sunnuntai 10. toukokuuta 2020

Käyttikö Jumala evoluutiota?






Teistinen evoluutio on konsepti, jolla yritetään saattaa Jumala ja evoluutio-oppi yhteen. Se on myös luonnollinen ajatus monelle, joka ilman yksityiskohtaisia tietoja yrittävät sovittaa yhteen kaksi erilaista maailmankuvaa. Sorruin tähän myös itse, ennen kuin tutkin genetiikkaa. Yksityiskohtia tarkasteltaessa se on kovin ristiriitainen yritys.

Luomisen geneettinen lähtökohta

Jumala loi kaiken geneettisen informaation alussa. Ensimmäisten luotujen DNA ja perintätekijät olivat sekä virheettömät, että täydelliset ja sisälsivät paljon varioituvuutta, joka myöhemmissä sukupolvissa sai aikaiseksi eliöiden muuntelua ja mahdollisti sopeutumisen olosuhteiden vaihdellessa.

Syntiinlankeemuksen jälkeen geneettinen informaatio on vain vähentynyt, osin geneettisen ajautumisen, osin mutaatioiden johdosta. Mutaatiot rikkovat alkuperäistä virheetöntä perimää aiheuttaen mm. sairauksia.

Evoluution geneettinen lähtökohta

Alussa ei ollut lainkaan geneettistä informaatiota. Sen jälkeen sitä on syntynyt vähitellen luonnollisten prosessien avulla (luonnonlakien aiheuttamat prosessit lisättynä satunnaisuudella). DNA:n mutaatiot tekevät mahdollisuuksia, joita luonnonvalinta jalostaa poimimalla menestyksekkäät. Näin syntyy uusien 'proteiinikoneiden' rakennusohjeita sekä uutta kyvykkyyttä ohjata proteiinien valmistumista itsestään.


Teistinen evoluutio

Teistinen evoluutio yrittää sovittaa nämä kaksi näkemystä ottamalla molemmista haluamansa: Jumala lisäsi geneettistä informaatiota vähitellen injektoimalla uusia sekvenssejä miljoonien vuosien aikana ja antaen luonnollisten prosessien karsia sitä (luonnonvalinta). Ottamalla evoluutiosta vähittäisen kehittymisen se asettuu Raamattua vastaan. Ottamalla luomisestä älykkään suunnittelijan se asettuu luonnollisia prosesseja (lue: tiedettä) vastaan tuomalla yliluonnollisen tekijän.


Johtopäätös

Edellisen johdosta kompromissiesitys on hylättävä niin Raamatun kuin tieteenkin kannalta. Täten se ei ole mallien yhdistelmä, vaan oma mallinsa, jota ei voida tukea evoluutioteorialla (luonnolliset prosessit) eikä Raamatulla (2. Moos 20:11). Se perustuu vain haluun kumartaa kahteen suuntaan yhtä aikaa osoittautuen siten epäjohdonmukaiseksi ja pyllistäen molempiin suuntiin.

Teistinen evoluutiomalli tekee Jumalasta kyvyttömän ymmärtämään, mitä geenisekvenssien lisääminen todella tarkoittaa lopputulokseen (sokea kokeilija) tai vielä pahempaa: tekee Jumalasta tietoisen kuolemaantuomittujen mutanttien luojan (kauhistuttava sadisti). Se rikkoo ateistisen tieteen perusväitettä vastaan tuoden yliluonnollisen, joskin kyvyiltään rajallisen, suunnittelijan ja suunnitteluprosessin, evoluutioon.

Teistinen evoluutiomalli pitää hylätä siinä kuin mikä tahansa muukin ajatus, joka tekee kompromissin maailman kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti