40. Oliko ihminen evoluution tulos? Yhteenveto Osa IV

Viimeiset yhdeksän artikkelia ovat käsitelleet hyvin karkeasti perusasiat siitä, mitä tiede tietää ihmisen ilmestymisestä maapallolle. Toivon, että näiden pohjalta pystyt hankkimaan lisätietoa ja ymmärtämään paremmin, mitä todella kerrotaan. Totuus kestää aina kaiken mahdollisen tutkimisen ja kritiikin, siksi ei tarvitse pelätä mitään.

Yhteenveto:

Uutta tietoa ihmisen alkuperästä - Ihminen on ollut ihminen 

Uusimmat löydöt osoittavat, että ihminen on ollut samanlainen kautta historian. 

31. Epävakaiden tutkijoiden epäilyttävä harrastus - Ihmisfossiilien tehtailu epämääräisistä luista 

Ihmisfossiililöytöjen historia on täynnä väärennöksiä ja tietoisesti virheellisiä tulkintoja. Rikoksilla on pyritty pönkittämään epävarmaa oppia. 

32. Kaikki luolamiehet löydettiin samasta luolasta - teoriat uusiksi 

Ihminen on nykyisin monimuotoinen ja on ollut sitä aina historiassakin. Fossiililöydöstä on mahdotonta sanoa, etteikö kyseessä olisi ollut nyky-ihminen. 

33. Miten luolamiehiä tehdään?

Tutkijan mielikuvis pitkälti määrittää, minkä näköisiä luita kasataan ja minkä näköisiksi ne tehdään. Tieteellä on tämän kanssa vain vähän tekemistä, sen sijaan se on taidetta. 

34. Uusimmat DNA testit: Apina ei ole ihmisen sukulainen 

Ihmisen ilmiasun käsittely ilman genetiikan käsittelyä on johtanut tutkijat monesti harhaan. Geenitiede on tuonut ymmärrystä tähänkin asiaan. Ihminen on samanlaisempi sian kuin simpanssin kanssa. Siksi ihmisen elimiä kasvatetaankin koeluontoisesti sioilla eikä simpansseilla. 

35. Ylisuunniteltu ihminen - evoluution ulottumattomissa 

Ihminen eroaa hyvin paljon simpanssista. Pelkästään puhekykymme, kätemme ja kasvojemme lihakset tekevät meistä täysin erilaisia kuin apinat.

36. Lucy - Esi-äitimme?

Lucy on törkeä väärennös, joka yhä edelleen kummittelee koulukirjoissamme ja museoiden näyttelyissä. Sen rakentamista on ohjannut tutkijoiden halu löytää ihmisen esi-äiti, ei niinkään vilpitön rakkaus totuuteen.

Lucyn elämää hankaloittaa myös sen ikätoverien jättämät jäljet: https://mistametulemme.blogspot.com/2017/09/uusi-jalajalki-loyto-lucy-museon.html

37. Kivikausi ja luolamies - totta vai tarua?

Luolamiestarut on sepitetty, jotta ihmiset uskoisivat nyky-ihmisen tulleen alkeellisemmasta lajista. Tämä täysin rasistinen näkökanta on värittänyt erityisesti länsimaista ajattelua jo 1800-luvulta. 

38. Kaikkein tehokkain evoluutiotodiste - Mars of progress

Ihmiset uskovat tähän maalattuun 'taideteokseen' kyseenalaistamatta sen tieteellistä totuutta. Todellisuudessa siinä on enemmän aukkoja kuin täytettä. 

39. Tulevaisuuden ihminen - kehittyneempi?

Ihminen ei ole kehittynyt historian aikana, vaan taantunut. Tämä taantuma tulee johtamaan ihmiskunnan pikaiseen sukupuuttoon.

Myös uusimmat tutkimukset tukevat, että neanderdaalin ihminen oli vain ihminen: https://mistametulemme.blogspot.com/2019/03/luolamies-olikin-ihminen-oppikirjat.html

Kaikesta kovasta yrittämisestä huolimatta voidaan siis todeta, että ihminen ilmestyi maapallolle yht'äkkiä ja valmiina, oikeastaan parempana kuin nykyisin. Todisteet ihmisen evoluutiosta ovat mielikuvituksen tulosta ja viimeaikaiset geneettiset havainnot selkeästi osoittavat, ettei ihmisen DNA suinkaan ole kehittynyt, vaan se on taantunut jo useita tuhansia vuosia. Mitä sitä ennen tapahtui, on jokaisen uskon asia. Tieteellä ei kuitenkaan voida perustella ihmisen kehittymistä.

Erityisesti voidaan olla varmoja, ettei ihmisellä itsellään ole mitään osaa eikä arpaa elämän kehittymiseen eikä omaan olemassa oloonsa. Me olemme luotuja ja luotu ei milloinkaan määrittele luojaansa, vaan se on toisin päin. 

Ihminen on luomakunnassa ainoa, joka tuottaa tietoa alkuperästään. Meihin on sisäänrakennettuna halu tietää mistä tulemme. Simpanssia se ei kiinnosta. Tämä johtuu siitä, että kaikkivaltias kaikkitietävä Jumala on laittanut meihin kaipuun luokseen. Mene ja kohtaa Luojasi - sinä kyllä tiedät tien. Se on myös totuus ja elämä. 

Joka blogissa pitää olla kuva. Tämä kuva on vähintääkin epäilyttävä.

39. Tulevaisuuden ihminen - kehittyneempi?

Kaikki me olemme kuulleet tarinaa siitä, miten maapallolla elää miljoonan vuoden kuluttua meitä paljon viisaampi ja kehittyneempi laji. Tästä on tehty monia elokuvia ja kirjoitettu paljon kirjoja. Minkälainen tämä ihmislaji sitten voisi olla?

Seuraavassa tutkimustuloksia, jotka antavat osviittaa siitä millainen se on.

Lyhentelen seuraavassa Mikko Tuulirannan tekstiä kirjasta Koulubiologian analyysi (https://luominen.fi/materiaalit/pdf/koulubiologian_analyysi_osa_1_versio_2.pdf)

"Kesällä 2012 Science-tiedelehti esitteli tuolloin ensimmäistä ja laajaa selvitystä, jossa tutkittiin 1 351 valkoihoisen ja 1 088 mustaihoisen amerikkalaisen 15 585 proteiineja koodaavaa geenialuetta. Heiltä löytyi yli puoli miljoona yksittäisen nukleotidin muutosta, joista 86 % oli harvinaisia. Nämä mutaatiot ovat enemmänkin ”henkilökohtaisia” kuin populaatioon sidottuja eli yksilöiden välillä on enemmän muuntelua kuin populaatioiden kesken. Harvinaisten muunnosten suuri lukumäärä ja hajonta yllätti tutkijat. Tutkijoiden mukaan tämä harvinaisten muunnosten ”suuri ylimäärä” ei voi selittyä muulla kuin lähimenneisyyden pullonkaulailmiöllä [populaation väheneminen muutamaan yksilöön] ja sitä seuranneella äkillisellä väestönkasvun kiihtymisellä.

Milloin ihmiskunnan väestömäärä sitten lähti ”äkilliseen ja dramaattiseen kasvuun”? Tutkijat ekstrapoloivat tämän ajankohdan korkeintaan 5 115 vuoden päähän. Heidän mukaansa tutkimuksen data on niin mittava, että standardipoikkeamien täytyy olla pieniä ja laskelman mahdolliset epävarmuuslähteet ovat muualla kuten mutaationopeuksissa. (Laskelman lähtökohtaolettamuksena on siis ollut nykyisin havaitut mutaationopeudet.)

Tammikuussa 2013 tiedelehti Naturessa julkaistiin toinen samankaltainen tutkimustulos. Suoritettiin 6 115 amerikkalaisen (osa mustia, osa eurooppalaista alkuperää) 15 336 geenin uudelleen sekvensointi, josta sitten koetettiin johtaa 1 146 401 pistemutaation ilmestymisajankohdat. Valtaosa niistä vaikutti ilmestyneen perimäämme viimeisen 200 sukupolven aikana. Haitallisilta vaikuttavista mutaatioista 91 % vaikutti ilmestyneen viimeisen 5 000 vuoden aikana (ja näistäkin suurin osa viimeisen tuhatvuotisjakson kuluessa). 

