Onko tekoälyllä tietoisuus - onko tietoisuus aivoissamme?

Tietotekniikan kuumin alue tällä hetkellä on tekoäly. Päivittäin julkaistaan uutisia siitä, miten se tulee uudistamaan työelämän ja työpaikat häviävät.

Tekoälyllä useimmiten tarkoitetaan neuroverkkoa, jonka malli tulee aivoista. Aivoissa toimintoja, aistihavaintoja ja lihasten ohjausta, suorittavat miljardit aivosolut, neuronit, jotka ovat verkostoituneet keskenään. Siitä termi neuroverkko. Salaisuus ihmisen 'mekaaniseen' toimintaan, aistien ymmärtämiseen ja aistihavaintojen pohjalta tehtäviin lihasten liikkeisiin, on kirjoitettu aivojen neuroverkkoon ja erityisesti siihen, miten nämä neuronit ovat yhteydessä toisiinsa. Tätä ei ehkä kannatakaan yrittää ymmärtää, kun sen ymmärtäminen on vaikeaa alan asiantuntijoillekin.

Tämä tässä on juuri hämmästyttävää. Edes professorit eivät oikein ymmärrä, miten nämä tietokoneilla toteutetut tekoälyt toimivat tai miten neuronit niissä toteuttavat tehtäväkokonaisuuden. Mutta ne toimivat, koska tämä järjestelmä on kopioitu suoraan aivoista ja sielläkin ne toimivat. Käytäntö on siis osoittanut, että ne toimivat.

Todiste edelliselle on tässä videossa, jossa MIT:in professori sanoo suurin piirtein saman: "Me emme oikein ymmärrä miten tämä toimii". Jatkaen tosin, että kyllä siitä ymmärretään koko ajan enemmän, kun asiaa tutkitaan.

(Tämä on pitkä video, riittää että vilkaiset siitä kymmenisen sekuntia ja palaat lukemaan lisää alta.

https://www.youtube.com/watch?v=VrMHA3yX_QI&feature=youtu.be&list=PLUl4u3cNGP63gFHB6xb-kVBiQHYe_4hSi&t=1452 )

Historiallinen totuus on siis se, että ensin aivojen toimintaperiaate kopioitiin tietokoneelle ja havaittiin, että se toimii. Sitten vasta aloitettiin tutkia, miksi se toimii. Jotain ajatuksia toiminnasta on nykyisin. Koko tämä historia ja tekoälykehitys todistaa siitä, että ihminen ei keksinyt tekoälyä. Se vain kopioitiin aivoista tietokoneelle. Samanlaista bio-insinööritutkimusta on monella muullakin alalla. Luonnosta kopioidaan muun muassa nanorakenteita koneisiin. 

Niin kuin tämä professori edellisen videon loppupuolella toteaa, tekoäly ei ymmärrä, mitä se kertoo, se vain luokittelee asioita. Ihminen ymmärtää vaikkapa hienosta luontokuvasta, mitä siinä on ja ehkä haluaisi matkustaa kyseiseen kohteeseen. Tekoäly osaa vain kertoa kuvasta joitain yksityiskohtia ja niitäkin vain sen verran kuin sitä on opetettu - se ei milloinkaan halua tehdä lomamatkaan kuvan kohteeseen.

Tekoälytutkimus on paljastanut myös sen, että neuroverkot ovat pelkkää matematiikkaa. Jokainen tekoälyongelma on purettava luvuiksi ja kaikki oppiminen ja laskenta tapahtuvat pelkästään lukujen avulla, ei siis kirjaimia, sanoja tai kuvia - kaikki on lopulta matematiikkaa. (Aivoissakinko?)

Tekoäly on kone. Kone toistaa samaa kaavaa uudelleen ja uudelleen väsymättömästi. Parempi nimi tälle olisikin vanhalta kalskahtava koneäly nimi. Se on yksinkertainen päättelykone, jolla ei ole tietoisuutta.

Sen sijaan tekoälyn opettajalla on suuri valta. Hän pystyy opettamaan tekoälyn toistamaan jotain tiettyä painotusta tuloksissa. Jos ihminen kuuntelee näitä tuloksia käyttämättä omaa järkeään, eksyy hän helposti oikealta tieltä. Siksi ehkä vielä parempi nimi olisi apuäly. Mestari kuuntelee avustajan neuvoja, mutta ei anna hänelle mitään valtaa, vaan pitää lopullisen päätäntävallan itsellään.

Matemaattisella yhtälöllä ja neuroverkolla on kuitenkin ero. Vuosia ihminen yritti matemaattisesti luoda algoritmin, joka laskemalla lukuja yhteen, vähentäen, kertoen ja jakaen, osaisi ohjata robottia luonnollisen näköisesti. Ei onnistunut. Esimerkiksi ihmisen käden 58-vapausasteen ohjelmoiminen samalla tavalla kuin paljon yksinkertaisemman teollisuusrobotin käsivarren (monesti maksimissaan 6 vapausastetta) ohjelmoiminen on matemaattinen mahdottomuus. Se ei vain onnistu, koska näin ohjaamalla käsi joutuisi tilaan, josta sitä ei saisi enää ohjattua takaisin. Tämä on tuttua säätötekniikan opiskelijoille, jotka ovat tutustuneet matriisilaskennan saloihin.

