25. Mitä mieltä Darwin oli samankaltaisuudesta ja fossiileistä - lyhyt väliyhteenveto

Evoluutio-opissa on siis jotain tottakin, jopa allekirjoittaneen mielestä - sitä ei käy kieltäminen. Kertaan lyhyesti seuraavassa miten se meni, mikä oli totta ja mikä keksittyä ja jatkan siitä vielä lyhyesti fossiileihin (joista joskus myöhemmin paljon lisää).

Kumpi puoli on totta?

Monet eläimet ja rakenteet näyttävät samankaltaisilta. Tällöin voidaan 'loogisesti' spekuloida, että ne olisivat sukua toisilleen. Leijona ja tiikeri ovat kissaeläimiä, joten ne ovat sukua toisilleen. Kissaeläimet ja koiraeläimet ovat nelijalkaisia, joten ne voisivat olla sukua toisilleen. Monen eläimen raajojen luista on löydettävissä samankaltaisia rakenteita, joten ne olisivat sukua toisilleen. Kaloilta, linnuilta, nisäkkäiltä, matelijoilta ja hyönteisiltäkin löytyy samoja rakenteita ja elimiä, joten myös ne olisivat sukua toisilleen. Kasveilla ja eläimillä on samankaltaisuutta soluissa, joten nekin olisivat sukua toisilleen. Näillä ja bakteereilla on samankaltainen DNA, joten vielä nämäkin olisivat sukua toisilleen. Mitä siis piti todistaa: kaikki voisivat olla sukua toisilleen - vai?

Mutta hetkinen, mikä siis todisti sukulaisuuden? Samankaltaisuus. Menisikö tämä läpi oikeudessa? Murhaajalla oli samanlaiset vaatteet kuin epäillyllä - riittääkö? Ei tietenkään riitä. Pitää olla silminnäkijä, joka kertoo nähneensä toisen tulleen toisesta. Me voimme kuitenkin nähdä vain, että linnun munasta tulee lintu, Kalan munasta kala ja sammakon munasta sammakko.

Samankaltaisuus voi todistaa myös samasta suunnittelijasta ihan yhtä hyvillä argumenteilla. Järjestyksen Jumala rakastaa harmoniaa ja on tämän saman laittanut ihmismieleen. Ihmismieli tunnistaa oikein muodostuneen epämuodostuneesta. Samankaltaisuus luo harmoniaa. Samankaltaisuus todistaa siis Jumalasta Luojana - ei siitä, että lintu on tullut kalasta itsestään. Kaiken lisäksi monesti samankaltaisuus on sitä vain kaukaa katsoen. Näistä on esimerkkejä paljon ja otan niitä esille myös tulevissa kirjoituksissa.

Suvullista muunteluakin käsittelimme jo. Kasveja ja eläimiä on jalostettu jo satoja vuosia. Se tiedetään, että ne muuttuvat valinnan mukaan ja tässä tapauksessa tietoisen valinnan mukaan. Viljan korsi on vuosien saatossa lyhentynyt. Viinirypäle saattaa olla ilman siemeniä. Koiria jalostetaan koko ajan eri näköisiä. Nämä ovat selkeitä havaintoja ja siten tieteellisiä faktoja.

Tämä havaittu muuntelu kuitenkin tapahtuu aina selkeissä rajoissa. Vaikka kärpäsiä ja bakteereja on muunneltu laboratorio-olosuhteissa tuhansia sukupolvia, ovat niiden jälkeläiset edelleen, yllätys, kärpäsiä tai bakteereja. Niistä ei ole tullut mitään muita eliöitä. Kuitenkin kymmenet tuhannet sukupolvet ihmisen historiassa ovat hyvin pitkä aika. Miten ihminen olisi muuttunut jostain toisesta nyky-ihmiseksi, jos kärpäset ja bakteerit ovat edelleen kärpäsiä ja bakteereja?

Evoluutio-oppi esittelee erinäisiä samankaltaisuuden sarjoja kuten kaloista maaeläimiksi. Kuvassa sarjaa täydentää fossiilikala nimeltä tiktaalik, jonka spekuloidaan olevan välimuoto - tosin siitähän tiedetään vain luuston rakenne niin kuin useimmista fossiileista.

Samoin esitellään yleensä noin 19 vaihetta silmän kehittymiseksi ihmisen silmäksi vertailemalla nykyisin eläimiltä löytyviä näköelimiä ja luokittelemalla niitä kuviteltuun järjestykseen. (Huomaa, että silmään liittyen suurin ihme on, että aivot ymmärtävät sen lähettämän kuvan. Ja että sillä näkee yhdellä kertaa koko mahdottoman laajan tähtitaivaan - miten se mahtuu silmään?)

