Dinosauruksen luun radiohiiliajoitus: sisältää nuorta orgaanista ainetta

LYHYESTI

Tutkijat ovat nykyisin yksimielisiä siitä, että dinosauruksen luissa voi olla orgaanista ainetta. Nyt tutkimuksen kohde on tämä orgaaninen aine itsessään.

Tutkijoilla on kaksi vaihtoehtoista päälinjaa. Yritetään todistaa:

a) orgaaninen aine voi säilyä satoja miljoonia vuosia

tai 

b) orgaaninen aine ei ole peräisin dinosauruksesta.

Molemmista päälinjoista on uusia tutkimuksia, joihin tutustuminen nostaa esiin kysymyksen:

Jos orgaaninen aine on uutta ja tullut luuhun ulkopuolelta, miksi toisten tutkijoiden pitää todistaa, että orgaaninen aine voi säilyä satoja miljoonia vuosia?

Selvästikään tutkijat eivät ole yksimielisiä.

Linjaa b) kannattavat tutkijat mittasivat C14 hiilen osuuden dinosauruksen luusta. He havaitsivat, että sen määrä osoittaa iäksi vain joitakin kymmeniä tuhansia vuosia - ei miljoonia vuosia. Tämä on nyt julkaistu vertaisarvioidussa sekulaarissa tutkimuksessa.

He selittävät, että C14 hiili on peräisin bakteereista. Kuitenkaan tämä ei voi  yksin selittää havaintoa, sillä bakteerit eivät yhteytä eli kerää uutta C14 hiiltä ilmakehästä.

C14 hiilen kierto menee niin, että sitä syntyy vain ilmakehässä typen hajoamistuotteena. Yhteyttävä kasvi sitoo sitä itseensä. Bakteeri tai eläin, joka syö tämän kasvin, saa C14 hiiltä sitä kautta. Bakteerit eivät yhteytä, joten se orgaaninen aine, jota bakteerit ovat luussa syöneet, on pitänyt sisällään tämän C14 hiilen. Joko kyseinen luu on siis sisältänyt tämän C14 hiilen tai jotenkin sinne on  kulkeutunut C14 hiiltä eläimen kuoleman jälkeen. Vaatii paljon mielikuvitusta keksiä tarinaa, miten näin olisi käynyt. Tutkimustuloksia tai havaintoja siitä ei ole.

Linjaa a) kannattavat tutkijat taas ovat varmoja, että orgaaninen aine on alkuperäistä dinosauruksen kudosta. Varmaankin siksi he eivät edes vaivautuneet tutkimaan C14 hiiltä näytteestä.2

Jos vain hyväksyttäisiin, että dinosaurukset ja ihmiset ovat eläneet yhtä aikaa. Tästä on riittävästi muitakin historiallisia näyttöjä. Sen jälkeen tutkittaisiin asioita uudella otteella.

Kuvia pehmytkudoksesta luun sisältä. Ei näistä tutkimuksista vaan aikaisemmista Schweitzerin tutkimuksista.

TARKEMMIN ASIASTA

Uudessa tutkimuksessa tutkijat päätyivät siihen tulokseen, että dinosauruksen luissa on uutta orgaanista ainetta.1 Uusi orgaaninen aine tarkoittaa, että se ei ole kymmeniä miljoonia vuosia vanhaa.

He mainitsevat, että monet tutkimukset ovat havainneet orgaanista materiaalia luissa:

Dinosaur bone has previously been reported to contain endogenous organic remains such as DNA, collagen, osteocytes, erythrocytes, and blood vessels (Pawlicki et al., 1966; Pawlicki and Nowogrodzka-Zagórska, 1998; Schweitzer et al., 2005a; Schweitzer et al., 2005b; Schweitzer et al., 2007a; Schweitzer et al., 2007b; Schweitzer et al., 2008; Schweitzer et al., 2009; Schweitzer et al., 2013; Schweitzer et al., 2014; Schweitzer et al., 2016; Asara et al., 2007; Organ et al., 2008; Schweitzer, 2011; Bertazzo et al., 2015; Cleland et al., 2015; Schroeter et al., 2017).