Mutta mitä tekee ihmisvauva? Hän katsoo kohdetta edessään ja huomaa, että: "hei, tuohan on minun." ja alkaa antamaan sille satunnaisia signaaleja, kunnes vähitellen kuukausien ja vuosien aikana rakentuu neuroverkko hänen aivoissaan niin, että lopulta se lusikka ihan oikeasti osuu suuhun! Yritys, erehdys ja oppiminen rakentavat kytkentöjä aivoissa.

Samoin opetetaan tekoälyä: sisäänmenevät signaalit vahvistetaan arpomalla ja ulostulevaa ohjausta verrataan aikaisempaan. Jos ulostulo oli parempi, ollaan menossa hyvään suuntaan, jos se oli huonompi hylätään signaalien vahvistukset ja yritetään jotain muuta. Yksinkertaisenkin tekoälyn opettamiseen näin vaaditaan kymmeniä tuhansia toistoja - mutta niin niitä tekee vauvakin!

Tässä videossa näkee hyvin, miten robottien liikkeet nykyisin voivat olla inhimillisen näköisiä: What's new, Atlas? 

 (Boston Dynamics ei ole virallisesti paljastanut, miten he robotteja ohjaavat):

Neuroverkko on todellisuutta approksimoiva kone - niin ihmisessä kuin tietokoneessakin. Se ei ole suora matemaattinen yhtälö, vaan se on nopeaan adaptoitumiseen kykenevä malli. Voit todentaa tämän piirtämällä paperille ympyrän vapaalla kädellä ja tämän jälkeen tämän ympyrän sisään toisen ympyrän harpilla. Jälkimmäinen oli puhdas matemaattinen suoritus, ensimmäinen sinne päin oleva hyvä yritys.  

Koska neuroverkot vain luokittelevat ja laskevat asioita, neuroverkoissa ei ole kykyä tietoisuuteen. Ne vain prosessoivat aistien sisääntuloja ja ohjaavat lihaksia. Täten ei myöskään tekoälyyn koskaan tule tietoisuutta. Älkää uskoko niitä huhaa-juttujen viljelijöitä, jotka väittävät, että tulevaisuudessa tekoäly ottaa vallan. Sen sijaan varokaa ihmistä, joka tekoälyn avulla ottaa vallan.

Suomessakin oli jo kokeilu, jossa tekoäly opetettiin tunnistamaan vihapuhetta. Kuka opetti? Viisi professoria. Tämä siis tarkoittaa, että silloin tekoäly konemaisesti toistaa uudestaan ja uudestaan opettajiensa ajatuksia vihapuheesta. Näin näiden viiden ihmisen ajatus asiasta voidaan monistaa kontrolloimaan koko yhteiskuntaa. Vaarallista - varsinkin silloin kun viiden sijasta opettajana toimii yksi yli-ihmiseksi itsensä kokeva. (https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005501902.html)

Tuoreessa tutkimuksessa kolmasosa itsensä ei-uskonnolliseksi luokittelevista ihmisistä ovat sitä mieltä, että evoluutio ei voi selittää tietoisuuden kehittymistä.  (https://sciencereligionspectrum.org/in-the-news/press-release-results-of-major-new-survey-on-evolution/)

Kuuluisa filosofi Professori Thomas Nagel kirjassaan Mind and Cosmos argumentoi, että Darwinistiset prosessit eivät voi luoda tietoisuutta.

Samoilla linjoilla on Professori Stuart Sutherland International Dictionary of Psychology kirjassa: "Tietoisuus on lumoava mutta saavuttamaton ilmiö: on mahdotonta määritellä mitä se on, mitä se tekee tai miksi se on kehittynyt. Siitä ei ole kirjoitettu mitään lukemisen arvoista."

Professori Jerry Fodor on myöskin samoilla linjoilla artikkelissa "The Big Idea: Can There Be Science of Mind?": "Kenelläkään ei ole pienintäkään ideaa miten jokin materiaan perustuva voisi olla tietoinen. Ketään ei edes tiedä mitä sellaista pitäisi olla, jotta voisi saada pienimmänkin idean siitä, miten materiassa voisi olla tietoisuus."

Tietoisuus on jotain paljon suurempaa kuin materia. Jo määritelmänsä mukaankin tieto on aineetonta ja siten myös tietoisuus. Ei se ole aivoissa tai edes atomeissa. Monet tilanteet todistavat sitä, miten ihminen on säilyttänyt tietoisuuden, vaikka aivoissa ei ole havaittu toimintaa.

Luoja on luonut aivot, jotka toimivat paremmin kuin ihmisen kehittämät tietokonealgoritmit. Jos aivot olisivat kehittyneet sattumalta, voisi kuvitella, että ihminen älykkyydellään, vaikkakin sattumalta kehittyneellä, olisi pystynyt rakentamaan niitä paremman tietokoneen. 

Luoja on luonut myös tietoisuuden, sielun ja hengen. Tieto ja tietoisuus on ikuista. Sinäkin olet ikuisuusolento. Sinun pitää vain päättää, missä tietoisuutesi tulee viettämään ajan jälkeisen elämän.

Luotu ei ole Luojaansa älykkäämpi.