Keräkaali,
kyssäkaali, parsakaali, kukkakaali, kiinankaali, punakaali, ruusukaali,
kurttukaali ja lehtikaali ja varmaan vielä monia muitakin niitä on. Ja ne
kaikki ovat saman kasvilajin lajikkeita. Tämä alkuperäinen kasvi (Brassica
Oleracea) on sinappi-kasvi ja sen siemenistä voidaan tehdä sinappiakin. On
toinenkin sinappikasvi, keltasinappi (Sinapis alba), ja nämä kaksi saadaan
lisääntymään keskenään, vaikka niillä onkin eri määrä kromosomeja. Tämä
osoittaa siis, että nekin ovat joskus olleet sama kasvi, ja että lajiutumisen
myötä on tapahtunut DNA:n uudelleen järjestelyä (joka on tavanomaista ja
useimmiten liittyy geneettisen tiedon häviämiseen, jonka myötä kromosomit
yhdistyvät).
Kaalit
ovat siis kasvimaailman 'koiria'. Erinäköisiä variantteja syntyy 'helposti'.
Kaaleja on jalostettu jo ainakin pari tuhatta vuotta ja sen jalostushistoria tunnetaan
kohtuullisesti (historiaa selitetty esimerkiksi täällä: https://botanistinthekitchen.blog/2012/11/05/the-extraordinary-diversity-of-brassica-oleracea/ ).
Alla
olevasta kuvasta näkee hyvin, miten jalostuksessa on jotakin kaalin piirrettä
pyritty korostamaan ja saatu aikaiseksi aivan eri näköinen kasvi (ja silti se
on geneettisesti sama laji).
Kaikki nämä kasvit ovat samaa lajia. Lajien luokittelu puhtaasti ulkoasun mukaan onkin usein harhaanjohtavaa. Koko lajikäsite on ihmisen keksimä, eikä vastaa sitä, mitä luonnossa on. Fossiileja nimeävät tiedemiehet eivät voi mitenkään tietää, mikä on samaa ja mikä eri lajia ulkomuodon mukaan. Tätä samaa ulkomuodon muuntelua on kaikissa kasveissa ja eläimissä. Fenotyypin mukaan luokittelu ilman genotyypin vertailua onkin pelkkää arvailua.
Kaalien
DNA:ta on tutkittu luonnollisesti kovasti ja sukulaisuus on havaittu sitäkin
kautta. Tutkimusten myötä tulee esille kaalien monimuotoisuuden arvoituksen
selitys: epigenetiikka.
Tässä
tutkimuksessa
"Brassica oleracea displays a high level of DNA methylation polymorphism"
[ Brassica oleracea osoittaa suurta DNA:n metylaatioon perustuvaa monimuotoisuutta ]
asiaa tarkastellaan epigenetiikan kannalta. Metylaatio tässä on sama kuin epigenetiikka eli tarkoittaa niitä 'kytkimiä', joilla on aktivoitu eri DNA:n alueet kaalien eri lajikkeissa. Yleisesti kasveista on havaittu, että kymmeniä prosentteja DNA:sta voi olla vaimennettuna epigeneettisillä kytkimillä.
"Brassica oleracea displays a high level of DNA methylation polymorphism"
[ Brassica oleracea osoittaa suurta DNA:n metylaatioon perustuvaa monimuotoisuutta ]
asiaa tarkastellaan epigenetiikan kannalta. Metylaatio tässä on sama kuin epigenetiikka eli tarkoittaa niitä 'kytkimiä', joilla on aktivoitu eri DNA:n alueet kaalien eri lajikkeissa. Yleisesti kasveista on havaittu, että kymmeniä prosentteja DNA:sta voi olla vaimennettuna epigeneettisillä kytkimillä.
Tutkimuksen
johdannossa todetaan mm:
"The high methylation level and polymorphism reported in this study
could be related with the high structural genome plasticity already reported in
the Brassica species
to explain the phenotypic variability of this species."
[Korkea metylaatiotaso ja monimuotoisuus, kuten raportoituna tässä
tutkimuksessa, voivat liittyä korkeaan rakenteelliseen genomin plastisuuteen,
kuten aikaisemmin on raportoitu Brassica lajeihin liittyen, ja selittää
ulkoasun muuntelua tässä lajissa.]
Koska
käännös on enemminkin sanatarkka kuin asiasisällön selvittävä niin se kaivannee
hieman avaamista. Tämä siis tarkoittaa, että tutkimuksessa havaittu epigeneettinen ohjaus vaikuttaa kaalilajikkeiden monimuotoisuuteen. Ja tämä taasen
tarkoittaa sitä, että jalostuksessa ei ole saatu aikaiseksi uutta geneettistä
informaatiota, vaan olemassa olevan geneettisen informaation uudelleen
järjestelyä, ja geenien päälle kytkemistä ja vaimentamista epigeneettisin
toimin.
Epigeneettisin
toimin kasveja voidaan jalostaa nopeasti ja muutokset havaitaan muutamassa
sukupolvessa. Näin taitava jalostaja saa uusia lajikkeita aikaiseksi jo oman
elinikänsä aikana (eikä miljoonissa vuosissa).
Tässäkään ei
ole siis kysymys mutaatioista, vaan kasvien piirteiden korostamista älykkäällä
valinnalla ja näin epigeneettisten toimijoiden valitseminen seuraavaan
sukupolveen. Vaikka tätä kutsutaan evoluutioksi monessa yhteydessä, ei kyseessä
kuitenkaan ole kehittyminen, eli geneettisen tiedon lisääntyminen, vaan
kyseessä on vain jo olemassa olevan geneettisen tiedon käsittelyä. Siis
muuntelua olemassa olevan ennalta ohjelmoidun tiedon rajoissa.
Suuri ohjelmoija on piilottanut tällaisia yllätyksiä geneettiseen koodiin ihmisen löydettäväksi.
Suuri ohjelmoija on piilottanut tällaisia yllätyksiä geneettiseen koodiin ihmisen löydettäväksi.
Tässä vielä
pari hyvää videota epigenetiikan mekanismeista kiinnostuneille:
Micro RNA Gene Silencing by microRNAs
Kiitos Sami! Oli hyödylllinen ja mielenkiintoinen blogikirjoitus kouluhommaa varten! Jatka samaan malliin. (:
VastaaPoista