Ihmisaivot silmillä kasvatettu laboratoriossa

Tutkijat kasvattivat mini-aivoja kantasoluista ja niihin kehittyivät myös silmät. Niissä on havaittavissa linssin osia ja ne reagoivat valoon. Näin sanoo uusi tutkimus, joka julkaistiin tässä kuussa. 

"Työmme korostaa aivojen organoidien merkittävää kykyä tuottaa primitiivisiä aistinvaraisia ​​rakenteita, jotka ovat valoherkkiä ja sisältävät solutyyppejä, jotka ovat samanlaisia ​​kuin kehossa", selittää neurotieteilijä Jay Gopalakrishnan Düsseldorfin yliopistollisesta sairaalasta Saksassa.

"Nämä organoidit voivat auttaa tutkimaan aivojen ja silmien vuorovaikutusta alkion kehityksen aikana, mallintamaan synnynnäisiä verkkokalvon häiriöitä ja luomaan potilaskohtaisia ​​verkkokalvon solutyyppejä yksilöllisten lääkkeiden testaukseen ja elinsiirtohoitoihin."

Taustalla on siis hyvä tarkoitus, mutta miksi tämä saa aikaan inhottavan olon?

Uutisesta kertova artikkeli (1) selittää: 

"Aivojen organoidit eivät ole todellisia aivoja, kuten saatat ajatella niitä. Ne ovat pieniä, kolmiulotteisia rakenteita, jotka on kasvatettu indusoiduista pluripotentteista kantasoluista - soluista, jotka on kerätty aikuisilta ihmisiltä ja muunnettu kantasoluiksi ja joilla on potentiaalia kasvaa moniksi erityyppisiksi kudoksiksi.

Tässä tapauksessa nämä kantasolut houkutellaan kasvamaan aivokudoksen möykyiksi ilman mitään ajatuksia, tunteita tai tietoisuutta . Tällaisia ​​"miniaivoja" käytetään tutkimustarkoituksiin, joissa todellisten elävien aivojen käyttäminen olisi mahdotonta tai ainakin eettisesti hankalaa - esimerkiksi lääkereaktioiden testaaminen tai solujen kehityksen tarkkailu tietyissä epäsuotuisissa olosuhteissa."

Aivokudosta, jossa silmäalkiot näkyvät mustina (kuva: Elke Gabriel)

Ihmisen kyky manipuloida solujen toimintaa kasvaa nopeasti eri puolilla maapalloa olevissa tutkimuskeskuksissa. Ihmisalkioita pystytään kasvattamaan yhä pidempään koeputkessa ja keskustelu tämän toiminnan sallivista laeista on käynnissä. Ihmisen solut voidaan ohjelmoida tuottamaan vieraita proteiineja rokotteilla rutiininluontoisesti kuten kaikki jo tietävät. Ihmisen elimiä on kasvatettu sian sikiöillä. Ja onpa jo ensimmäiset geenimanipuloidut lapsetkin syntyneet kiinassa kuten pari vuotta sitten uutisoitiin.  Yhä nuorempia keskosia pystytään pitämään hengissä. Näissä kaikissa on tietysti hyvät puolensakin.

Ei tarvitse olla profeetta huomatakseen, ettei tämä kehitys ole pysähtymässä ja ettei olla kaukana siitä, mihin scifi-elokuvat ovat jo ihmiskuntaa totuttaneet. Se tulevaisuus tulee varmasti - ja sitten on taas niin kuin Nooan päivinä.

Viitteet: 

1. Lisää aiheesta englanniksi https://www.sciencealert.com/scientists-used-stem-cells-to-make-mini-brains-they-grew-rudimentary-eyes

2. Kiitos Googlelle artikkelin käännösavusta - kyllä on automaattikääntäminenkin edennyt

Yksinkertaista rokotematematiikkaa ja koronaelämää

 (Käytän tässä katsauksessa mahdollisimman pyöreitä ja ymmärrettäviä lukuja - en niinkään pilkuntarkkoja - , jotta jokainen päässälaskutaitoinen voi niiden oikeellisuuden mieltää.)

Suomessa kuolee karkeasti vähän yli 1 000 ihmistä viikossa, siis hieman alle 5 000 ihmistä kuukaudessa ja 52 000 - 55 000 vuodessa. Koronaan on kuollut viimeisen kuukauden aikana 11 henkilöä eli 0,2% kaikista kuolleista. 

Rokotustahti on ollut karkeasti 170 000 ensirokotettua viikossa eli 750 000 kuukaudessa. Tämä on noin 14% koko kansasta.

Tasaisen tilastoinnin mukaan siis rokotetuista pitäisi kuolla 700 kuukauden sisällä rokotteen saannista (14%). Siis ilman, että tällä on mitään tekemistä rokotteen kanssa. Tämä ei ota huomioon kuolleiden ikää, mutta antaa siis sellaisen näppituntuman, että rokotettujakin kuolee eikä sillä ole mitään tekemistä rokotteen kanssa. 

Saman voisi ottaa vaikkapa verisuonitauteihin sairastuneista.

THL:n sivut sanovat: 

"Vuonna 2012 sydäninfarkti- ja sepelvaltimotautikohtauksia oli kaikissa ikäluokissa yhteensä 21 769. 

Työikäisillä suomalaisilla infarkti- ja sepelvaltimotautikohtauksia oli samana vuonna 4052"

(https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-yleisyys) 

Kuukautta kohden tästä saadaan: 1800/340 (kaikki/työikäiset) kohtausta. Koska kuukaudessa rokotetaan 750 000 eli 14% kaikista, niin kuukauden sisällä rokotuksesta saa siis ihan tilastollisesti kohtauksen 253/47 rokotettua eikä tällä ole mitään tekemistä sinällään rokotuksen vaikutuksen kanssa. 

Siis pelkästään työikäisistä viitisenkymmentä saa sydänkohtauksen kuukauden sisällä rokotuksesta yleisistä terveydellisistä syistä. Tässä luvussa ei siis mukana vielä esimerkiksi aivoinfarktit tai muut verisuonitukokset. 

Kun lisäksi otetaan huomioon, että rokotteita on maailmassa annettu jo yli 3 miljardia annosta ja ensimmäisistä annoksista on aikaa yli 6kk, voidaan havaita, että mitään massaongelmaa ei rokotteissa näyttäisi olevan. Jokaisen yksittäisen ihmisen kohtalo, jos esim. on allerginen jollekin rokotteen ainesosalle, on tietysti valitettava.

Yhteiskunnan toimivuutta ei kuitenkaan johdeta yhtä yksilöä ajatellen, vaan koko kansakunnan yleistä etua hakien.

Johtopäätös, jonka totean itselleni: tämän hetkisen näkemyksen mukaan tämä historiallisen suuri ja kattava rokotekampanja on enemmän onnistunut kuin epäonnistunut ja sitä kannattaa jatkaa.

Onko rokote täydellinen pelastaja?

Rokote ei anna 100% suojaa koronaa vastaan, vaan arviolta 80% ja ensimmäinen rokote reilusti alle tämän (50%?). Tosin ensimmäinenkin rokote jo auttaa voittamaan viruksen nopeammin kuin ilman rokotetta.

Otetaan jälleen pyöreitä lukuja ja oletetaan, että vain yhden rokotteen saaneista ( n. 1,7 M) voi sairastua 50% ja kahden rokotteen saaneista (n. 2 M) 20% ja lisätään vielä rokottamattomat (n. 1,8 M) niin saadaan koronalle edelleen potentiaaliset n. 3 M suomalaista. Tästä nähdään, että taudille potentiaalinen kansakunta on edelleen reilusti yli puolet suomalaisista. Tästä alle kaksikymppisiä on arviolta noin 1,2M. 

Tästä taas seuraa, että tilastollisesti me voimme edelleen nähdä jopa paljon suurempia sairastuvuuslukuja kuin tähän asti ja ne eivät tarkoita, että rokotukset olisivat epäonnistuneet. Jos noista joka kymmenes (10%) sairastuu loppuvuoden aikana (5kk) niin päivittäin silloin sairastuisi 2000 henkeä. 

Tähän mennessä sairastuneita on n. 100 000, joten nämä sairastuneet lisäksi tekisivät yhteensä 130 000 sairastumalla immuniteetin saanutta. 

Jos rokote kattavuus saadaan loppuvuoteen mennessä 70% (kaksi annosta), niin sen pohjalta immuniteetin on saanut (ottaen jälleen huomioon että rokoteimmuniteetti ei ole täydellinen) n. 3M henkeä (5,5M x 70% x 80%). Sairastamalla immuniteetin saaneet ovat siis 4% kaikista koronalle immuuneista - ei siis juuri merkitsevä luku. 