• Cornell-yliopiston populaatiogeneetikko Alon Keinan totesi: ”Tämän päivän ihmiset kantavat paljon suurempaa haitallisten muunnosten taakkaa kuin mitä lajimme kantoi juuri ennen massiivia väestöräjähdystä pari sataa sukupolvea sitten.”

Tällaiset tutkimukset ovat mahdollisia, koska ihmiset ovat geneettisesti todella homogeenisiä; DNA-eroavaisuutemme on arveltu olevan keskimäärin vain noin 0,2 % (tai ehkä jopa vain 0,1 %?). Kun ihmisen DNA:ssa on reilut kolme miljardia nukleotidiä, tarkoittaa tämä sitä, että yksittäiset ihmiset voisivat erota toisistaan korkeintaan seitsemän miljoonan nukleotidin osalta. Nämä eroavaisuudet eivät kuitenkaan ole tasaisesti jakautuneet ympäri ihmiskuntaa, vaan saattavat esiintyä sattumanvaraisesti eri yksilöissä tai väestöryhmissä, eivätkä niinkään tietyissä kansoissa tai roduissa."

Ihminen on siis taantunut viimeiset 5 000 vuotta. Tämä siis tarkoittaa, että ihmisellä oli 5 000 vuotta sitten vähemmän geneettisiä häiriöitä kuin nykyisin. Valitettavasti avoimme eivät ole jääneet paitsi näistä häiriöistä. 

Miten näitä mutaatioita sitten ihmiseen kertyy?

Kuvassa pienet punaiset pisteet ovat vähän haitallisia mutaatioita, jotka eivät estä yksilön suvunjatkumista. Iso punainen on fataali, joka estää joko yksilön kasvamisen tai suvunjatkamisen. 

Näin vähän haitallisia mutaatioita kertyy ihmisiin kuin ruostetta autoon, koska luonnonvalinta ei kykene niitä poistamaan katkaisemalla suvun jatkamisen.

Nämä haitalliset mutaatiot tunnetaan paremmin nimellä perinnölliset sairaudet. Tähän mennessä niitä tunnetaan jo yli 200 000 ja kun tutkimukset etenevät lisää löydetään koko ajan (olen aikaisemmin käyttänyt lukua 30 000, joka oli noin kymmenen vuotta vanhasta kirjasta). Sen sijaan samalta muutaman tuhannen vuoden ajanjaksolta ei tunneta yhtään merkittävästi hyödyllistä mutaatiota, joka tuottaisi jonkun uuden rakenteen ja olisi levinnyt ihmiskuntaan (korruptiota, surkastumia ja poistuneita rakenteita kyllä tunnetaan, mutta mikään näistä ei lisää geneettistä informaatiota - kaikki nämä saadaan kyllä aikaiseksi satunnaisesti muuttamalla).

Miten tällaisella mekanismeilla on voinut mikään kehittyä "luolamiehestä" nyky-ihmiseksi? Valitettavasti ei mitenkään. Me taannumme siitä, mitä ihminen on ollut muutama tuhat vuotta sitten. Se vain on niin. Ihmiskunnan loppu häämöttää myös geneettisesti, jos monella muullakin tapaa. Pitkällä tulevaisuudessa maata ei enää asuta ihminen, me poistumme täältä kun lisääntymisemme estyy täysin geneettisten vaurioiden takia. Sama on käynnissä eläimissä ja kasveissa ehkä ei kuitenkaan samalla nopeudella.

Sinua saattoi jäädä askarruttamaan se, että missä vaiheessa tämä kehityskulku on kääntynyt. Missä vaiheessa ihmisen kehittyminen on pysähtynyt ja näitä perinnöllisiä sairauksia on alkanut kerääntymään? Mikä tämän kehityksen käänsi taantumukseksi? Siitä, että ihminen olisi joskus kehittynyt ei ole yhtään havaintoa. Ihminen ilmestyi tähän maailmaan täysin valmiina eräänä päivänä historiassa ja kutakuinkin siitä asti tämä taantuminen on jatkunut - muutamaa ensimmäistä päivää ennen syntiinlankeemusta lukuunottamatta. Koko tämä ajatus historiallisesta vähemmän kehittyneestä ihmisestä ja tulevaisuudessa hyvin kehittyneestä ihmisestä on rasistinen keksitty tarina, jolla on puolusteltu valloitusretkiä. 

