Mutta… evoluutiohan toimii?

Evoluutiohan toimii, siitä puhutaan paljon ja sitä käytetään jatkuvasti luonnontieteen selityksissä. Puhutaan myös autojen evoluutiosta, koneiden kehittymisestä, jopa geneettisistä algoritmeista, joita käytetään tietotekniikassa ja ne toimivat. Miten siis voin väittää, ettei evoluutiolle ole mekanismia eli että se ei toimi?

Aikaisemmista blogeista näet mihin väitteeni perustuvat, siis siihen mitä on luotettavasti havaittu, miten elämä rakentuu geeneistä, DNA:sta ja proteiineista ja miten mutaatiot eivät kehitä mitään, vaan sen sijaan tuhoavat olemassa olevaa. Niissä on yksityiskohtaisesti käyty läpi, miksi evoluutiolle ei ole mekanismia eli miksi se ei voi toimia.

Missä sitten on ratkaisu alussa esitettyyn ristiriitaan? Onhan alla olevissa kuvissa hyvin esillä kehittyminen ihmisen omassa työssä.

 Se on termien sekasotkussa. Näin meidän ymmärrystämme sotketaan, kun samalla termillä eri yhteyksissä tarkoitetaan eri asiaa. Evoluutio, niin kuin se luonnossa tapahtuu, on määritelmältään päämäärätön. Sillä ei ole tavoitetta, mihin se pyrkii. Se on satunnaista ja johtaa johonkin ennalta arvaamattomaan, siis määritelmänsä mukaan.

Sen sijaan kun evoluutiosta puhutaan ihmisen käyttämänä tapana kehittää jotain, vaikkapa autoja, niin kyseessä ei ole päämäärätön kehitys. Autot tosin kehittyvät pienin askelin, vähitellen, mutta eivät ilman suunnittelijaa eivätkä ilman autoteollisuuden johtajia, jotka asettavat tavoitteet. Sitten suunnittelijat toimivat kohti päämäärää. Samoin esimerkiksi geneettiset algoritmit tietotekniikassa. Niillä on tavoite, mitä kohti ne pyrkivät ja aina huonommat tulokset hylätään. Huonommuus mitataan erona tavoitteeseen.

Evoluutio-oppi väittää, että luonnonvalinta on tämä tavoite. Mutta ei luonto mitään valitse. Se on olosuhde, ei personallinen aktiivinen tekijä. Jokin laji tosin saattaa syrjäyttää toisen ja sitten sanotaan, että luonnonvalinta toimi. Mutta ei luonnonvalinta mitään tavoitetta, suuntaa aseta. Ei se kerro mitä ominaisuuksia pitää kehittää, jotta pärjää luonnon kiertokulussa. Eivät mutaatiot tapahdu sen mukaan, mikä luonnonolosuhteissa olisi tarpeen, vaan satunnaisesti. Eikä olosuhteet ole niin pitkään vakaat, että kymmeniä tuhansia tarpeellisia mutaatioita valikoituisi miljoonien joukosta sopivasti täyttämään elintilassa olevan aukon.

Olosuhteet muuttuivat, evoluutio-opin kannalta katsottuna sattumalta, ja uudessa tilanteessa on tilaa uudelle populaatiolle, joka sinänsä oli jo pienempänä jossain toisaalla olemassa. Se vain valtasi enemmän alaa ja tuli näin näkyvämmäksi. Mitään uutta rakennetta tai ominaisuutta ei kehittynyt sillä hetkellä, kun olosuhteet muuttuivat. Rakenteet olivat jo olemassa aikaisemmin, tosin ei yhtä näkyvänä.

Tämä näkyy hyvin esim. Suomen luonnossa, kun seuraa vieraslajien levittäytymistä. Olosuhteet ovat muuttuneet, joten etelän lajit valtaavat alaa täällä aikaisemmin eläneiltä lajeilta. Nämä etelän lajit sinänsä olivat jo olemassa.  Ne olivat uusia vain meille.

Luonnonvalintaa pidetään maagisena tekijänä. Ikään kuin siihen olisi sisäänrakennettuna tietoisuus siitä, mihin kaikki on menossa. Ja rajoitetussa mittakaavassa näin voi ollakin, mutta tälle sisäänrakennetulle tietoisuudella on silloin suunnittelijansa ja se ei ole sattuma.

Evoluutio-opin mukaan ei ole kuitenkaan suurta luojaa, joka ylhäältä katsoo kaikkea ja ohjaa esimerkiksi luonnonvalintaa. On vain sattuma. Täten luonnonvalinta on vain sattumalta rakentunut olosuhde. Sattumalla ei ole tavoitetta eikä suuntaa, joten luonnonvalintaa ei voida pitää tavoitteen asettajana, vaikka jotkut evoluutio-opin kannattajat saattavat toisin väittää. Silloin he lainaavat maailmankuvasta, jossa Luoja on olemassa.

Jos sattuma muuttaisi tätä alla olevaa konetta niin saattaisi sormeen sattua. Satunnaisella muutoksella kone olisi nopeasti toimimaton tai jopa vahingollinen. Koska muutoksella ei ole tavoitetta, meidän pitäisi löytää luonnosta miljoonia ja taas miljoonia tällaisia rikkinäisiä 'koneita' (lue: eliöitä), jotka 'hakkaisivat sormille'. Vaan emme löydä. Jopa fossiilit ilmestyvät geologisiin kerroksiin valmiina ja toimivina pienempiä yksityiskohtia myöden.

Luonnossa tapahtuu muuntelua. Sudesta tulee koira, mutta se tapahtuu olemassa olevan geneettisen tiedon tai sen korruptoitumisen kautta. Suomusta ei tule sulkaa eikä kalasta lintua korruptoitumalla. Tähän tarvitaan uutta geneettistä informaatio ja sen syntymiseen ei ole mekanismia. Uusia lajeja syntyy, mutta ei uusia eliöluokkia.

Aloitimme nyt uuden jakson, jossa vaihteeksi katsomme hieman isompia asioita kuin solun sisäisiä. Katsomme elämän puuta ja mitkä eläimet nyt oikeasti ovat sukua toisilleen ja mitkä eivät.