Kuka loi Jumalan?

Monet ihmiset vetoavat tieteeseen sen perusteena, etteivät usko Jumalan olemassaoloon. Tätä ei kuitenkaan tieteessä voida tutkia, koska tiede toimii materialistisen maailman sisällä. Käsitteellisesti taas Jumala, joka on luonut universumin, on ollut olemassa ennen universumia, joten hänen on oltava sen ulkopuolella eikä sen sisällä - eikä jotenkin sen armoilla. Tästä taas nousee otsikon kysymys, johon nyt vastaamme.

Mistä me tulemme?

 Alkuperäämme on kaksi vaihtoehtoa:

1. Kaikella on tekijä tai
2. Kaikki on syntynyt itsestään.

Ensimmäinen noudattaa syyn- ja seurauksen lakia, toinen siirtää kaiken syntymisen syyn tähän maailmaan itseensä. Tällöin maailma ja elämä on siis luonut itse itsensä ennen omaa olemassa oloaan.

Universumi ei ole ikuinen

Tieteen selkeiden havaintojen avulla tiedämme, että tämä maailma kuluu. Tähdet kuluvat ja lopulta sammuvat. Koska näin on, tämä maailma loppuu eräänä päivänä tulevaisuudessa. Tämä maailma ei täten ole ikuinen. Universumilla on siis loppu ja tästä seuraa, että sillä on tarvinnut olla myös alku. Alkuräjähdys on tieteessä tämän alun nimi.

Universumissa toimii syyn ja seurauksen laki.

Yleinen argumentti Jumalaa vastaan on, että kuka sitten loi Jumalan. Tällöin ajatellaan tämän maailman syy- ja seuraussuhteen mukaan. Ajatellaan, että kaikella on alkunsa. Näin vaikka tieteessä hyväksytään alkuräjähdyksen tapahtuminen ilman syytä - siis vastoin sen omia sääntöjä.

Jumalan olemassa olon syy

Jumalan olemassa ololle ei kuitenkaan tarvita syytä, sillä hän on ikuinen ja luomakuntansa, eli ajan ja materian, ulkopuolella. Jollakin,  mikä on ikuinen, ei kaiken loogisen päättelyn mukaan ole alkua eikä se siten voi olla seuraus luomisesta.

Tämä on vaikeaa ajan keskellä elävien ymmärtää. Ajan kuluminen, joka osoittaa alun ja lopun, on niin ilmiselvää jokaisen elämässä.  Mahtaako kalakaan ymmärtää, mitä tarkoittaa olla kuiva?

Edellisestä vastauksesta seuraa uusi kysymys

Kuka loi Jumalan -kysymyksen taustalla on toinen kysymys: kumpi on loogisesti selkeämpää:

1. On ajan ulkopuolella ikuisuudessa oleva suuri Jumala, joka on luonut universumin, kaiken materian, tilan ja ajan.
2. Vai vastoin logiikan lakeja kaikki on tullut ilman syytä itsestään: fysiikan lait, alkuräjähdys, aurinkokunta, maa ja elämä.

Totuus ja tiede

Totuus käsitteenä kestää kaiken kritiikin ja on aina muuttumaton. Totuuden tuntee juuri muuttumattomuudesta. Tiede ei edes omien sanojensa mukaan väitä tietävänsä totuutta, joten se sallii tietämisensä muuttumisen. Kaikissa asioissa on kuitenkin aina totuus ja se on meistä ihmisistä riippumaton. Siitäkin asiasta, miten aurinko ja maa on tullut, on totuus. Tiedänkö minä sen? Ehdottomasti en, mutta tunnen henkilökohtaisesti erään, joka sen tietää.

Voiko tiede todistaa, ettei ole Jumalaa?

Voidaanko tieteeseen vedoten siis todistaa, ettei ole Jumalaa? Ei tietenkään. On ihmisen omaa epärehellisyyttä vedota tieteeseen Jumalan korvaajana. Täten ei voida myöskään vedota tiedemiehiin, että he tietäisivät totuuden asiasta. Eivät he tiedä. Eivät edes voi tietää tieteen sääntöjen mukaan. Vaikka he tietäisivät 1% kaikesta tiedosta (mikä olisi valtavasti), jokin tässä 99% prosentissa voisi kumota heidän päättelynsä.

Havainto vai johtopäätös

Jotta voi ymmärtää edellisestä nousevan ristiriidan ratkaisun, pitää tehdä selkeä ero tieteen havaintojen ja johtopäätösten välillä.

Teknologioiden kehittäminen on havaintoihin perustuvaa

Tiede tekee paljon hyvää ja paljon sellaista, mistä voimme luotettavasti sanoa, että asia on juuri noin. Tätä tarkoittaa suora havainto. Näin esimerkiksi, kun tehdään koejärjestely vaikkapa radiosignaalin lähettämisestä paikasta toiseen. Monia hyödyllisiä teknologisia laitteita on kehitetty tieteen avulla. Itsekin olen jo yli kolmekymmentä vuottaa kehittänyt teknologiaa ja erityisesti tietokoneohjelmia työkseni monia tieteen tuloksia hyödyntäen.

Johtopäätökset perustuvat ennakko-oletuksiin

Kun tutkitaan jonkin jo tapahtuneen asian jättämiä jälkiä ja pohditaan, mikä sen on aiheuttanut (syy) ja miten se on tapahtunut, ollaan tekemässä päätelmiä. Voitaisiin myös käyttää sanaa arvauksia. Ne perustuvat uskomuksiimme muista asioista, joista ei kaikista ole täyttä varmuutta. Johtopäätöksen alkuperätieteessä eivät ole faktoja vaan olettamuksia.

Emme pääse ajassa taaksepäin

Havainnon ja johtopäätöksen erottaminen tieteellisistä julkaisusta on usein vaikeaa, koska niin monet olettamukset ovat jo sotkettu tutkimusmenetelmiin itseensä. Ajoitusmenetelmät ovat yksin kiistanalaisin alue. Ne perustuvat usein materian mittaamiseen, lasketaan siis atomeja, ja vastauksena on lukumäärä, ei aika. Tästä sitten erilaisilla matemaattisilla kaavoilla päätellään aika. Näissä kaavoissa on jo oletuksia siitä, miten asiat ovat tapahtuneet, eikä näitä oletuksia voida todistaa oikeiksi tai vääriksi tästä maailmasta käsin, koska se vaatisi aikamatkaa ajassa taaksepäin.

Silminnäkijähavaintojen merkitys

Asian ratkaisemiseksi tarvittaisiin riittävästi luotettavia ylös kirjattuja silminnäkijähavaintoja. Juuri tätä edustaa Raamattu. Jumala on Raamattuun koonnut meille koko kertomuksen siitä, miten asiat todella tapahtuivat. Vain hän pystyy sen tekemään, koska hän on ikuisesti olemassa oleva kaiken luoja ajan ja materian yläpuolella.