sen ymmärtäminen kronologisesti suoraviivaisesti eteneväksi ikään kuin näytelmän käsikirjoitukseksi. Tämä merkittävästi helpottaa sen kokonaisuuden hahmottamista, ymmärtämistä ja ennen kaikkea muistamista. Tämän omaksumisen jälkeen kaikki opetus, joka vapaasti muuntelee Ilmestyskirjan aikajärjestystä, tuntuu sekavalta. 

Toinen asia, mikä sotkee luetun ymmärtämistä, ovat jakeet, jotka tuntuvat olevan jotenkin väärässä paikassa.  Ne tulevat vastaan yllättäen, kun edellistä asiaa ei vielä ole saatu päätökseen. Itse pyrin välttämään kirjoitustyyliä, joka sekoittaa lukijan (parhaani mukaan). En koskaan tietoisesti tee niin, että sotkisin kaksi eri asiaa samaan kappaleeseen. Miksi Ilmestyskirja tekee näin? Ennen kuin vastataan tähän kysymykseen, katsotaan esimerkkejä. 

Olemme näissä "Välähdyksiä Ilmestyskirjasta" -artikkeleissa jo useasti kohdistaneet tarkkaavaisuutemme 7. ja 8. lukuun, joten tehkäämme se taas. Kyseessä on Ilmestyskirjan rakenteen ymmärtämisen kannalta keskeinen kohta. 

8. luku alkaa seitsemännen sinetin avaamisella ja sitä seuraavalla hiljaisuudella. Lukija voi kohottaa kulmakarvojaan ja miettiä, että oliko siinä kaikki. 2. jae tässä luvussa kertoo seitsemästä enkelistä, jotka puhaltavat pasuunaan.  Kuitenkin kolmas jae ei enää puhukaan seitsemästä enkelistä, vaan yhdestä muusta enkelistä. Seitsemään enkeliin palataan vasta 6. jakeessa. Mitä ihmettä? Tässä välissä puhutaan siitä, miten rukoukset nousivat Jumalan eteen ja maassa tuli ukkosen jylinää ja maanjäristyksiä. Nämä liittyvät luonteeltaan 7. sinetin avaamisen tapahtumiin. 

Tuo "liian aikainen" viittaus seitsemään pasuunaan puhaltavaan enkeliin siis sotkee sellaista lukijaa kuin minä, jonka työmuisti on kovin lyhyt. Mielelläni siirtäisin tuon toisen jakeen ennen kuudetta jaetta. Näin tekstin luettavuus selkeytyisi merkittävästi, kun koko 7. sinetin tapahtumat etenisivät katkeamattomasti.

Mutta älä siirrä jaetta, sillä Ilmestyskirja kieltää sen tekstin muuttamisen. Siitä olisi seurauksena kirous. Siihen siis täytyy olla jokin syy, miksi se on ikään kuin väärässä paikassa. Luonnollisesti 2. jae on juuri siinä hetkessä ja paikassa, missä Johannes näki enkelit. Miksi asiat sitten esitettiin tässä järjestyksessä? Miksi Jeesus sanoi, että nämä sanat ovat todet eli että Johannes kirjoitti ilmestyksen oikein? Hyvin oleellisia kysymyksiä. 

Lisäksi tämä ei ole ainoa kohta missä kerronta katkaistaan asialla, joka kuuluu toiseen asiayhteyteen. Olen löytänyt seitsemän muuta kohtaa. Kun nämä selventää itselleen, teksti selkenee merkittävästi: 


1) 

7:2-3 "-- "Älkää vahingoittako maata, älkää merta älkääkä puita, ennen kuin olemme painaneet sinetin Jumalamme palvelijoiden otsaan." (Ilm. 7:3)

Alussa oleva "älkää" -kielto kohdistuu 8.lukuun ja neljään ensimmäiseen pasuunaan.


2) 

10:7 "vaan että niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen puhaltaessaan pasunaan, Jumalan salaisuus käy täytäntöön sen hyvän sanoman mukaan, jonka hän on ilmoittanut palvelijoillensa profeetoille." 

Vasta lukua myöhemmin (11:15) seitsemäs enkeli puhaltaa pasuunaan.


3)

"Ja pakanakansat ovat vihastuneet, mutta sinun vihasi on tullut, ja tullut on aika tuomita kuolleet ja maksaa palkka sinun palvelijoillesi profeetoille ja pyhille ja niille, jotka sinun nimeäsi pelkäävät, pienille ja suurille, ja turmella ne, jotka maan turmelevat."  (Ilm. 11:18)

Tuomiot tulevat lopulta luvuissa 19 ja 20.


