Kaikki me olemme
kuulleet tarinaa siitä, miten maapallolla elää miljoonan vuoden kuluttua meitä
paljon viisaampi ja kehittyneempi laji. Tästä on tehty monia elokuvia ja
kirjoitettu paljon kirjoja. Minkälainen tämä ihmislaji sitten voisi olla?
Seuraavassa tutkimustuloksia, jotka antavat osviittaa siitä millainen se on.
Lyhentelen
seuraavassa Mikko Tuulirannan tekstiä kirjasta Koulubiologian analyysi (https://luominen.fi/materiaalit/pdf/koulubiologian_analyysi_osa_1_versio_2.pdf)
"Kesällä 2012
Science-tiedelehti esitteli tuolloin ensimmäistä ja laajaa selvitystä, jossa
tutkittiin 1 351 valkoihoisen ja 1 088 mustaihoisen amerikkalaisen 15 585
proteiineja koodaavaa geenialuetta. Heiltä löytyi yli puoli miljoona
yksittäisen nukleotidin muutosta, joista 86 % oli harvinaisia. Nämä mutaatiot
ovat enemmänkin ”henkilökohtaisia” kuin populaatioon sidottuja eli yksilöiden
välillä on enemmän muuntelua kuin populaatioiden kesken. Harvinaisten
muunnosten suuri lukumäärä ja hajonta yllätti tutkijat. Tutkijoiden mukaan tämä
harvinaisten muunnosten ”suuri ylimäärä” ei voi selittyä muulla kuin
lähimenneisyyden pullonkaulailmiöllä [populaation väheneminen muutamaan yksilöön] ja sitä seuranneella äkillisellä
väestönkasvun kiihtymisellä.
Milloin ihmiskunnan
väestömäärä sitten lähti ”äkilliseen ja dramaattiseen kasvuun”? Tutkijat
ekstrapoloivat tämän ajankohdan korkeintaan 5 115 vuoden päähän. Heidän
mukaansa tutkimuksen data on niin mittava, että standardipoikkeamien täytyy
olla pieniä ja laskelman mahdolliset epävarmuuslähteet ovat muualla kuten
mutaationopeuksissa. (Laskelman lähtökohtaolettamuksena on siis ollut nykyisin
havaitut mutaationopeudet.)
Tammikuussa 2013
tiedelehti Naturessa julkaistiin toinen samankaltainen tutkimustulos.
Suoritettiin 6 115 amerikkalaisen (osa mustia, osa eurooppalaista alkuperää) 15
336 geenin uudelleen sekvensointi, josta sitten koetettiin johtaa 1 146 401
pistemutaation ilmestymisajankohdat. Valtaosa niistä vaikutti ilmestyneen
perimäämme viimeisen 200 sukupolven aikana. Haitallisilta vaikuttavista
mutaatioista 91 % vaikutti ilmestyneen viimeisen 5 000 vuoden aikana (ja
näistäkin suurin osa viimeisen tuhatvuotisjakson kuluessa).
- Cornell-yliopiston populaatiogeneetikko Alon Keinan totesi: ”Tämän päivän ihmiset kantavat paljon suurempaa haitallisten muunnosten taakkaa kuin mitä lajimme kantoi juuri ennen massiivia väestöräjähdystä pari sataa sukupolvea sitten.”
Tällaiset
tutkimukset ovat mahdollisia, koska ihmiset ovat geneettisesti todella
homogeenisiä; DNA-eroavaisuutemme on arveltu olevan keskimäärin vain noin 0,2 %
(tai ehkä jopa vain 0,1 %?). Kun ihmisen DNA:ssa on reilut kolme miljardia nukleotidiä, tarkoittaa tämä sitä, että yksittäiset ihmiset voisivat erota
toisistaan korkeintaan seitsemän miljoonan nukleotidin osalta. Nämä eroavaisuudet
eivät kuitenkaan ole tasaisesti jakautuneet ympäri ihmiskuntaa, vaan saattavat
esiintyä sattumanvaraisesti eri yksilöissä tai väestöryhmissä, eivätkä niinkään
tietyissä kansoissa tai roduissa."
Ihminen on siis taantunut viimeiset 5 000 vuotta. Tämä siis tarkoittaa, että ihmisellä oli 5 000 vuotta sitten vähemmän geneettisiä häiriöitä kuin nykyisin. Valitettavasti avoimme eivät ole jääneet paitsi näistä häiriöistä.
Miten näitä
mutaatioita sitten ihmiseen kertyy?
Kuvassa
pienet punaiset pisteet ovat vähän haitallisia mutaatioita, jotka eivät estä
yksilön suvunjatkumista. Iso punainen on fataali, joka estää joko yksilön
kasvamisen tai suvunjatkamisen.
Näin
vähän haitallisia mutaatioita kertyy ihmisiin kuin ruostetta autoon, koska
luonnonvalinta ei kykene niitä poistamaan katkaisemalla suvun jatkamisen.
Nämä
haitalliset mutaatiot tunnetaan paremmin nimellä perinnölliset sairaudet. Tähän
mennessä niitä tunnetaan jo yli 200 000 ja kun tutkimukset etenevät lisää
löydetään koko ajan (olen aikaisemmin käyttänyt lukua 30 000, joka oli noin kymmenen vuotta vanhasta kirjasta). Sen sijaan samalta muutaman tuhannen vuoden ajanjaksolta
ei tunneta yhtään merkittävästi hyödyllistä mutaatiota, joka tuottaisi jonkun
uuden rakenteen ja olisi levinnyt ihmiskuntaan (korruptiota, surkastumia ja poistuneita rakenteita kyllä tunnetaan, mutta mikään näistä ei lisää geneettistä informaatiota - kaikki nämä saadaan kyllä aikaiseksi satunnaisesti muuttamalla).
Miten tällaisella
mekanismeilla on voinut mikään kehittyä "luolamiehestä"
nyky-ihmiseksi? Valitettavasti ei mitenkään. Me taannumme siitä, mitä ihminen
on ollut muutama tuhat vuotta sitten. Se vain on niin. Ihmiskunnan loppu
häämöttää myös geneettisesti, jos monella muullakin tapaa. Pitkällä tulevaisuudessa maata ei enää asuta ihminen, me poistumme täältä kun lisääntymisemme estyy täysin geneettisten vaurioiden takia. Sama on käynnissä eläimissä ja kasveissa ehkä ei kuitenkaan samalla nopeudella.
Sinua saattoi jäädä
askarruttamaan se, että missä vaiheessa tämä kehityskulku on kääntynyt. Missä
vaiheessa ihmisen kehittyminen on pysähtynyt ja näitä perinnöllisiä sairauksia
on alkanut kerääntymään? Mikä tämän kehityksen käänsi taantumukseksi? Siitä, että
ihminen olisi joskus kehittynyt ei ole yhtään havaintoa. Ihminen ilmestyi tähän
maailmaan täysin valmiina eräänä päivänä historiassa ja kutakuinkin siitä asti
tämä taantuminen on jatkunut - muutamaa ensimmäistä päivää ennen syntiinlankeemusta lukuunottamatta. Koko tämä ajatus historiallisesta vähemmän kehittyneestä ihmisestä ja tulevaisuudessa hyvin kehittyneestä ihmisestä on rasistinen keksitty tarina, jolla on puolusteltu valloitusretkiä.
Tässä linkki lyhyeen
Discovery-lehden artikkeliin samasta aiheesta, joka liittää itseensä aika
ristiriitaisesti muutaman evoluutio-olettamankin - löydätkö ne?: http://discovermagazine.com/2013/julyaug/07-most-mutations-in-the-human-genome-are-recent-and-probably-harmful
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti