Mitä tiede on?

Törmäsin tähän artikkeliin, joka pyrkii selittämään mitä tiede on: https://ainamedia.fi/2019/04/26/mita-tiede-on/ 

Tässä artikkelissa, niin kuin yleisessä keskustelussakin monesti, määritellään ymmärrettävät ja loogisesti pätevät perusteet yhdelle tieteen lajille, mutta sitten annetaan ymmärtää, että ne koskevat kaikkea tiedettä. Eli todetaan A:n totuudellisuus hyvillä loogisilla perusteilla ja tämän jälkeen kerrotaan, että näin B:kin on totta, eikä kerrota, että A ja B ovat eri asia. 

Evoluution todistelussa tämä menee niin, että todistetaan eläinten muuntelevan olosuhteiden mukaan ja sitten sanotaan, että kalasta tuli ihminen, antaen ymmärtää, että tämä on sama asia. 

Tieteesta sanotaan, että tiede on totta, koska tulokset voidaan mitata ja koejärjestely uusia. Tämän jälkeen  todetaan, että siksi tiede tietää evoluution olevan totta. Jätetään kuintenkin kertomatta, että puhutaan eri asiasta. Kun tähän kaivaudutaan syvemmälle, niin sitten vasta todetaan, ettei evoluutiota voi kokeilla toistaa, kun se vie niin kauan aikaa. 

Tämä sama ajatyksenkulku näkyy tässä artikkelissa. Alla joitakin otteita artikkelista.

Artikkeli sanoo: "Tiede on mahdollisimman paikkansapitävän tiedon hankkimista ja tiedon varmistamista uudestaan ja uudestaan."

• Tämä väite koskee kokeellista tiedettä, jossa tapahtuma voidaan toistaan "uudestaan ja uudestaan". On paljon muunlaistakin julkaisutoimintaa tieteen nimissä.
• Tieteessä, jossa toistoa ei voida toteuttaa, tätä määritelmää ei voida käyttää. Ei voida mennä ajassa taaaksepäin tai muuten todeta "uudestaan ja uudestaan" jokin, joka on jo tapahtunut. Esimerkiksi jos tie on aamulla märkä, et voi tietää syytä, jos et ole nähnyt, että harjapesu on siitä ajanut ohi.

Artikkeli sanoo: "Tieteeseen kuuluu itseään korjaavuus eli ajatus siitä, että kaikki totuudet ovat väliaikaisia."

• Tämä on sanan totuus väärinkäyttöä. Totuus ei voi koskaan muuttua. Yllä käytetään sanaa totuus, vaikka pitäisi käyttää sanaa tieto tai tietäminen tai ymmärrys. Totuus käsitteenä on hyvin määritelty ja ammattilaisten pitäisi se tuntea. Onko kyseessä siis tarkoituksellinen harhaanjohtaminen?

Artikkeli sanoo: "Sosiologi Robert K. Merton määritteli 1930-luvulla tieteen toiminnaksi, jolla on tietty eetos tai arvomaailma. Mertonin mukaan tieteeseen kuuluu neljä normia.

Näistä ensimmäinen on kommunismi, tieteen yhteisöllisyys."

• Artikkeli perustuu siis Mertonin käsitteistöön, joita seuraavassa nostetaan esille.

Artikkeli sanoo: "Koska kaikki tiede on julkista, toiset asiantuntijat voivat aina suhtautua siihen kriittisesti ja tarkistaa tiedon itse."

• Vaikka julkisuusperiaate on välttämätön lähtökohta, on tämä naivi kommentti. Kenelläkään tutkijalla ei ole vapautta tutkia mitä tahansa. Vastaan tulee aina budjetti, välineet, organisaatio ja aika.
• Esimerkiksi ihmisen alkuperää tutkittaessa tämä ei toteudu, vaan löytäjä pitää julkaisemaansa löytöä itsellään eikä siihen erityisesti saa tutustua kriittisesti suhtautuvat. Tämä on enemminkin sääntö kuin poikkeus.

Artikkeli sanoo: "Nykyäänkin tiedelehdissä on yleensä vähintään kaksi ulkopuolista vertaisarvioijaa, jotka tutkivat, pitääkö artikkeli paikkansa."

• Käytännössä he lukevat kirjoitetun artikkelin ja kommentoivat dokumenttia. Useimmiten heillä ei ole aikaa tutkia ja toisinaan heillä ei edes ole pääsyä alkuperäiseen tutkimusdataan saatikka tutkimusympäristöön. Tutkimustyö on monesti hyvin kallista ja aikaa vievää.

Artikkeli sanoo: "Vertaisarvioinnissa kaikkien osapuolten henkilöllisyydet on salattu. Arvioijat eivät tiedä, kenen työtä he arvioivat, eikä tutkimuksen tekijä saa koskaan tietää, kuka hänen työnsä on arvioinut. Näin vältytään sekä suosimiselta että mahdollisilta kostotoimenpiteiltä, mikäli tutkimus jouduttaisiin hylkäämään."

• Tästäkin on lukuisia näyttöjä, miten uudestaan ja uudestaan tähän vaikutetaan. Ei ole mitään maailman tiedeorganisaatiota, joka valvoisi asiaa. Kyseessä on pelkkä moraalikäsite, jota eri tiedelehdissä valvotaan eri tasolla.
• Asiaan vaikuttaa myös arvioijien valitsijan asenne. Hän voi ohjata artikkelin suosiollisille tai epäsuosiollisille arvioijille. Tästäkin on ollut lähiaikoina systemaattista näyttöä väärinkäytöksistä.