Tässä linkki lyhyeen Discovery-lehden artikkeliin samasta aiheesta, joka liittää itseensä aika ristiriitaisesti muutaman evoluutio-olettamankin - löydätkö ne?: http://discovermagazine.com/2013/julyaug/07-most-mutations-in-the-human-genome-are-recent-and-probably-harmful 

38. Kaikkein tehokkain evoluutiotodiste - Mars of progress

Kaikkien aikojen tehokkain 'todiste' ihmisen evoluutiosta ei ole fossiililöytö tai jokin tieteellinen tutkimus. Sen sijaan se on tarina, joka on lähes yhtä tunnettu kuin Coca-Cola. Kaikkialla se toistaa itseään, yhä nykypäivänä, kymmeninä eri versioina.

Tämän todistetarinan kehitti Clark Howell (University of California, Berkeley) ja se julkaistiin vuonna 1965 Time-Life kirjasarjassa nimellä  "Early Man" (Varhainen ihminen).

Se on yksi kuva, jossa ihmisen kehityskulku apinasta esitetään 15 kädellisen kautta.

Myöhemmin tämä samainen kuvasarja julkaistiin 5-sivuisena julisteena lehden välissä. Sitä kautta se levisi kaikkialle maailmaan kulovalkean tavoin. Se oli esillä kouluissa, kirjastoissa, yliopistoissa kaikkialla maailmassa. Ihmiset halusivat uskoa siihen lujasti kyseenalaistamatta sitä tai tutkimatta taustoja. Silti tieteellisesti sillä ei ole mitään perusteita. Se on yhtä keksitty kuin Haeckelin sikiökuvat. Se on perusteellinen valhe pohjamutia myöten.

Kaikki tietävät, että apinat eivät kävele kahdella jalalla, silti ne esitettiin tässä kahdella jalalla kävelevinä. Vieläpä siinä asennossa, että toinen jalka on toisen edellä. Siitäpä nimi Kehityksen paraati.

Tämä on puhdasta propagandaa ja erinomaisen onnistunutta. Tämän johdosta ihmisen evoluutiota pidetään yleisesti faktana. Kuitenkin se perustuu täydelliseen valheeseen. Mikään kuvassa ei ole totta, vaan se on mielikuvituksen tuotetta. Ehkä siksi sitä onkin kovin helppo tehdä parodioita ja näitä onkin tehty monia erilaisia. 

Kuvassa esiintyvät kädelliset eivät ole mitään muuta kuin apinoita tai ihmisiä. Siinä ei ole välimuotoja. Jatkuvaksi sarjaksi se on saatu puhtaasti taiteellisena työnä. Se on siis mielikuvituksen tuotetta ja propaganda-ase.

Evolutionistit ovat alusta asti tienneet, että tämä on virheellinen kuva. Se jopa lukee alkuperäisessä kirjassa. Siellä sanotaan, että apinat on laitettu seisomaan pystyyn vertailun helpottamiseksi. Mutta kun katsot kuvaa, huomaat, että ne eivät edes seiso vaan kävelevät, tehden niistä yhä ihmismäisempiä, joten se huomautuskin on virheellinen. 

Vasta vuonna 2000 tämä virallisesti myönnettiin kokonaan väärennökseksi. Max Planck-instituutin evoluutioantropologian laitokselta J.J. Hublin kirjoitti: "Kerran niin suosittu fresko, joka esittää yhä suoremmaksi, pidemmäksi ja karvattomammaksi muuttuvat hominidit yhdessä jonossa, näyttää nyt olevan fiktiota." (Nature (403) [27.tammikuuta 2000]:363)

Nykyisin myös tiedetään, että monet viimeisistä Homo-suvun jäsenistä elivät samanaikaisesti, joten ne eivät voineet olla toistensa esi-isiä. Eli paraatin on muodostunut pitkä aukko, jonka alussa on apina ja lopussa ihminen.

Vanha natsi-Saksan totuus toimi jälleen: kun valhetta toistetaan riittävästi, siitä tulee totuus. 