Nämä 20 tutkijaa eivät usko, että orgaaninen materiaali säilyy miljoonia vuosia:

The youngest non-avian dinosaur bones are 66 million years old; on both theoretical and empirical grounds, it seems exceptional that original proteins could persist for so long.

Since there are theoretical and empirical reasons to believe that dinosaur organics are unlikely to persist for tens of millions of years, and given the potential for contamination, we argue that the null hypothesis is that complex biomolecules (e.g. nucleic acids or proteins) recovered from dinosaur bones are not original material, more likely representing recent contamination.

...fossil bone organic material will show signatures of recent biological activity (e.g. L-amino acid dominance or 14C abundance....

[lyhyesti käännettynä: orgaaninen aine ei voi olla alkuperäistä, koska sekä teoria että kokeet osoittavat, ettei orgaaninen aine voi säilyä niin pitkään.]

Tutkimuksen johdanto päättyy selkeästi ristiriitaiseen ajatukseen:

...our findings suggest that bones not only act as open systems just after death and exhumation, but also act as favorable habitats as fossils in the subsurface. Microbial communities appear to be localized inside the dinosaur bones collected here...

Miljoonien vuosien jälkeen luussa ei pitäisi olla mitään orgaanista, joka kiinnostaisi bakteereja. Näinhän nämä tutkijat itse nolla-hypoteesissaan olettavat (kts. lainaus yllä). Tutkittu C14 antoi iäksi 33 000 vuotta eli käytännössä 65 miljoona vuotta eläimen kuolemisen jälkeen. 33 000 vuotta sitten luu oli oletuksen mukaan kuten tänään: 64 967 000 vuotta vanha. 

65 miljoonassa vuodessa kaikki radiohiili ja orgaaninen ainekin on jo hävinnyt. Mitä luussa siis olisi heidän mukaansa ollut niin kiinnostavaa, että bakteerit olisivat alkaneet sinne uudestaan pesiytymään? Miten se jokin oli saanut kuljetettua C14 hiiltä maan pinnalta luun sisään? 

Tutkimusdokumentti mainitsee myös:

" These low levels of racemization suggest that the amino acids in the dinosaur bone are not particularly ancient."

Aminohapot alkavat 'kääntyilemään' eliön kuoltua (racemization). Elämä käyttää vain vasenkätisiä aminohappoja, mutta vapaana ollessaan ne alkavat kääntyilemään myös oikeakätisiksi. Aminohappojen kätisyys siis viittaa vielä nuoreen näytteeseen.

Seuraavaksi otan esille kohdan, jossa tutkimuksessa tehdään oletus ja sen jälkeen lasketaan oletuksen pohjalta:

Assuming all endogenous bone C is radiocarbon ‘dead’, based on these F14C values, a simple two-end-member mixing model would suggest that ~26% of the C in subterranean Centrosaurus bone originates in the adjacent mudstone matrix 

Siis ensi oletetaan, että C14 hiili ei ole luusta itsestään ja sitten lasketaan. Näin se oletus ohjaa johtopäätöstä. Tämä oletus tulee siitä, että ollaan varmoja, että luu on 65 miljoonaa vuotta vanha. Tämä oletus siis laitetaan laskukaavaan sisään.

Tämän laskennan jälkeen sitten sanotaan:

Although, some of the C in the fossil dinosaur bone is potentially ancient, there is still a sizable contribution of recent C from the immediate environment, consistent with the presence of a microbiome.

Ensin siis oletettiin, että C14 ei ole alkuperäistä, sitten lasketaan, ja sanotaan, että C14 hiilen on siis täytynyt tulla ympäristöstä. Klassinen kehäpäätelmä.

