Miten planeettoja ja tähtiä syntyy?

Mistä aurinkokunta on tullut? Sen on ajateltu olevan Jumalan luoma. Siitä, miten Jumala loi sen, ei ole aivan varmaa tietoa. Näyttää siltä, että Hän teki sen tarkoitukseen sopivaksi. Syntiinlankeemuksen ajatellaan tehneen selvää alkuperäisestä täydellisen hyvästä luomisesta. Se, mitä me näemme, ajatellaan olevan katastrofin tulosta.

Kursiivilla olevat sanat, usein ehdolliset ja oletuksen sisältävät, ovat Wikipedian tieteellisestä artikkelista, joka käsittelee aurinkokunnan syntyä kuvaavaa nebula-hypoteesia. Moni pitää tätä hypoteesia todisteena aurinkokunnan 'luonnollisesta' ja spontaanista synnystä. Siinä kaasupilvi alkaa pyörimään ja tiivistyy vähitellen levymäiseksi muodostelmaksi, jonka 'saostumiin' alkavat planeetat kasvamaan ja aurinko kasvaa sen keskelle. Tämä on pohdinnan lopputulos, joka pitää keksiä, kun Luoja otetaan pois kuvasta.

Lainasin siis tämän blogin ensimmäiseen kappaleeseen lauserungot tämän wikipedian artikkelin (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Nebular_hypothesis) neljännestä kappaleesta, joka käsittelee kaasuplaneettojen syntyä. Tätä artikkeli käytettiin perusteluna eräässä keskustelussa nebula-hypoteesin paikkansa pitävyydestä:

"It is thought to occur .... What follows after the embryo formation is not completely clear. ... appear to continue to grow ... Jupiter- and Saturn-like planets are thought to accumulate. ... Ice giants such as Uranus and Neptune are thought to be failed cores…"

Toiset kutsuvat tällaista perustelua tieteeksi - toiset tarinan kerronnaksi. Lauserakenteet kertovat, että se on uskomus. Siihen pitää uskoa sillä perusteella, koska tässä olemme. Jotenkinhan meidän on tähän ollut tultava - tieteessä tietenkin AINA ilman Jumalan toimintaa.

Vaikka tieteellisten artikkelien vertaisarviointi on saanut kritiikkiä viime aikoina, niin kuitenkin se varmistaa sen, että oletuksista ja johtopäätöksistä ei kirjoiteta fakta-lauseita ellei niistä tosiaan ole esimerkiksi suoraa havaintoa. Tämän voi jokainen itse havaita lukemalla Wikipediasta esimerkiksi  DNA:ta ja perimää käsitteleviä artikkeleita ja niiden evoluutio-kappaleita. Tulet hyvin huomaamaan, että käytetyn kielen tyyli muuttuu evoluutiokappaleissa oleellisesti hypoteettisemmaksi verrattuna artikkelin muihin kappaleisiin.

Tämä sama koskee kaikkea alkuperätiedettä - se ei ole faktuaalista tiedettä ja perustuu oletukseen, ettei tekijää ole. 

Tiesitkö esimerkkiksi, että alkuräjähdyksen vaatimia varhaisimpia kevyimmistä alkuaineista koostuneita tähtiä ei olla koskaan havaittu? Tähdet jo 500 000 vuotta oletetun alkuräjähdyksen jälkeen näyttävät kuin tähdet 'tänään'.

Eikä niitä havaittu uusimmassakaan tutkimuksessa: we found no evidence - - sanoo ertikkeli. Kysymys on siis pelkästä oletuksesta: No evidence... https://www.sciencealert.com/even-when-hubble-looks-as-far-back-in-time-as-possible-it-still-can-t-find-the-first-stars

Tieteessä näin, mutta meillä on myös Jumalan sana aiheesta ja se antaa meille vankan uskon siitä, että Jumala on lopulta kaiken takana. Uskossa juuri usko on hyväksyttävää. Tiede pitäisi perustua tietämiseen - ei uskoon. Se osa tieteestä, joka vaatii uskoa, on maailmankatsomusta, ei tiedettä. 

Kuva Aurinkokunnan planeettojen kiertosuunnista. Katso Venusta, se pyörii eri suuntaan kuin muut planeetat. Pohdi, miten tämä on mahdollista, jos planeetat ovat syntyneet yhdestä pyörivästä kaasukiekosta?