Miksi DNA koodi oli jo alussa täydellinen?

Populaarit tiedelehdet kohisevat viikoittain, että aivan kohta löydetään elämää ulkoavaruudesta. Kuulun niihin, jotka sanovat: ei löydetä, ei koskaan. Elämä on maapallon yksinoikeus.

Argumentin vuoksi voidaan kuitenkin kysyä, olisiko tämä jostain toisesta tähtikunnasta löytyvä elämä DNA:han pohjautuvaa? Sillä kaikki elämä maapallolla perustuu DNA:han. Yhtään solua, bakteeria tai mitään ei ole löydetty, joka ei perustuisi DNA:han. Kaikkien eliöiden DNA-rakenne on kaiken lisäksi hyvin samanlainen. On muutama vähäinen, mutta riittävä, poikkeavuus, jotta voidaan sanoa, että DNA koodi ei ole täydellisesti sama kaikilla. Olisiko evoluutiomallin mukaan mahdollista, että muualta avaruudesta löydetty elämä olisi myöskin DNA:han perustuvaa? Sattuma ja todennäköisyys ei anna tälle paljoa toivoa.

DNA:n tietosisältö ja pituus on erilainen eri eliösuvuilla, mutta se, miten tieto koodataan on aina sama, ja se mihin tieto koodataan koostuu aina samoista molekyyleistä. DNA koodissa jokaiseen 'muistipaikkaan' (nukleotidiin) on neljä vaihtoehtoa:  A, T, G tai C 'kirjain'. Kun proteiineja rakennetaan, luetaan näitä 'kirjaimia' kolmen erissä (codon). Aina kolme nukleotidia muutetaan solun sisällä yhdeksi aminohappomolekyyliksi. Näitä taas yhdistetään satojen molekyylien ketjuiksi proteiineiksi ja entsyymeiksi, jotka vastaavat biologisen elämän koneistoa. Tämä sama prosessi tapahtuu kaikissa  eliöissä, koko ajan, ja kaikki elämä perustuu tähän tiedon koodaukseen ja sen lukemiseen aina samalla tavalla. Lisäksi kaikki elämä koostuu näistä vain 20:sta eri aminohaposta, niin kasvit kuin bakteerit kuin ihmisetkin.

Vasemmalla DNA:sta tehty RNA, joka koodaa aminohappoja oikealla.

Samaa koodaussysteemi siis koodaa niin yksisoluiset kuin ihmisetkin. Evolutionistit pitävätkin tätä todisteena evoluutiosta. Samankaltaisuus ei kuitenkaan todista, että elämä olisi tullut toisistaan. Yhtä hyvin se voi todistaa samasta suunnittelijasta. Kumpaakin argumenttia voidaan kritisoida ja kumpikin argumentti pitää ottaa vastaan uskolla.

Kritiikki evoluutiokäsitystä vastaan on selkeä: ei ole mitään havaintoa, miten tämä koodausmekanismi olisi kehittynyt vähitellen. Jo syvimmiltäkin maan sisästä löytyvissä bakteereissa on täysin sama DNA-koodaus kuin ihmisessä. DNA:n rakenteen ylläpitäminen solussa tarvitsee kymmeniä proteiineja ja kaikkien niiden rakennusohje on DNA:ssa itsessään. Havaintojen mukaan siis tässä on muna-kana ongelma: solu vain ilmestyy täysin valmiina ja toimivana, proteiinit ja rakennusohjeet samanaikaisesti, vanhoihin maakerroksiin.

Toinen kritiikki evoluutiota vastaan on DNA-koodauksen täydellisyys. Oletetaan, jälleen argumentin vuoksi, että bakteerit syntyivät ensin ja vasta miljardien vuosien jälkeen niistä vähitellen kehittyi ihminen. Miksi sitten jo alussa, bakteerien ilmestymisen aikaan, tämä DNA-koodaus oli niin monimutkainen, että sillä oltaisiin jo silloin voitu koodata ihminen? Miten evoluutio olisi voinut tietää, että pitää myös koodata monimutkaisempia eliöitä? Kyvykkyys rakentaa mitä tahansa elämää oli jo ensimmäisessä solussa - miksi?

DNA-koodissa on hyvin paljon monimutkaisuutta. Yksi niistä on päällekkäinen koodaus. Se tarkoittaa, että yhtä nukleotidia, paikkaa, jossa on joku näistä  A, T, G tai C -merkeistä, voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen. Sillä matematiikka menee niin, että kolmella neljän eri vaihtoehtoisen merkin sarjalla voidaan koodata 4*4*4 eli 64 eri vaihtoehtoa. Biologisessa elämässä on kuitenkin vain 20 aminohappoa. Mihin käytetään ylimääräiset 44 (= 64-20) koodivaihtoehtoa? Niillä myös koodataan näitä samoja 20 aminohappoa eli useampi kuin yksi kolmen sarja koodaa saman aminohapon. Tämä mahdollistaa tiiviin tiedon pakkaamisen taitavalle suunnittelijalle, sillä vaikka aminohappoja koodataan kolmen nukleotidin erissä, niiden lukeminen voidaan aloitta mistä kohtaa tahansa ja aina saadaan erilainen koodi. 

Nukleotidien ja aminohappojen vastaavustaulukko.

Tässä esimerkki tiedon pakkauksesta:

Esimerkkikoodi:

C A T T A T G A T A A …

Kun lukeminen aloitetaan kohdasta 1, saadaan CAT, TAT, GAT, …

Kun lukeminen aloitetaan kohdasta 2, saadaan ATT, ATG, ATA, …

Kun lukeminen aloitetaan kohdasta 3, saadaan TTA, TGA, TAA, …

(Tarkempaa tästä erityisestä DNA:n rakenteesta täällä: http://mistametulemme.blogspot.com/2017/01/15-nerokkain-kieli.html )

Edelle siis yksi esimerkki DNA-koodin monipuolisuudesta, mutta niitä on monia muitakin kuten DNA:n kolmiulotteinen taipuminen solun sisällä, sen kääriminen histonien ympärille ja metylaatio eli epigeneettiset merkit.

DNA koodi on joidenkin lähteiden mukaan täydellinen koodi tarkoitukseensa. On evoluutiologiikan vastaista, että jotain tarpeetonta kehittyisi ja se säilyisi miljoonia vuosia muuttumattomana kunnes sille tulisi käyttöä. Näin on kuitenkin DNA:n koodissa. On siis oltava jokin muu selitys. Joku on sen suunnitellut erittäin monimutkaiseksi tietojenkäsittely- ja rakennusmekanismiksi, jolle biologinen elämä perustuu. Se joku on jo alussa tiennyt, millaista elämää sen pitää pystyä ylläpitämään. Se joku on Luoja ja sinä olet hänen luomansa, luotu. Luotuna on hyvä olla, koska luodulla on aina Luojansa! Ja sinulla on mahdollisuus tavata luojasi - pyydät vain ja hän ilmestyy elämääsi.