Huomioitavaa myös on, että tätä C14 analyysiä ei tehty oletetuista bakteerijäänteistä, vaan luusta kokonaisuudessaan. Mikä on oletettujen bakteerijäänteiden massan osuus luun osuuteen?

Tutkijat myös sekvenssoivat DNA:ta ja vertailivat sekvenssejä DNA tietokantoihin:

Our initial sequence data, furthermore, suggests that some of these microbes might represent rare, poorly understood taxa.

Eli osaa DNA tuloksista ei ymmärretty, mutta silti sen sanottiin olevan mikrobeista. 

Osan he tunnistivat kuuluvan tietyille mikrobeille:

Centrosaurus bone, about 30% of sequences were phylogenetically close to the genus Euzebya, a deeply branching, aerobic, marine Actinobacterium 

30% siis  tunnistettiin - mitä oli muu?

Bakteerien jäänteitä on kaikkialla, jopa kivien sisällä. Varmasti niitä on myös mennyt luun sisälle eläimen kuoltua.

Jos bakteerit sotkisivat näin vanhaa näytettä näin merkittävästi, niin miten on nuorempien näytteiden laita? Niistä on historiankirjojen tietojen avulla kalibroituja tuloksia. Ja yllätys on, että bakteerit eivät vaikuta C14 ikään. Eivät vaikuta, koska ne syövät kuollutta eliötä, jossa C14 suhde on lukittu. Bakteerit eivät kanna C14 hiiltä ilmakehästä, vaan kaikki C14 on jo niiden ravinnossa.

Bakteerit eivät yhteytä, vaan ovat raadonsyöjiä ja niiden C14 vastaa siis sitä, mitä syövät. Vain kasvit keräävät C14 hiiltä ilmakehästä yhteyttäessään eli ottaessaan hiilidioksidia ilmasta. Kaikkien kasvinsyöjien C14 arvot mukailevat ravintoa mitä syövät. Mikrobitoiminta ei muuta näytteen C14 arvoja mitenkään. Sitä muuttaa vain aika ja yhteyttäminen.

Ainoa mikä olisi voinut 'tuoreempaa' hiiltä kuljettaa luuhun, on yhteyttävän kasvin juuret, jotka sitten bakteerit olisivat syöneet ja kuolleet sen jälkeen luun sisään. Mutta tästä ei ollut mitään havaintoa.

Huomioitavaa on myös, että evoluutio-opin mukaan tämä luu on vasta lähiaikoina eroosion myötä noussut pintaan ja ollut aikaisemmin yhteyttävien kasvien juurien saavuttamattomissa. Kuinka todennäköistä sitten on se ajatus, että dinosauruksen luut ovat käyneet maan pinnalla keräämässä itseensä C14 hiiltä olemalla hetken aikaa kasvien kasvualustana 33 000 vuotta sitten ja sen jälkeen hautautuneet uudelleen syvälle maahan? Ja tässäkin tapauksessa jonkin olisi yhä tarvinnut se C14 hiili sinne luun sisälle kuljettaa. 

Me emme pääse ajassa taaksepäin toteamaan, mitä todella on tapahtunut. Siksi voimme vain todeta, että siinä oli C14 hiiltä ja sen jälkeen kukin maailmankuvansa mukaan päättää, mitä on tapahtunut: mahdollisuuksia on monia. Ja juuri tässä on historian tieteen ja operatiivisen tieteen ero. Toinen asettaa faktoja - toinen ei.

Viitteet:

1. https://elifesciences.org/articles/46205?fbclid=IwAR1-CR9xUQlLfCdk7IsJkqy3ZAI8JIwOhVnHNVyVtRZnbFkZzBQ6e3nLxlQ
2. https://www.nature.com/articles/s41598-019-51680-1?fbclid=IwAR0PS2QDzrXKTnD3ELrXNjCPiFjHqzf8h00LJ4JBB0PQqtYp2x_ig1F47SE