37. Kivikausi ja luolamies - totta vai tarua?

Mieliimme on jo yli sata vuotta toistettu, että luolaihminen oli olemassa, se oli alkeellinen, väkivaltainen, löi muita nuijalla, osasi käyttää vain kivityökaluja (kivikausi ihan ajanjakson nimenä) ja että se oli esi-isämme. Evoluutio-opin rasistisuus on johtanut tähän pinttyneeseen mielikuvaan. Kuinka paljon tässä on tarinaa ja mikä on totta?

Katsotaan ensin pari kuvaa, jotta voimme havaita jotain aivan yksinkertaista ja tehdä siitä johtopäätöksiä. Ensin tässä on kaksi taloa. Onko näiden välillä tuhansia vuosia kehitystä? Ei ole. Molemmat ovat tehty 2000-luvulla ja molemmat ovat tarkoituksen mukaisia (tai ainakin ensimmäinen).

Entä mitä havaitset seuraavana alla olevassa kuvassa? Siinä on kuvattu nykyaikaisia asumuksia: luolia, joissa asuu nykyaikaisia ihmisiä. Niin, luolissa on aina asuttu - erityisesti silloin, kun ei muutakaan ole. Tuskin kukaan menee väittämään, että nämä ihmiset, jotka asuvat näissä luolissa, ovat jotenkin alkeellisempia kuin länsi-maisissa 'linnoissa' asuvat ihmiset. Ihminen on ihminen, lisääntyy keskenään, omaa samat geenit ja olosuhteista toiseen siirrettynä mukautuu vallitseviin olosuhteisin sitä paremmin mitä nuorempana siirto tapahtuu.

Luolan suut näkyvät mustina aukkoina vuoren rinteessä.

Sama koskee kivityökaluja. Niitäkin käytetään yhä. Itsekin olen käyttänyt monesti. Kun vasara ei ole ollut ihan käden ulottuvilla, niin olen ottanut lähimmän kiven ja kopauttanut sillä mitä milloinkin. Kun kansakunta tai heimo joutuu liikkeelle, niin eivät he heti pysty louhimaan kalliota ja rakentamaan sulattamoja ja tekemään metalli-esineitä, eikä sitä louhimiseen kelpaavaa kiveäkään ole kaikkialla. Tämä taito on joidenkin kansojen osalta kokonaan kadonnutkin, mutta ei sekään tee heistä alkeellisempia ihmisiä. 

Mitään sellaista globaalia ajanjaksoa kuin kivikausi osana ihmisen globaalia kehittymistä ei ole ollut olemassa, vaan kivityökaluja on käytetty ja yhä käytetään metalliesineiden kanssa rinnan. On ollut pronssikulttuuria, rautakulttuuria ja kivikulttuuria, mutta erillisinä toisiaan seuraavina ajanjaksoina vain paikallisesti tarkasteltuna ja eri paikoissa eri aikoina. Niin helposti argeologisia löytöjä tulkitaan evoluutiosapluunan mukaan. Kaikki yritetään sijoittaa pitkiin ajanjaksoihin, kun ne yhtä hyvin ne voidaan nähdä eri paikoissa tapahtuneina ilmiöinä (aika --> paikka).

Alla on ns. käsikirveitä, jotka ovat joidenkin tutkijoiden mielestä kivikautisia työkaluja. Tämän mallisia ei ole löydetty puuvarteen sidottuina.

Tosin todennäköisesti se ei ole kirves alkuunkaan. Sillä ihminen, joka on niin viisas, että osaa löytää sellaista kivimateriaalia, joka lohkeaa hyvin teräväksi, ymmärtää myös, miltä reunalta käsikirves pitää teroittaa. Nämä työkalut ovat nimittäin teräviä joka reunalta. Kovin epämiellyttäviä pitää kädessä tällaista - olisihan sormilla suoranainen vahingoittumisen vaara, kun sillä jotain hakkaisi. Sen lisäksi niitä on hyvin isoja, sellaisia etteivät juurikaan käteen enää mahdu. Ja kun niitä löydetään, niin yleensä löytöpaikalla on niitä kymmeniä ellei satoja.  

