Tietojenkäsittely Solussa - Geneettisen tietokoneen mysteeri

Keskustellessa alkuperäasioista olen kohdannut ihmisiä, jotka väittävät, että solussa ei ole tietoa. He ovat uskomuksensa uhreja, mutta järkähtämättömiä kannassaan. Heidän kantansa on ymmärrettävä, sillä he ovat havainneet, että jos siellä olisi tietoa, heidän Jumalan kieltämisensä olisi mahdotonta.

Toinen ryhmä väittää, ettei siinä, että solussa ON tietoa, ole mitään erityistä. Tietoa on kaikkialla jopa atomeissa tai niiden kiderakenteissa, he väittävät. Tässäkin tarkoitus on vesittää se, että solu eli biologinen elämä olisi jotenkin poikkeuksellista. Ateismin mielestä sen pitää olla niin tavallista, että se voi spontaanisti syntyä itsestään.

Tietoon liittyy läheisesti tietojenkäsittely. Jos argumentin vuoksi hyväksytään, että tietoa on kaikkialla, niin silti tietojenkäsittely on elämän yksinoikeus. Tällöin ei myöskään tarvitse argumentoida siitä, mitä tieto on tai missä sitä on. Tietojenkäsittely  on lopulta teknisempi asia ja helposti todistettavissa eikä tiedon filosofian nyansseilla ole niin merkitystä.

Tietojenkäsittelyn perustoiminnot ovat tiedon kirjoittaminen, lukeminen, poistaminen, kopiointi, vertailu ja yhdisteleminen sekä loogiset päättelyt.

Tietojenkäsittely tietokoneessa

Käyttäessäsi tietokonetta teet kaikkia näitä toimenpiteitä ja tietokone itse tekee vielä enemmän samoja operaatiota. Kaikki ne ovat tarkoin ohjelmoitu ohjelmoijien toimesta. 

Jotta tietokone voi piirtää tämän blogin sivun kuvaruudulle, sen pitää lukea tieto palvelimelta ja kirjoittaa tieto näytönohjaimelle. Joukossa on paljon tietojenkäsittelyä ohjaavaa tietoa, jota ei käyttäjälle näytetään, joten se poistetaan. Tietoverkosta tuleva tieto kopioidaan tietokoneen muistiin. Kun klikkaat jotain linkkiä, niin tietokone vertailee tietoa löytääkseen juuri sen osoitteen, mitä klikkasit. Näytölle on yhdistelty tietoa eri lähteistä mm. kuvia ja tekstiä. Tietokone tekee myös loogisia operaatioita esimerkiksi siitä painoitko hiiren nappulaa yhtä aikaa jonkun toisen nappulan kanssa.

Tietojenkäsittely solussa

Samoja tietojenkäsittelyn perusoperaatioita tapahtuu solussa:

1. Tietoa luetaan DNA:sta. Asiaan erikoistuneet proteiini lukevat tiedon.
2. Tietoa kirjoitetaan RNA:han. On esimerkkejä siitä, miten sen jälkeen kun RNA on kopioitu DNA:sta, solu muuttaa sen sisältöä toisten ohjeiden mukaan.
3. Tietoa poistetaan RNA:sta sen jälkeen, kun se ensin on kopioitu DNA:sta. Aluksi RNA:ssa on ohjaavia jaksoja, joita ei tarvita proteiinien rakentamisessa, joten ne pitää poistaa ennen kuin RNA lähetään ribosomille proteiinin valmistusohjeeksi.
4. DNA kokonaisuudessaan kopioidaan solun jakautumisessa. Näin perintöaines eli tieto siirtyy jälkipolville.
5. Jotta DNA:sta löydetään oikea kohta, pitää sitä lukea ja saatua tietoa vertailla lyhyisiin RNA jaksoihin. Kun löytyy täydellinen vastaavuus on vertailu onnistunut ja RNA+proteiini kiinnittyy merkiksi tähän kohtaan DNA:ta. Tätä käytetään hyödyksi myös CRISP pohjaisessa geenimanipuloinnissa.
6. Tiedon yhdistäminen kulkee solussa nimellä vaihtoehtoinen silmukointi, joka tapahtuu RNA:lle sen jälkeen, kun se on kopioitu DNA:sta. Riippuen minkä elimen solussa ollaan, vaihtoehtoisen silmukoinnin avulla samasta geenialueesta muodostetaan erilaisia proteeiinivaihtoehtoja yhdistelemällä eri RNA-jaksoja.
7. Tarkkaillessaan solun tilaa DNA ajaa ohjelmaa, joka tekee päätöksiä. Tässä ohjelmassa on logiikkaa, joka esimerkiksi toteuttaa ihosoluissa pigmentin lisäämistä, jos aurinko paistaa pitkään.

Tietojenkäsittelykoneisto ei synny itsestään

Vaikka voidaan väitellä, että merkittävää tietoa syntyisi soluihin sattumalta, niin kokonaista järjestelmää ei voida ajatella syntyvän vaiheittain vähitellen, koska tietojenkäsittely toimii vasta, kun kaikki yllä luetellut operaatiot on tuettu.

Jos tietoa ei voida lukea, mikään muukaan operaatio ei onnistu.

Jos taas tietoa ei voida kirjoittaa, ei ole mitään luettavaa.

Jos tietoa ei voida poistaa, solun tapauksessa proteiineja ei voida valmistaa oikein.

Jos tietoa ei voida kopioida, ei solu voi jakautua ja elämä jatkua.

Jos tietoa ei voida vertailla, ei DNA:sta löydy oikea tarvittava geeni esimerkiksi sairauden parantamiseen.

Jos tietoa ei voi yhdistellä, samasta DNA:sta ei saada erikoistumisen kautta tuotettua erilaisia elimiä kuten silmiä ja korvia.

Jos tämä järjestelmä ei pystyisi loogisiin päättelyihin, toimisi se kuten lämpöpatteri, jossa ei ole termostaattia: se vain lisäisi lämpöä hallitsemattomasti tietämättä mikä milloinkin on tarpeen.

Lopuksi

Täten voidaan johtaa, että elävässä solussa toimiva tietojenkäsittely ei ole voinut syntyä vaiheittain niin, että jokin operaatio on ensin uupunut. Elämän tietojenkäsittelyn on pitänyt syntyä kerralla valmiiksi.

Evoluutioon uskovalla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin kieltää asia sanomalla, että solussa ei ole tietojenkäsittelyä, vaikka kaikki sen operaatiota ovat analogisia tietokoneen operaatioiden kanssa. Täten hän joutuu kieltämään analogian käsitteen olemassaolon loogisessa päättelyssä. Tästä eteenpäin alkaa vyyhti, joka lopulta johtaa siihen, että hän ei voi olla varma mistään - ei edes omista ajatuksistaan, mikä mitätöikin kaikki hänen aikaisemmat argumenttinsa.