39. Tulevaisuuden ihminen - kehittyneempi?

Kaikki me olemme kuulleet tarinaa siitä, miten maapallolla elää miljoonan vuoden kuluttua meitä paljon viisaampi ja kehittyneempi laji. Tästä on tehty monia elokuvia ja kirjoitettu paljon kirjoja. Minkälainen tämä ihmislaji sitten voisi olla?

Seuraavassa tutkimustuloksia, jotka antavat osviittaa siitä millainen se on.

Lyhentelen seuraavassa Mikko Tuulirannan tekstiä kirjasta Koulubiologian analyysi (https://luominen.fi/materiaalit/pdf/koulubiologian_analyysi_osa_1_versio_2.pdf)

"Kesällä 2012 Science-tiedelehti esitteli tuolloin ensimmäistä ja laajaa selvitystä, jossa tutkittiin 1 351 valkoihoisen ja 1 088 mustaihoisen amerikkalaisen 15 585 proteiineja koodaavaa geenialuetta. Heiltä löytyi yli puoli miljoona yksittäisen nukleotidin muutosta, joista 86 % oli harvinaisia. Nämä mutaatiot ovat enemmänkin ”henkilökohtaisia” kuin populaatioon sidottuja eli yksilöiden välillä on enemmän muuntelua kuin populaatioiden kesken. Harvinaisten muunnosten suuri lukumäärä ja hajonta yllätti tutkijat. Tutkijoiden mukaan tämä harvinaisten muunnosten ”suuri ylimäärä” ei voi selittyä muulla kuin lähimenneisyyden pullonkaulailmiöllä [populaation väheneminen muutamaan yksilöön] ja sitä seuranneella äkillisellä väestönkasvun kiihtymisellä.

Milloin ihmiskunnan väestömäärä sitten lähti ”äkilliseen ja dramaattiseen kasvuun”? Tutkijat ekstrapoloivat tämän ajankohdan korkeintaan 5 115 vuoden päähän. Heidän mukaansa tutkimuksen data on niin mittava, että standardipoikkeamien täytyy olla pieniä ja laskelman mahdolliset epävarmuuslähteet ovat muualla kuten mutaationopeuksissa. (Laskelman lähtökohtaolettamuksena on siis ollut nykyisin havaitut mutaationopeudet.)

Tammikuussa 2013 tiedelehti Naturessa julkaistiin toinen samankaltainen tutkimustulos. Suoritettiin 6 115 amerikkalaisen (osa mustia, osa eurooppalaista alkuperää) 15 336 geenin uudelleen sekvensointi, josta sitten koetettiin johtaa 1 146 401 pistemutaation ilmestymisajankohdat. Valtaosa niistä vaikutti ilmestyneen perimäämme viimeisen 200 sukupolven aikana. Haitallisilta vaikuttavista mutaatioista 91 % vaikutti ilmestyneen viimeisen 5 000 vuoden aikana (ja näistäkin suurin osa viimeisen tuhatvuotisjakson kuluessa). 

• Cornell-yliopiston populaatiogeneetikko Alon Keinan totesi: ”Tämän päivän ihmiset kantavat paljon suurempaa haitallisten muunnosten taakkaa kuin mitä lajimme kantoi juuri ennen massiivia väestöräjähdystä pari sataa sukupolvea sitten.”

Tällaiset tutkimukset ovat mahdollisia, koska ihmiset ovat geneettisesti todella homogeenisiä; DNA-eroavaisuutemme on arveltu olevan keskimäärin vain noin 0,2 % (tai ehkä jopa vain 0,1 %?). Kun ihmisen DNA:ssa on reilut kolme miljardia nukleotidiä, tarkoittaa tämä sitä, että yksittäiset ihmiset voisivat erota toisistaan korkeintaan seitsemän miljoonan nukleotidin osalta. Nämä eroavaisuudet eivät kuitenkaan ole tasaisesti jakautuneet ympäri ihmiskuntaa, vaan saattavat esiintyä sattumanvaraisesti eri yksilöissä tai väestöryhmissä, eivätkä niinkään tietyissä kansoissa tai roduissa."

Ihminen on siis taantunut viimeiset 5 000 vuotta. Tämä siis tarkoittaa, että ihmisellä oli 5 000 vuotta sitten vähemmän geneettisiä häiriöitä kuin nykyisin. Valitettavasti avoimme eivät ole jääneet paitsi näistä häiriöistä. 

Miten näitä mutaatioita sitten ihmiseen kertyy?

Kuvassa pienet punaiset pisteet ovat vähän haitallisia mutaatioita, jotka eivät estä yksilön suvunjatkumista. Iso punainen on fataali, joka estää joko yksilön kasvamisen tai suvunjatkamisen. 

Näin vähän haitallisia mutaatioita kertyy ihmisiin kuin ruostetta autoon, koska luonnonvalinta ei kykene niitä poistamaan katkaisemalla suvun jatkamisen.

Nämä haitalliset mutaatiot tunnetaan paremmin nimellä perinnölliset sairaudet. Tähän mennessä niitä tunnetaan jo yli 200 000 ja kun tutkimukset etenevät lisää löydetään koko ajan (olen aikaisemmin käyttänyt lukua 30 000, joka oli noin kymmenen vuotta vanhasta kirjasta). Sen sijaan samalta muutaman tuhannen vuoden ajanjaksolta ei tunneta yhtään merkittävästi hyödyllistä mutaatiota, joka tuottaisi jonkun uuden rakenteen ja olisi levinnyt ihmiskuntaan (korruptiota, surkastumia ja poistuneita rakenteita kyllä tunnetaan, mutta mikään näistä ei lisää geneettistä informaatiota - kaikki nämä saadaan kyllä aikaiseksi satunnaisesti muuttamalla).

Miten tällaisella mekanismeilla on voinut mikään kehittyä "luolamiehestä" nyky-ihmiseksi? Valitettavasti ei mitenkään. Me taannumme siitä, mitä ihminen on ollut muutama tuhat vuotta sitten. Se vain on niin. Ihmiskunnan loppu häämöttää myös geneettisesti, jos monella muullakin tapaa. Pitkällä tulevaisuudessa maata ei enää asuta ihminen, me poistumme täältä kun lisääntymisemme estyy täysin geneettisten vaurioiden takia. Sama on käynnissä eläimissä ja kasveissa ehkä ei kuitenkaan samalla nopeudella.

Sinua saattoi jäädä askarruttamaan se, että missä vaiheessa tämä kehityskulku on kääntynyt. Missä vaiheessa ihmisen kehittyminen on pysähtynyt ja näitä perinnöllisiä sairauksia on alkanut kerääntymään? Mikä tämän kehityksen käänsi taantumukseksi? Siitä, että ihminen olisi joskus kehittynyt ei ole yhtään havaintoa. Ihminen ilmestyi tähän maailmaan täysin valmiina eräänä päivänä historiassa ja kutakuinkin siitä asti tämä taantuminen on jatkunut - muutamaa ensimmäistä päivää ennen syntiinlankeemusta lukuunottamatta. Koko tämä ajatus historiallisesta vähemmän kehittyneestä ihmisestä ja tulevaisuudessa hyvin kehittyneestä ihmisestä on rasistinen keksitty tarina, jolla on puolusteltu valloitusretkiä. 

Tässä linkki lyhyeen Discovery-lehden artikkeliin samasta aiheesta, joka liittää itseensä aika ristiriitaisesti muutaman evoluutio-olettamankin - löydätkö ne?: http://discovermagazine.com/2013/julyaug/07-most-mutations-in-the-human-genome-are-recent-and-probably-harmful