28. Opettajat opettavat väärin - vieläkin

Evoluution perusväittämä on, että kaikki elävät eliöt ovat peräisin yhdestä yhteisestä alkulähteestä, alkusolusta. Kehittymällä ja haarautumalla tästä sitten pikku hiljaa rakentuu tämä jo tutuksi tullut elämänsukupuu. Aikaisemmin näissä blogeissa olemme jo kaataneet tämän puun useaan otteeseen. Vuonna 2009 suosittu tiedelehti uskalsi otsikoida asian näin:

New Scientist 2009: "Darwin oli väärässä - elämänpuun kaatuminen." HUOM: Darwin itse asiassa jätti pääteoksessaan ainakin osittain auki onko elämä yhdestä lähteestä vai monesta, hän siis pääasiassa puhui suvullisesta muuntelusta, koska ei löytänyt todisteita muusta.

Huomautan, että tämä yksi yhteinen kehityspolku on länsimaisen luonnontieteen kulmakivi vieläkin ja suurin osa tutkijoista, niistä viisaista ihmisistä, jotka eivät ole perehtyneet sen ongelmiin, uskovat sen olevan erehtymättömästi totta, vieläkin. Tiedän siis olevani hyvin vaarallisilla vesillä kertoessani jotain vastoin heidän uskomuksiaan. Siksi myös opettajat kouluissa yhä opettavat tätä lapsillemme totuutena. Mutta uutta tietoa tulee koko ajan ja kaikkien pitäisi päivittää oppinsa.

Kuten olemme havainneet tämä sukupuu on pahasti rikkinäinen, ontto ja juureton. Itse asiassa se on niin pahasti rikki, että se ei ole puu ensinkään. Siitä on vain jäljellä parin viime vuoden verran uusia oksia. Vanhat oksat, runko ja juuret on heitetty pois, tai ei niitä koskaan ollutkaan. Ne olivat vain pahaa 1900-luvun unta, joka nyt on ohi.

Tämän puun tuhosi se, että samankaltaisuutta oli puussa ristiin rastiin ja taas toisaalta läheisillä oksilla oli liian paljon erilaisuutta. Lisäksi niitä yhteisiä esi-isiä ei vain löytynyt - asia, jota jo Darwin pelkäsi.

Yksinkertaisin solukin on osoittautunut niin monimutkaiseksi ja järjestelmälliseksi (ei siis limamuodostelmaksi kuten Darwinin-aikalaiset sen uskoivat olevan), että runkoakaan ei ole saatikka juuria.

Se, mitä jäi jäljelle tästä puusta, on, kun nämä nuoret oksat istutetaan maahan: pensasaita. Siinä runkona ja juurena on jokin kantaeläin, josta on haarautunut alalajeja geneettisen ajautumisen ja korruptoin kautta. Tätä on suvullinen muuntelu. Mitään havaintoja ei ole siitä, että pensasaidan puskista olisi tullut viereinen puska.

Evoluutio vaatisi kyllä täydellisen puun, koska kaikki on tullut yhdestä, mutta havainnot riittävät vain pensasaitaan. Kävi vähän niin kuin hiiri kissalle takkia ompeli - ei vain riitä.

Kaikki tästä eteenpäin vaatii uskoa. Joko uskot, että kyllä se kivi jotenkin muuttui soluksi itsestään ja sitten siitä kivesta lopulta tuli ihminen, tai uskot että Jumala loi tämän pensasaidan taimet. Tiede ei tähän tule saamaan vastausta milloinkaan, koska ajan hetki milloin nämä ovat tapahtuneet on jo mennyt ja ajassa taaksepäin emme pysty palaamaan.

Samankaltaisuudet eliöiden välillä ovat tulleet suunniteltuna. Samankaltaisuus luo harmoniaa ja ihminenkin pystyy luonnostaan erottamaan epämuodostuneet harmonisesti muodustuneista eliöistä.  

Riippumatta omista ajatuksistamme, totuus on aina sama, se on meidän ulkopuolellamme. Se on sama, vaikka minä tai sinä emme koskaan olisi syntyneetkään.

Itse uskon, että Jumala loi kaiken hyväksi. Jumala loi ihmisen hyväksi. Mutta sitten tapahtui jotain, mikä erotti ihmisen Jumalasta. Rikkomus, joka oli niin suuri, että koko luomakuntaa rangaistiin. Tämä rangaistus näkyy monessa mm. näinä mutaatioina. Ne rikkovat elämää. Mutta Jumala on armollinen ja tarjoaa ratkaisua tähän asiaan Poikansa kautta. Hän on luvannut myös palauttaa vielä kaiken hyväksi.