Evoluutioteoriaa puolustavien tiedemiesten kesken on yhä enemmän erimielisyyttä siitä, sopivatko tieteen uusimmat löydöt teoriaan. Usko alkaa horjumaan muurin sisäpuolellakin, kuten tässä tekstissä esitelty The Guardianin artikkeli kertoo (kyllä, valtavirtalehti on ottanut aiheen esille!).
 |
| The Guardian: Do we need a new theory of evolution? (1) |
Monet niistä uusista havainnoista, joista olen vuosien aikana kirjoittanut, eivät noudata Darwinin evoluutioteorian sääntöjä. Tämä ongelma on valtavirtatieteen piirissä pyritty sivuuttamaan vain nopeasti kyhäillyillä ajatuksilla ilman järjestelmällistä ratkaisuyritystä. Harva uskaltaa laittaa uransa vaakalaudalle haastamalla yleisen konsensuksen. Sillä sitä Darwinismin arvostelu aina tietää - se kertookin siitä, että evoluutioteoria on filosofiaa, jota pitää puolustaa filosofisin perustein: koska tässä olemme, sen täytyy olla totta (eri mieltä olevat vaietkaa!).
Konsensustiede
Tällaista tiedettä tieteiskirjailija Michael Crichton (mm. Jurasic Park elokuvat) on kutsunut konsensustieteeksi:
" -- Historiallisesti vaatimus konsensuksesta on ollut roistojen turvapaikka; se on tapa välttää keskustelua väittämällä, että asia on jo ratkaistu. Aina kun kuulet tiedemiesten yksimielisyyden jostakin, pidä kiinni lompakostasi, koska sinua ollaan aikeissa huiputtaa.
Tehdään asia selväksi: tieteellisellä työskentelyllä ei ole mitään tekemistä konsensuksen kanssa. Konsensus kuuluu politiikkaan. --
Lopuksi muistutan teitä huomaamaan, missä tilanteissa konsensusvaatimukseen vedotaan. Konsensukseen vedotaan vain tilanteissa, joissa tiede ei ole riittävän vankalla pohjalla. Kukaan ei sano, että tutkijoiden konsensus on samaa mieltä siitä, että E = mc². Kukaan ei väitä, että konsensuksen mukaan aurinko on 150 miljoonan kilometrin päässä. --" (2)
Vanha saarnamiehenkin ohje, silloin kun ollaan vähän kyseenalaisella alueella, on ollut: korota ääntäsi, perustelut ovat heikohkot. Näin tunnutaan tieteessäkin toimivan näillä alueilla.
The Guardian: Uusi aalto tulee
On niin virkistävää, kun valtamediakin huomioi konsensusta vastaan nousevan asian. Joukko tiedemiehiä nimittäin on sitä mieltä, että evoluutioteoria ei enää vastaa tieteen uusimpiin havaintoihin. Tästä The Guardian kirjoitti pitkän kirjoituksen kesäkuussa otsikolla "Do we need a new theory of evolution?" [Tarvitsemmeko uuden evoluutioteorian].(1)
Kirjoituksessa tuodaan esille, miten kahdeksan tiedemiestä julkaisivat vuonna 2014 tiedelehti Naturessa artikkelin: “Does evolutionary theory need a rethink?” [Pitääkö evoluutioteoria uudelleen arvioida?]. Heidän vastauksensa oli: "Ehdottomasti ja äkkiä". He antoivat tälle nimen: the Extended Evolutionary Synthesis (EES). Mutta siihen se sitten jäi silläkin kertaa - nimi on, mutta ei sisältöä.
Artikkeli käy hyvin läpi evoluutioteorian kehityksen historian viime vuosisadalla. Se taustoittaa hyvin sen, että silloin teoria painottui voimakkaasti populaatiogenetiikkaan: miten jokin geeni saa jalansijan jossain populaatiossa. Lopultakin tuolla on kovin vähän tekemistä sen kanssa, miten bakteerista olisi voinut tulla ihminen.
