Kuvassa
on yksi maailman vanhimmaksi väitetyistä fossiileista. Se on 520 miljoonaa evoluutiovuotta vanha
'mato'.
Tällä monijalkaisella eliöllä on kaikki tarvittavat ominaisuudet: aistit, hermosto, ruuansulatus ja muut
sisuskalut, lihakset ja liikuntaelimet. Mikroskooppisella tasolla se on hyvin
monimutkainen, vaikkei se ihminen olekaan. Sitä vanhempia fossiileja ei
juurikaan ole löydetty ja tätä kyseistä lajia ei yhtään.
Merkittävää tässä löydössä on, että sen hermosto
on monimutkaisempi kuin vastaavilla eliöillä nykyisin. Siis sen jälkeen sen hermosto on
vain yksinkertaistunut 520 miljoonan evoluutiovuoden aikana. Se on taantunut
eli se on menettänyt geneettistä informaatiota. Tästä tutkijoiden varmistamasta
toteamuksesta nousee tämä yksinkertainen kysymys:
Milloin se sitten monimutkaistui?
Sehän
ilmestyi fossiilirekisteriin täysin valmiina, yhtäkkiä, jopa monipuolisempana
kuin esiintyy nykyään - yhtenä ensimmäisistä eliöistä.
Tästä löydöstä kertova tieteellinen artikkeli
on kokonaisuudessaan täällä:
Huomaa
erityisesti tämä kommentti kyseisestä artikkelista:
" In
contrast, these dozens of nerves have been lost independently in the
tardigrades (water bears) and modern arthropods, suggesting that simplification
played an important role in the evolution of the nervous system."
Tietoa
on helppo menettää. Jokin geeni voi sammua (eli laitetaan epigeneettisesti pois
päältä) tai mutaatiot voivat rikkoa sen, jolloin tuloksena on toimimattomia
myttyproteiineja. Tällöin eliön jokin rakenne jää kehittymättä. Hermoston
menettäminen on siis helppoa. Ei tämä ole mitään evoluutiota, ei siinä mikään
kehity, vaan korruptoituu, taantuu, menetetään geneettistä tietoa.
Sen sijaan hermoston kehittyminen tyhjästä monimutkaisemmaksi vaati uutta geneettistä informaatiota ja tälle ei ole olemassa uskottavaa mekanismia.
Miten
tämä fossiili sitten on voinut olla niin kehittynyt jo noin väitetyn varhain?
Informaation ei ole havaittu syntyvän itsestään, vaan sen on aina jokin tietoinen älykäs
mieli luonut. Kirjat eivät synny itsestään kirjastoon. Kaikki
tietävät sen. Jonkun täytyy ne kirjoittaa ja jo sitä ennen ajatella, mitä
kirjoittaa. Ajatteluun menee yleensä paljon enemmän aikaa ja energiaa kuin
kirjoittamiseen. Se on luovaa työtä ja sen tuloksena on jotain uutta. Samoin on biologisen elämän kirjan
DNA:n kanssa. Joku on sen kirjoittanut omien aivoitustensa mukaisesti ja se on
ollut luova työ. Häntä kutsutaan Luojaksi. Tutustu Luojaasi, tien hänen
luokseen tunnet ja teitä on vain yksi, älä eksy siltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti