Ihmiset jo
kauan aikaa sitten, ovat piirtäneet ja veistäneet dinosauruksen kuvia siinä
kuin muidenkin eläimien kuvia. Tätä on hyvin vaikea kenenkään tutkijan kieltää. Kiistaa on lähinnä siitä, onko kuvat mielikuvituksen tuotetta tai toteutettu löydettyjen fossiilien avulla.
Dinosaurus
sanana on kohtuu uusi sana. Ensimmäisen kerran sitä käytti Sir
Richard Owen 1841. Sitä ennen paleontologit käyttivät sanaa dragon tai
sea-dragon eli lohikäärme tai merihirviö kaikissa tieteellisissä julkaisuissakin. Tämä käy selkeästi ilmi 1800-luvun
alun tutkimuksista, joissa jo esitellään dinosaurusten fossiileja. Ne ovat aina
nimetty dragon sanalla.1
Monet vanhat
lohikäärmepiirrokset tai veistokset ovat todistuksia historiasta, joskin
toisinaan ne ovat saaneet legendan siivet. Historiallisista asioista tulee
helposti legendoja, kun eri lähteitä yhdistellään vapaasti.
Internetistä
löytyy paljon näitä vanhoja tutkittuja kuvia. Otan esille muutaman, jotka
saavat ihmettelemään, että ovatko ihmiset nähneet jotain muuta kuin fossiileja.
Viittteista löytyy linkkejä sivuille, joissa niitä on enemmän.
Syvällä
Kambotzan viidaokossa on Khermiläinen temppeli nimeltä Ta Prohm. Sen ovenpielen reliefissä on kaiverruttaja eläimiä.2
Näiden joukossa on selkeä dinosauruksen kuva, jossa on hyvin tunnistettavina
selkäkilvet. Tästä kuvasta on tehty myös yksityiskohtainen tutkimus.3
Ta Prohm temppelin dinosaurus reliefi. |
Carlislen
piispa, Rihard Bell, haudattiin 1496 Carlislen Katetraaliin
Pohjois-Englannissa. Hautaan on upotettu messinkilevyjä, joissa on kaiverrettuna eläinten kuvia. Kuvassa alla on selkeästi kaksi dinosaurusta. Messinkilevyssä
näkyy myös selkeästi kulumaa, joka on tullut ihmisten kävellessä sen päältä. Kuluma todistaa, että levy on vanha.
Kiinnitä erityisesti huomiota, miten dinosaurukset kaulailevat toisiaan.
Tällainen asento ei voi perustua pelkästään fossiililöytöihin.
Tässä kuvassa päät ovat vahvennettu, mutta viitteestä 2 löyty kuva vahventamattoma. |
Hämmästyttävää
on, että samankaltaisia dinosauruksen kuvia löytyy muualta päin maailmaa.
Egyptistä on löydetty tuhansia vuosia vanha Narmer Paletti. Tämä paletti on tehty
kuningas Nar-Merin voittojen kunniaksi ja löydetty muinaisen Egyptin
pääkaupungista Hierakonpoliksesta. Siinäkin nämä dinosaurukset kaulailevat.
Narmerin paletti dinosauruksen kuvilla. |
Kolmas
vastaavanlainen kuva löytyi Mesopotaniasta. Tämä Urukin sinettinä tunnettu tuhansia vuosia vanha leimasin on nykyisin Louvressa Ranskassa. Siinäkin pitkäkaulaiset dinosaurukset
kaulailevat.
Urikin dinosaurus sinetti ja sitä lähinnä vastaava Apatosaurus |
Jotenkin on
helpompi uskoa, että muinaiset ihmiset olivat näitä nähneet, kuin että
sattumalta eri puolilta maailmaa löytyy samanlaisia kuvia. Voi olla, että
tekijä on toteuttanut kuvan vain kuulopuheiden mukaan, mutta siitäkin
huolimatta joku on jossain nähnyt ne elävänä. Ehkä asento on osa parittelurituaalia.
On myös huomattava, että
nisäkkäillä on aina seitsemän kaulanikamaa, myös kirahvilla, kun taas
dinosauruksilla on paljon enemmän ja siten kaula on huomattavasti joustavampi taipumaan eri asentoihin.
Viitteet:
- Mahtava kirja, jossa lisää yksityiskohtaisia todisteita: http://www.untoldsecretsofplanetearth.com/store/dire-dragons/
- https://www.genesispark.com/exhibits/evidence/historical/ancient/dinosaur/
- Tieteellinen julkaisu: https://www.genesispark.com/the-stegosaur-engravings-at-ta-prohm/
- Lisää kuvia: http://historysevidenceofdinosaursandmen.weebly.com/visual.html
Tai sitten erilaisia eläimiä on elänyt ja myöhemmin kuolleet sukupuuttoon. Jos tähän perustatte olettamuksen ihmisten ja dinosaurusten rinnakkaiselosta, niin olette oikeasti ulkoistaneet täydellisesti oman ajattelunne.
VastaaPoistaxd jäbä on pihal! Ai että jotain muita ihan dinojen näköisiä eläimiä? Aika kaukaa haettu vastaväite. Voisin mieluusti oikolukea tämän saitin kyllä; se saisi lisää uskottavuutta. Asia on kivenkovaa ja tieteellisesti perusteltua - myös muut blogin sivut jotka olen ehtinyt katsastaa.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaPehmytkudokset eivät säily miljoonia vuosia.
Poista