Artikkeli sanoo: "Normeista toinen on universalismi. Se tarkoittaa, että tieteellistä tutkimusta tai väitettä pitää kohdella samanveroisesti riippumatta siitä, kuka sen on esittänyt. Kaikkein ansioituneimman professorin työ käsitellään yhtä kriittisesti kuin aloittelevan tutkijan."

• Jos artikkeli sanoo sanan Luoja, tasavertainen käsittely loppuu siihen ja vaaditaan koko artikkelin mitätöimistä. Tästäkin on näyttöä, josta räikein oli Kiinalaisten tutkijoiden sivulause siitä, miten hienosti käsi on suunniteltu. Tämä johti some-sotaan, jonka jälkeen tiedejulkaisun oli poistettava artikkeli.
• Jos tutkija löytää dinosauruksista verisoluja hänet painostettiin eroamaan vielä muutama vuosi sitten. Onneksi tämä on ohi tältä alueelta, mutta edelleen ihmisiä erotetaan heidän uskonsa takia.

Artikkeli sanoo: "Kolmas normeista on pyyteettömyys: tiedettä ei tule tehdä etujen toivossa, vaan tiedonhalun tai totuuden rakkauden tulisi olla ainoa motivaatiotekijä. Suomessa tämä toteutuu ainakin siinä mielessä, että harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta tutkijat ja tieteentekijät eivät pääse rikastumaan työllään."

• On naivia sanoa tätä. Ensinnäkin monelle tieteentekijälle julkisuus, maine ja kunnia on rahaa tärkeämpää. Siitä historia toistaa itseään uudestaan ja uudestaan. Puhumattakaan Nobelin palkinnoista ja vastaavista. 
• Yhä suurempi osa tutkijoista toimii yrityksissä, esim. lääketeollisuudessa, kemianteollisuudessa, teknologiateollisuudessa.
• Tieteentekijät ovat ihmisiä. Heillä on perheet elätettävänä ja siinä ei pyyteettömyys auta.

Artikkeli sanoo: "Neljäs Mertonin normi on järjestelmällinen skeptisyys tai epäilys. Sen mukaan mitä hyvänsä tieteessä väitetäänkin, muiden tehtävänä on yrittää kumota väite kaikilla kuviteltavissa olevilla keinoilla ja konsteilla. Jos tässä ei onnistuta, on hyväksyttävä, että tieto on totta ainakin väliaikaisesti, kunnes parempaa tietoa löytyy.

• Kuten yllä mainitsin tieto ei voi olla totta väliaikaisesti. Ymmärrys asioiden tilasta voi olla väliaikaista. Artikkelin kirjoittaja sortuvat termien väärinkäyttöön vesittääkseen termin totuus merkityksen. Totuus ei ole mielipide.
• Evoluutiolla ei edelleenkään ole todistettua mekanismia, joka tuottaisi uutta geneettistä informaatiota riittävässä määrin. Silti väitetään, että se on paras selitys, vaikka selitystä ei ensinkään ole, vain uskomus.

Artikkeli sanoo: "Tämä on tärkein periaate, joka erottaa tieteen uskonnosta: ei voi olla uskontoa, jossa periaatteena on epäusko."

• Tieteessä on paljon asioita, jotka otetaan vastaan uskolla ilman, että siitä voi olla näyttöä. Uniformitarianismi on yksi pääperiaate, jolla tutkitaan historiaa siltä pohjalta, että esimerkiksi geologiset prosessit ovat aina olleet sellaisia kuin me ne tänään havaitsemme.
• Koko elämän synty, evoluutio ja maailmankaikkeiden synty perustuu siihen uskoon, että Jumala ei vaikuttanut, vaan kaikki tapahtui itsestään. Tässäkään ei saa epäuskoa esittää valitsevaan dogmiin. 

Artikkeli esittelee yleviä periaatteita ja antaa lukijan ymmärtää, että nämä olisivat käytännössä käytössä. Nämä ovat vain paperilla, reaalimaailma on erikseen - kuten tieteellisessä teoriassakin asiat monesti ovat. 

Jos selkeästi opetettaisiin operatiivisen tieteen ja historian tieteen ero, ihmiset ymmärtäisivät aina mielessään luokitella tulokset jompaan kumpaan luokkaan ja ymmärtäisivät, mikä on totta ja mikä tulkintaa. 

Tieteenlajien ero voitaisiin määritellä esimerkiksi näin: 

1. Operatiivinen tiede, joka perustuu kokeisiin ja niistä tehtäviin havaintoihin (toistettavissa uudestaan ja uudestaan).
2. Alkuperä- tai historiatiede, jossa katsotaan jotain näytettä tai ilmiötä ja arvuutellaan, mitä on tapahtunut.

#1 luomiseen uskovat tukevat täysin ensimmäisen tieteenlajin tuloksia, eivätkä pääsääntöisesti voi väittää sen tuloksia vastaan.

#2 Luomiseen uskovien mielestä johtopäätöksiin vaikuttaa tulkitsijan maailmankuva ja -katsomus. Jos hän ei usko Jumalaan, ei hän liitä johtopäätökseensä sitä, että Jumala loi. Tämä lienee selvä.