Kirveen sijasta nämä ovat hyviä heittoaseita. Kun sitä heitetään kuin yleisurheilijan kiekkoa, niin se lakipisteessä kääntyy usein kyljelleen ja 70% tapauksista putoaa kapea kärki edellä. Kyseessä siis todennäköisemmin ase, jolla taitava heittäjä on pystynyt tappamaan isonkin eläimen etäältä. Tämän aerodynaamisen muodon hakeminen on vaatinut nykyaikaista luovuutta. Kun näitä käsikirveitä löydetään, löydetään yleensä myös isojen eläimien luita lähistöltä. 

Neanderdalin ihmistä on aikaisemmin pidetty ihmisen lähimpänä esi-isänä. Myöhemmin niiden haudoista on löydetty mm. luusta tehty huilu, tulentekovälineet, astioita, koruja ja monia muita esineitä. On totta, että heidän luustonsa on hieman vankkarakenteisempi kuin monien nykyihmisten, mutta kylmässä asuvien ihmisten on todettu nykyisinkin kasvattavan vankemmat luut. Onpa heidän haudastaan löydetty nyky-ihmisen kaltainen hentorakenteisempi ihminenkin eli he elivät täysin rinnakkain, jopa samassa perheessä. Kyseessä oli vain ihmisen hieman erilainen muoto, ei luolamies.

Jälleen DNA tutkimus on lyönyt lopullisen naulan. Se, tai hän, on täysi ihminen. Sillä on aivan samat kromosomit ja geenit kuin ihmiselläkin. Joitakin variaatioita löytyy, mutta niin on nyky-ihmisilläkin keskenään. Siis täysin lisääntymiskykyinen nykyihmisten kanssa. Ja omasi jopa nyky-ihmistä keskimäärin suuremmat aivot - jos se nyt jotain merkitsee.

• 99.7% of the base pairs of the modern human and Neanderthal genomes are identical [Nyky-ihmisen ja Neanderthalin ihmisen DNA on 99.7%:sesti samanlainen.]
• First solid genetic evidence that "modern" humans—or Homo sapiens—interbred with Neanderthal [Ensimmäinen selkeä geneettinen todiste, että 'nyky'-ihminen - tai Homo sapiens - lisääntyi Neanderthalin kanssa.]

Neanderthals, Humans Interbred—First Solid DNA Evidence, Ker Than, National Geographic News. May 8,  2010

Sama koskee toista tällaista aikaisempaa nyky-ihmisen 'esi-isää': Denisovan ihmistä. DNA-tutkimus on tässäkin tapauksessa paljastanut, että kyseessä on täysi nyky-ihminen. Hänelläkin on samat geenit. Joitakin variaatioita löytyy, mutta ne ovat samoja geenien sisäisiä variaatioita, joita on löytynyt ihmisistäkin mm. Afrikasta. Voidaanko tätä nimittää omaksi ihmisroduksi, siinä kun koirarodutkin ovat, riippuu täysin siitä, saako rotu sanaa käyttää ilman, että leimautuu rasistiksi.

Neanderdalin ihminen on asunut tehtyjen löytöjen perusteella luolissa. Mutta mikään ei todista, että hän olisi ollut nyky-ihmistä alkeellisempi. Liikekannalle joutuminen tarkoittaa alkeellisempia olosuhteita kuin kaupunkikulttuurissa asuminen ihan vaan sen takia, että ihmisiä, jotka eivät ole osa ruuanhankintaprosessia, on vähemmän. Ruuan kerääminen luonnosta on aikaa vievempää kuin viljely ja kasvattaminen. Keräilijöillä aikaa ei kerta kaikkiaan ole muuhun kuin selviytymiseen. 

Ihminen on aina ollut julma lajitovereidelleen ja tilaisuuden tullen syrjinyt niitä, varsinkin jos he ovat näyttäneet hieman erilaiselta enemmistöön nähden. Tällaiset poikkeavuudet on ajettu liikekannalle uudestaan ja uudestaan. 

Koko tämä 'luolamies' -käsite ihmisen esi-isänä on osa evoluutio-oppia. Todisteet ovat tulkinnanvaraisia ja tutkijan maailmankuva vaikuttaa voimakkaasti tehtyihin johtopäätöksiin ja esitettyihin arvioihin.