Tulevaisuus

Ratkaiseva peruste alusta asti koronan leviämisen rajoittamiselle ei ole ollut se, että on ikävä sairastaa, vaan terveydenhuollon kapasiteetin hallinta. Nyt koronan leviämistä on rajoitettu jopa niin paljon, että kapasiteettia on vajaakäytöllä (koronaan varattu kapasiteetti).

Näyttäisi siltä, että sekä rokote että helpommin leviävä deltavariantti edesauttaa sellaiseen tautimuotoon, joka ei täytä sairaaloita. Tähän vaikuttaa myös se, että korona ei ole nuorille (vähiten rokotettu ryhmä) keskimäärin kovin vakava sairaus. Kaikki nämä pitää ottaa huomioon jatkossa rajoituksia mietittäessä. 

Lapsiperheissä tapana on ollut oikein hakea lapsille vesirokko ystävien luota, koska sen sairastaminen lapsena on pikku juttu verrattuna siihen mitä se on aikuisena. Koronassa näyttää olevan samoja piirteitä.

Näitä lukuja ja tekijöitä katsoessa ajatukset kääntyvät siihen, että jossain vaiheessa strategia on muutettava siten, että taudin on annettava levitä ja katsoa miten käy. Muuten vaarana on, että katsotaan tartuntatilastoja ja rajoitetaan elämää, kouluja ja työtä turhan takia - sairaalat eivät kuitenkaan täyttyisi, vaikka ei rajoitettaisikaan. 

Systeemi on uudelleen kalibroitava, niin kuin mittaustekniikassa aina tehdään, kun jokin vakiona pidetty kuitenkin muuttuu.

Huomioitava on, että vaikka 2500 suomalaista saisi koronan joka päivä, niin kaikkien ilman rokotussuojaa olevien sairastaminen veisi 1000 päivää. Vielä 3 vuotta meidän siis pitäisi voivotella tilastouutisten edessä, että kun ne ovat niin korkeita, vaikka kaikki halukkaat olisivat jo rokotetut. 

Tähänastinen ennätysluku on vielä alle 1000 uutta tartuntaa päivässä. Vaikka se nopeasti nousisi yli 1 000 tartuntaan päivässä, niin silti vuonna 2024 me vieläkin kuultaisiin uutisissa: "Tänään tuli taas uusi ennätys tartunnoissa, eilen oli 2154 tartuntaa tänään 2155." Tämä siis kuvitteellisessa tasaisen vauhdin tilastossa, joka kasvaisi aina yhdellä tartunnalla enemmän joka päivä.

Haaveilemme, että tauti tukahtuu aikaisemmin, kun ei enää ole yhtään tartuttajaa. Ja näin voisi suljetussa yhteiskunnassa käydäkin. Kuitenkin ulkomaalaisia työntekijöitä tulee jatkuvasti Suomeen ja taas toisaalta suomalaiset menevät ulkomaille. Maailmalla korona ei saada tukahdutettua vielä moneen vuoteen.(Tähän auttaisi vain täydellinen rajakaranteeni.)

Pitää myös huomioida se, että Suomessa koronaan on kuollut alle tuhat henkeä, kun normaaliin kausi-influenssaan kuolee vuodessa jopa tuplamäärä. Tämä tauti on nyt opittu hoitamaan melko hyvin, sen vakavakin muoto. Yhteiskunta on oppinut kestämään influenssan ja monen muunkin taudin jälkitaudit ja vielä vakavammat sairastumisen muodot, kuten syövän ja aivoinfarktit. 

Tästä on mentävä takaisin normaalin yhden uuden sairauden kanssa: Rokotusten jälkeen yhteiskuntaa pitäisi alkaa sulkea vasta kun sairaanhoitokapasiteetti on oikeasti ylitetty, niin kuin minkä tahansa muunkin sairauden kanssa olisi toimittu. 

Viitteet:

1. Tilastot YLEn sivulta 1.8.2021: https://yle.fi/uutiset/3-11300232

2. Sekä Tilastokeskukselta: https://www.stat.fi/til/vaerak/2019/vaerak_2019_2020-03-24_tie_001_fi.html