4) 

14:2 "Ja minä kuulin äänen taivaasta ikäänkuin paljojen vetten pauhinan ja ikäänkuin suuren ukkosenjylinän, ja ääni, jonka minä kuulin, oli ikäänkuin kanteleensoittajain, kun he kanteleitaan soittavat." 

Lukua myöhemmin jakeessa 15:2 Pedon merkistä voiton saaneet tulevat taivaaseen kanteleet käsissä.


5) 

"Ja seurasi vielä toinen enkeli, joka sanoi: "Kukistunut, kukistunut on se suuri Babylon, joka haureutensa vihan viinillä on juottanut kaikki kansat". (Ilm. 14:8)

Babylonin kukistuminen kuvataan kaksi lukua myöhemmin 16:19 alkaen.


6) 

"Katso, minä tulen niinkuin varas; autuas se, joka valvoo ja pitää vaatteistansa vaarin, ettei hän kulkisi alastomana eikä hänen häpeätänsä nähtäisi!" (Ilm. 16:15)

Luvussa 19 Jeesus tulee maan päälle näkyvästi ja kesken pedon valtakautta yllättäen kaikki pedon valtakunnan asukkaat, maassa asuvat. 


7) 

"Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu." (Ilm. 21:2)

Vasta jakeessa 21:9 enkeli näyttää kaupungin Johannekselle.


Kun ymmärtää näiden kohtien kertovan etukäteen, mitä myöhemmin tapahtuu, kummastelu tekstin sisällöstä merkittävästi vähenee. Nämä ovat ikään kuin profetioita profetiassa. 



Syy näille "väärässä" paikassa oleville jakeille

Vielä on antamatta vastaus, miksi Ilmestyskirja jäsentää tekstiään näin. Onko se tehokeino vai onko sillä jokin syvempi merkitys?

Mietitään asiaa toisesta suunnasta. Mitä jos nämä tekstikohdat siirrettäisiin niiden "oikeaan" paikkaan? Rakenne selkeytyisi ja luettavuus paranisi. Eikö se olisi hyvä asia? Nopeasti ajatellen kyllä, mutta koska kyseessä on Jumalan sana, sen täytyy olla väärä ratkaisu. 

Jos nämä etukäteen annetut otsikot (ikään kuin etiäiset, profetiat) olisi sijoitettu asiayhteyteensä, voisi Ilmestyskirjan tekstikappaleita alkaa järjestelemään kronologisesti haluamansa mukaisesti. Tällöin nämä eivät enää tekstissä estäisi erilaisia aikajärjestystulkintoja, vaan niistä tulisi itsenäisiä kertomuksia. 

Nämä "etiäiset" ovat juuri siellä, mihin Jeesus halusi Johanneksen ne taltioivan. Ne muodostavat sisäkkäisten "ketjujen" rakenteen, joka ei sallit asioiden ymmärtämistä millään muulla tavalla kuin kronologisesti suoraviivaisesti edeten. Nämä etiäiset sitovat tekstin yhdeksi rikkomattomaksi kokonaisuudeksi. Ne sitovat menossa olevan asian ja etiäisen ilmoittaman asian järjestyksen.  Menossa oleva asia tulee ensin ja etiäisen ilmoittava asia menossa olevan asian jälkeen (eikä esimerkiksi ennen).

Tätä tekstin paketointia tai sidontaa vielä vahvistavat voi-huudot, jotka käsittelimme aikaisemmin sekä Herran Vihan Päivän alkaminen ja täyttyminen. Otetaanpa tämä vielä esille tarkemmin. 


8. luvun alun tekstin sidonta.


Herran vihan päivä alkaa ja täyttyy

6. luvun lopussa maan kuninkaat ja muut ilmoittavat, että Herran päivä alkaa tästä:

"ja sanoivat vuorille ja kallioille: "Kaatukaa päällemme ja kätkekää meidät valtaistuimella istuvan kasvoilta ja Karitsan vihalta, sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut! Kuka voi sen kestää?" (Ilm. 6:16-17)

Sitten luvussa 15 sanotaan vihan täyttyvän: 

"Minä näin taivaassa vielä yhden tunnusmerkin, suuren ja ihmeellisen: seitsemän enkeliä hallussaan seitsemän viimeistä vitsausta, joissa täyttyy Jumalan viha."  (Ilm. 15:1)

Jumalan vihan ja koston päivä kestää siis lähes koko ilmestyksen ajan. Se ei ole jokin yksi yksittäinen päivä, vaan yli seitsemän vuoden ajanjakso. 