Nämä esitetyt kehitysloikat eri lajien ja vaiheiden välillä ovat giganttisia, kun niitä katsotaan geneettisen tiedon kannalta. Tarvitaan miljoonia ja taas miljoonia yhdensuuntaisia nukleotidi muutoksia (tikapuun puolia). Ja näiden muutosten ohella tarvitaan miljardeja ja taas miljardeja luonnonvalinnan toimesta 'hylättyjä' nukleotidi muutoksia, siis keskeneräisiä kehittymässä olevia rakenteita ja kudoksia (katso aikaisemmat blogit http://mistametulemme.blogspot.fi/p/testi-sivu.html jos et ole vielä tutustunut genetiikkaan). 

Nyt näitä välivaiheita pitäisi siis olla enemmän kuin 'lopputuotteita'. Vaan mistään ei niitä löydy - puolivalmiita rakenteita siis. Eliöt ilmestyvät fossiilisiin kerroksiin aina täysin valmiina, kuin tyhjästä. Maailman museoissa on jo yli 200 miljoonaa fossiilia. Eikö siellä pitäisi olla siis jo lukematon määrä näitä välivaiheita? Vaan ei ole, ei yhtään, josta tieteessä oltaisiin edes jollakin tavalla yksimielisiä. Kaikilla tuntuu olevan rakenteet valmiina ja käyttökelpoisina. 

Tämä oli myös ongelma Darwinin aikana, mutta hän uskoi, että fossiilirekisteri vielä täydentyy näillä välivaiheilla, vaan niin ei käynyt. Nykyisin, 150-vuotta myöhemmin, tilanne on sama ellei pahempi, koska rekisteröityjä fossiileja on niin tuhottoman paljon. 

Darwin teoksessaan Lajien Synty:

”Mutta minä en olisi milloinkaan voinut edes aavistaakaan, kuinka köyhä parhaiten säilyneidenkin geologisten kerrosten antama kertomus on, jollei lukemattomien välimuotojen puuttuminen lajien väliltä, jotka elivät kunkin muodostuman alku- ja loppukaudella, olisi pannut teoriaani niin kovalle koetukselle.” (Lajien synty, s. 446, kursivointi lisätty.) ”Ne, jotka uskovat, että geologian kertomus on jotakuinkin täydellinen, hylännevät ilman muuta teoriani.” (Lajien synty, s. 457.)

Mitäpä tuohon lisäisi. 200 miljoonaa fossiilia kaikkien tilastomatematiikan sääntöjen mukaan pitäisi kertoa jo totuuden: välimuotoja ei ole. 


Lopuksi mainitsen sen, jota yleensä pidetään johtopäätöksenä, mutta mikä oikeasti on lähtökohta: oletetaan, että Jumalaa ei ole. Usein tämä esitetään nykyisin toisinpäin: koska evoluutio on totta, Jumalaa ei ole. Historiallisesti tämä argumentti menee kuitenkin toisinpäin. 1800-luvun alussa Charles Lyell esitti uuden mallin, jolla geologisia kerroksia tulkitaan Raamatun historian vastaisesti. Hänen lähtökohtansa oli esittää Raamatun vastainen malli - vaihtoehto. Tätä mallia toinen Charles, Darwin, tuki ja käytti hyväkseen omassa Lajien Synty -tutkimuksessaan ja oli niin kovin vapautunut, kun ei enää ollut tilivelvollinen Jumalalle. 

Siis lähtökohta oli kehittää malli, jonka avulla voidaan kieltää Jumalan olemassa olo. Yllättävää ei siis ole, että malli johtaa päätelmään, ettei Jumalaa ole - mihinkä muuhun tällainen 'järjen upäätelmä' voisikaan johtaa. Mutta kuten todettu, tätä mallia, tai oppia, ei tueta tieteellisillä havainnoilla, vain kehitetyillä argumenteilla.

Evoluutio-opin historiallinen perusta rakentuu Jumalan kieltämiselle. Kaikki, jotka yrittävät sovittaa Raamatun ja evoluutio-opin yhteen, ottakoot huomioon tämän historiallisen tosiasian.

Havaintojen loppuessa asia on uskon varassa. Toinen uskoo siihen, että ensin oli ei-mitään ja sitten se räjähti. Vähän tämän jälkeen kivi muuttui ihmiseksi. Minun on helpompi uskoa siihen, että kaikelle tälle on tekijänsä. Minun on turvallisempi olla Jumalan lapsi kuin sokean sattuman, sillä sattuma ei milloinkaan ajaisi minun todellista etuani.