Artikkelin mukaan molekyylibiologia on se uusi tieteenala, joka alkoi haastamaan tätä perinteistä evoluutiokäsitettä. Molekyylibiologian tutkijat olivat kuitenkin niin eri mieltä populaatiogenetiikkojen kanssa kaiken perustasta, että kaikissa yliopistoissa tieteenalat erkanivat toisistaan omiksi alueikseen. Tästä luonnollisesti seuraa yhteistyön väheneminen.
Artikkelissa mainitaan muutama ilmiö, jotka haastavat evoluutioteorian, kuten plastisuus ja epigenetiikka. Plastisuus on sitä, että eliöpopulaatio sopeutuu muuttuneisiin olosuhteisiin nopeasti, muutamassa sukupolvessa. Kaikki tutkijat tietävät, että näin nopeasti ei luonnonvalinta ja satunnaiset mutaatiot toimi. Täten eliöiden on mukauduttava jo olemassa olevalla geneettisellä informaatiolla eli eliöissä jo oli se tieto, miten uusissa olosuhteissa selviydytään.
Tämän blogin artikkeleita lukeneet tietävätkin jo, että juuri tätä ohjataan epigenetiikalla.(3) Toinen epigeneettinen ilmiö, mikä mainitaan, on opitun asian periytyminen. Tiede on ollut tätä vastaan satoja vuosia, mutta nyt on kokein havaittu, että jopa ihmisillä tapahtuu epigeneettistä periytymistä.
Artikkeli myöntää, että tiede ei tiedä, miten esimerkiksi silmä kehittyi:
"Ensimmäinen silmä, ensimmäinen siipi, ensimmäinen istukka. Miten ne syntyvät. Näiden selittäminen on evoluutiobiologian perusmotivaatio", sanoo Armin Moczek, biologi Indianan yliopistosta. "Ja silti meillä ei vieläkään ole hyvää vastausta. Tämä klassinen ajatus asteittaisesta muutoksesta, yksi onnellinen mutaatio kerrallaan, on toistaiseksi tehnyt mahalaskun."
Voitko uskoa tämän tutkijan suusta? Eikö koulukirjat ole selittäneet, miten se on tullut? Ei, ne ovat olettaneet sen tapahtuneen, koska silmiä on olemassa, mutta sitä ei tiedetä, miten se tapahtui. Tätä on filosofinen konsensustiede.
Puhuessaan luonnonvalinnasta, mutaatioista ja satunnaisuudesta artikkeli kertoo:
Mutta siitä kuinka tarkalleen nämä prosessit ovat vuorovaikutuksessa - ja voivatko muutkin voimat olla töissä - on tullut katkeran kiistan aihe. " Jos emme pysty selittämään asioita työkaluilla, joita meillä on tällä hetkellä", Yalen yliopiston biologi Günter Wagner kertoi minulle, "meidän on löydettävä uusia tapoja selittää.”
Tiede ei siis pysty selittämään sen yhtä suurinta premissiä: miten eliöt kehittyvät. Sen oletetaan tapahtuvan miljoonien vuosien aikana hitaasti ja satunnaisuuden avulla, mutta sitä ei osata selittää, miten se tapahtuu.
Voitko uskoa, että asia on näin? Eikö tämä kuulosta uskomattomalta? Suurin osa ihmisistä sanoo, että he eivät usko Jumalaan koska tiede, koska evoluutio. Mutta nyt tiedemiehet sanovat, että ei me tiedetä, miten eliöt kehittyvät - me vain oletetaan, että pitkän ajan kuluessa se tapahtuu itsestään ilman yliluonnollista toimijaa.
Tällaisella perustalla on enemmistön usko.
Viitteet:
1. https://www.theguardian.com/science/2022/jun/28/do-we-need-a-new-theory-of-evolution
2. Lainaus julkaisusta luominen.fi Facebook sivulta: https://www.facebook.com/Luominen.fi
3. Hae blogista sanalla epigenetiikka ja opiskele lisää tästä "evoluution kaatajasta".