Tämä on laajin sidonta Ilmestyskirjassa. Sen sisällä on voi huudot. Nämä edellä mainitut profetiat profetiassa sitovat pitkin kirjaa kaiken yhdeksi ketjuksi. 


Yhteenveto

Nämä 9 ensimmäistä artikkelia Ilmestyskirjasta ovat enemmän tai vähemmän antaneet välähdyksiä aikajärjestyksestä. Suoran lukemisen tulkinnalla on siis paljon asiasisällöllistä, tekstillistä ja rakenteellista tukea. Näin ymmärtäen suuri kiista tempauksen ajankohdasta asettuu myös oikeaan paikkaan. Olen hyvin (kivuliaasti) tietoinen tämän asian jakavasta luonteesta. Siksi olen tässä tarkoin vain Ilmestyskirjan tekstiin nojautuen pyrkinyt selvittämään oman kantani. Olen valmis ottamaan vastaan oppia muistakin vaihtoehdoista, kunhan se perustuu Ilmestyskirjan tekstiin eikä ulkopuolisiin oppeihin (eikä siihen, että Ilmestyskirjaa ei pitäisi tässä asiassa tulkita lainkaan tai että se on vain symbolinen tekstikokoelma, minkä kukin voi tulkita haluamallaan tavalla).

Välähdyksiä Ilmestyskirjasta -sarjan tarkoitus ei ole pelkästään edellä olevan todistaminen, vaan sen esilletuominen, että Ilmestyskirjaa voi lukea tarkasti ja ymmärtäen. Tämäkään artikkeli ei vielä siten ole viimeinen, vaan tulossa on vielä useita artikkeleita, missä pyrin muitakin löytöjä Ilmestyskirjasta tuomaan ymmärrettäväksi asianharrastajille. 

Tällaisessa teknisessä lähestymistavassa jää herkästi jalkoihin Ilmestyskirjan tärkein viesti. Mutta nyt kun perusasiat tulkinnasta on saatu paikalleen, on sen ymmärtäminen vielä helpompaa: Jeesus on Voittaja ja hän palaa taikaisin kuninkaiden kuninkaana.



lauantai 30. joulukuuta 2023

Välähdyksiä Ilmestyskirjasta, Osa 7. - Voi, voi, voi!

 Olemme menneet läpi "Välähdyksiä Ilmestyskirjasta" -sarjaa niin pitkälle, että tempauskin on saatu paikalleen. Välähdykset ovat eri teemoja, jotka tulevat Ilmestyskirjasta esille. Seuraava teema on kolme voi -huutoa. Tämäkin on Ilmestyskirjassa oleva erityinen käsite ja tämäkin liittyy siihen, miten ilmestys on jaksotettu ajallisesti ja järjestyksellisesti erilaisiin toisiaan seuraaviin jaksoihin. 

Olisin halunnut ottaa tämän jo heti Ilmestyskirjan kronologian käsittelyn yhteydessä, mutta siinä vaiheessa tuli kiire sijoittaa tempaus kohdalleen. Tämä jakso palaa hieman takaisin siihen teemaan, miten Ilmestyskirja itse todistaa olevansa suoraan etenevä kuvaus lopun ajoista, siis kronologinen.

Voi -huuto tarkoittaa Ilmestyskirjassa toisaalta sitä tuskaa, mitä vitsaukset tuovat ihmisille, ja toisaalta sitä, miten ihmiset ovat ajaneet itsensä tähän asemaan. Kaikilla ihmisillä olisi ollut mahdollisuus välttää näiden ongelmien kohtaaminen, mutta enemmän tai vähemmän tietoisesti, he halusivat valita oman tiensä. He kokivat, että Jeesus ei ole ratkaisu heille. He mieluummin kulkevat omaa tietänsä kohti sitä kohtaloa, minkä ovat ansainneet. Ja se kohtalo on karmea.  

Ajattelen Jumalan toteuttavan Ilmestyskirjan tapahtumat sen tähden, että jokainen ihminen joutuu valinnan paikalle. Kuudennesta sinetistä alkaen on tapahtunut monia luonnonkatastrofeja. Ihmiset tietävät, että jotain merkillistä on nyt menossa, sillä kolmasosa merestä, vesistä ja maasta on jo tuhoutunut neljän ensimmäisen pasuunan aikana. Lisäksi suuri joukko uskovia on kadonnut maan päältä (7. luku jolloin seurakunnan ylösotto tapahtui juuri ennen pasuunoiden aikaa). Jo 6. sinetin aikana ihmiset piiloutuivat luoliin ja sanoivat, että Herran päivä on alkanut. Kukaan ei siis voi olla täysin tietämätön tilanteesta, mutta tosiasioiden hyväksymisen kyky voi olla heikko. Ihminen on hyvä valehtelemaan itselleen.

Neljästä ensimmäisestä pasuunasta johtuvat vitsaukset olivat olleet luontoa suoraan koskevia. Luonnollisesti luonnon vahingot koituvat ongelmiksi ihmisillekin. Kolme voi-huutoa eli pasuunat 5, 6 ja 7, koskevat suoraan ihmisiä (luontokin saa osansa). 


Ensimmäinen voi-huuto

Olemme nyt Ilmestyskirjan luvussa 9 ja 5. Pasuuna on vuorossa. Pasuunat 1,2,3 ja 4 ovat menneet. Ilmestyskirja ei kerro kuinka kauan tästä on aikaa, mutta heti 4. pasuunan jälkeen taivaalla lentävä kotka ilmoittaa: "Voi, voi, voi maan päällä asuvia jäljellä olevien pasuunanäänten tähden, kun vielä kolme enkeliä puhaltaa pasuunoihin!" (Ilm. 8:13)

Tässä Ilmestyskirja selkeästi kertoo, että voi-huudot ja pasuunat ovat samoja asioita. 5. pasuuna ja siten 1. voi-huuto kestää viisi kuukautta. Tämä sanotaan tekstissä kahdesti, joten se on syytä ottaa juuri niin kuin se on sanottu. Vitsauksen hengellinen ulottuvuus on syvyydestä tulevat demonit. Maallinen ulottuvuus on niin paha sairaus (tai myrkytys tai muu tuska), että ihmiset haluaisivat kuolla, mutta kuolemakin pakenee heitä. Tämä koskee vain niitä ihmisiä, joilla ei ole Jumalan sinettiä. Tämä siis ei koske ainakaan 144 000, jotka nimenomaisesti ovat sinetöity Jumalan sinetillä 7. luvun alussa. Vitsauksen ulkopuolelle todennäköisesti kuuluvat myös ne, jotka näiden 144 000 evankelioimistyön ansiosta ovat tulleet uskoon.

Jakeessa 12 sanotaan selvästi, että tämä loppuu yhtä nopeasti kuin on alkanutkin, viiden kuukauden päästä: ensimmäinen voi-huuto on ohi. 


Toinen voi-huuto

Edellisessä artikkelin lopuksi spekuloin sillä, että 6. pasuunan sota on seurausta ensimmäisestä voi-huudosta. Tässä sodassa taistelee 200 miljoonaa sotilasta. Tämä ei ole Johanneksen arvio, vaan hän kuuli tämän luvun. Tässä sodassa kuolee kolmasosa ihmisistä - kuten pasuunoissa 1-4 hävitettiin kolmasosa luonnosta.

Voi-huutojen syvä sanoma tapahtumien järjestyksen ja kronologisuuden osalta tulee juuri toisen voi-huudon kerronnasta. Sodan loputtua ei sanota, että toinen voi-huuto on ohi. Se tieto tulee vasta 11. luvun 14:sta jakeessa - puolitoista lukua myöhemmin! Toinen voi-huuto on ohi vasta, kun kaksi profeettaa ovat nousseet taivaaseen. Profeetat ja heidän antamansa vitsaukset ovat siis osa toista voi-huutoa ja heidän palvelusaikansa kestää kolme ja puoli vuotta kuten edellisissä artikkeleissa kävimme läpi.

Tämä voi-huutojen rakenne myös näin sitoo pasuunat 5,6 ja 7 peräkkäisiksi tapahtumiksi. Siihen väliin ei voi sijoittaa esimerkiksi kuutta vihan maljaa kuin tekemällä suurta väkivaltaa tekstille. Se rikkoisi voi-huutojen rakenteen. Näin tämäkin rakenne estää Ilmestyskirjan kehällisen ymmärtämisen.

Tämä tekstin rakenne estää myös pasuunoiden ja kahden profeetan aikakauden päällekkäisyyden. Teksti selkeästi kertoo, että profeetat ovat osa toista voi-huutoa 6. ja 7. pasuunan välissä. Kysymys ei siis ole kahdesta eri tasossa etenevästä kerronnasta, vaan samasta ja yhdestä aikajanasta. 

Meillä on siis merkittävä tekstillinen tehokeino, joka rakentaa tapahtumien kulusta rikkomattoman. Vastaavia keinoja tekstin rakenteen koossa pitämiseksi on muitakin. On etukäteen annetut otsikot tulevista tapahtumista, ikään kuin profetia profetian sisällä ja toinen tällainen alkaa-loppuu pari Jumalan vihan päivän osalta. Kirjoitan näistä seuraavassa artikkelissa. 


Kolmas voi-huuto

Tämä voi tuntua hyvin pieneltä voi-huudolta kahteen edelliseen verrattuna. Ilmestyskirjan fokus kuitenkin on muuttunut tässä kohdin globaalista näkökannasta kohti Jerusalemia. Ensin jo kaksi profeetta toimivat sieltä käsin. Nyt 7. pasuunan kohdalla kerrotaan, miten kymmenesosa kaupungista sortui ja 7000 ihmistä kuoli. 


Voi-huudotkin siis rakenteellisesti sitovat tekstiä yhdeksi kokonaisuudeksi, jota ei saa eikä voi pilkkoa ja järjestellä mielivaltaisesti eri muotoihin. 

Voivottelu ei silti vielä Ilmestyskirjassa lopu tähän. Niin Johannes kuin enkelitkin vielä ilmaiset voi-huudahduksella tunteensa useaan kertaan. Voidaankin siis toisaalta ajatelle, että kolmas voi-huuto jatkuu loppuun asti, aina Jeesuksen paluuseen. 

”Voi maata ja merta, sillä Paholainen on astunut alas” - - (Ilm. 12:12)

"Voi, voi sinua, suuri kaupunki, Babylon, sinä mahtava kaupunki! - - (Ilm. 18:10)

"Voi, voi sitä suurta kaupunkia, joka oli - - (Ilm. 18:16)

"Voi, voi tuota suurta kaupunkia, jonka kalleuksista  - -"  (Ilm. 18:19)



Yhteenveto voi-huudoista

Ilmestyskirjan jakeissa 10:6-7 enkeli julisti, ettei aikaa enää ole, kun 7. enkeli puhaltaa pasuunaan eli kun kolmas voi-huuto tulee. Tämä on viimeinen pasuuna. Vanhasta Testamentista me voimme oppia, että viimeisen pasuunan jälkeen tapahtumat alkavat: kansa tulee koolle tai hyökkäys ja sota alkaa. Tässä se tarkoittaa Jumalan elonkorjuuta (luvut 14-15) ja seitsemää vihan maljaa, joissa Jumalan viha täyttyy (luku 16). 

Kirjoitin aikaisemmin, että luvussa 13 kerrotun pedon aika, kolme ja puoli vuotta, alkaa kahden profeetan eli 7. pasuunan jälkeen. Tämä tarkoittaisi, että viimeisen pasuunan jälkeen on vielä pedon valtakunnan aika ennen kuin luvatut asiat lopulta tapahtuvat - voi siis kysyä, että miten niin ei enää ole aikaa. Tekstistä voi varmasti sanoa, että kahden profeetan kolmen ja puolen vuoden aika on 6. ja 7. pasuunan välissä. Sen sijaan pedon kolmen ja puolen vuoden valtakauden ajasta suhteessa pasuunoihin ei ihan suoraa tekstiin perustuvaa viitettä anneta. Päättelin sen olevan profeettojen ajan jälkeen sillä perusteella, että profeettojen aikana temppelissä vielä palvottiin Jumalaa ja vasta profeettojen kuoleman jälkeen peto julistautuu jumalaksi ja häpäisee temppelin. Tämä olisi alku hänen täydelliselle yksinvaltakaudelleen, jonka alkuun juuri profeettojen tappaminen antaa viimeisen 'sinetin'. Kansansuosio tämän johdosta on taattu, sillä maassa asuvat lähettävät toisilleen innoissaan lahjoja profeettojen kuoleman jälkeen. Tämä osoittaa, että nämä maassa asuvat hyväksyvät pedon toimet.

Pedon valtakausi siten tekee pienen odotusajan 7. pasuunan yhteydessä mainituille ajan loppumiselle, elonkorjuulle ja Voidellun eli Jeesuksen maanpäällisen vallan ottamiselle. Se on kuin tuomio olisi julistettu, mutta syyllinen on vielä hetken vapaalla ennen kuin hänet otetaan kiinni. Syytetyn vapaalla olo ja hänen hirvittävät tekonsa tämän jälkeen vielä varmistavat, että tuomio on oikea ja rangaistus on oikeudenmukainen.