3. Alussa Jumala loi taivaat ja maan

Raamattu alkaa selkeällä, mutta mitä ihmeellisimmällä lauseella:

בְּרֵאשִׁית בָּרָא אֱלֹהִים אֵת הַשָּׁמַיִם וְאֵת הָאָֽרֶץ׃

Alussa Jumala loi taivaat ja maan.  (1. Moos. 1:1)

re'shiyth 'elohiym bara' 'eth shamayim 'eth 'erets

(Kts. käännökset: https://www.blueletterbible.org/kjv/gen/1/1/t_conc_1001)

  

Samalla, kun tämä on otsikko koko luomiskertomukselle, se on myös itsessään kertomus.

-------------------------------------------------------------------------------------------
Muut artikkelit Luomiskertomuksesta:

1. Johdanto - Onko Raamatun Luomiskertomus kirjaimellinen?

2. Aika alkoi - Alussa... 

3. Ensimmäinen jae - Alussa Jumala loi taivaat ja maan 

4. Toinen jae - Maailma ilman järjestystä

           ------------------------------------------------------------------------------------------

Seitsemän on Raamatussa Jumalaa ja täydellisyyttä kuvaava luku. Raamatussa on paljon numerologiaa, koska hepreankielessä jokaisella merkillä on myös numeerinen arvo. Tässä Raamatun avauslauseessa on seitsemän sanaa, mutta sen kirjainten summa on myös seitsemällä jaollinen, nimittäin 777. 

Kolmessa seitsemässä on läsnä myös kolmiyhteinen Jumala (111 x 7). Kolmiyhteinen Jumala on läsnä myös Jumalaa kuvaavassa hepreakielen sanassa Elohiym. Tässä sanassa on iym -pääte, joka tarkoitta monikkoa, vieläpä monikkoa, jossa on kolme tai enemmän.

Myös tämän olen kuullut: piin arvo potenssiin 17 on piilotettuna tässä Raamatun alkavassa jakeessa tämän matemaattisen säännön mukaisesti: (kirjainten lukumäärä x kirjainten tulo) /(sanojen lukumäärä x sanojen tulo) = 3.1416 x 1017

Tälläisen yksityiskohdiltaan sopivan ja tarkan lauseen löytyminen juuri ensimmäisenä on yksi monesta Raamattuun piilotetusta osoituksesta sen jumalallisesta alkuperästä. Jumala on piilottanut enemmänkin aarteita, sormenjälkiään, Raamattuun ja varsinkin sen alkukieliseen tekstiin.

Raamatun tutkija Ivan Panini on kirjoittanut numerologiasta tuhansia sivua (https://en.wikipedia.org/wiki/Ivan_Panin). Hieman lyhyemmin lisää numerologiasta juuri tässä lauseessa tällä videolla: https://www.youtube.com/watch?v=ZV0hUldrYp4 . 

Sanojen merkitykset

Elohiym sanaa, joka itsessään on jo monikko, käytetään Raamatussa kahdella tapaa: yksikkö- tai monikkomerkityksessä. Käytön ratkaisee asiayhteys, monesti verbi, kuten tässä. Bara-verbi tarkoittaa luoda (tässä yhteydessä jotakin uutta tyhjästä, ex nihilo) ja on tässä lauseessa yksikkömuodossa. Siis kolmiyhteinen Jumala luo yhtenä yksikkönä. Silloin kun verbi on monikossa, tarkoittaa elohiym muutakin taivaallista 'porukkaa' eli enkeleitä, ei vain Jumalaa, Kaikkein Korkeinta.

Taivas sana shamayim on samanlainen monikollinen sanan kuin Elohiym. Tämä siis tarkoittaa, että taivaita on useampia. Tämä tekee suuren kontrastin siihen, että erets sana, joka kuvaa maata, on yksikössä. Taivaita luotiin siis useampia, mutta maata vain yksi. Voidaan myös ymmärtää, että mantereita luotiin vain yksi (joista nykyiset mantereet ovat jakautuneet Vedenpaisumuksen aikoihin).

Taivas ja maa yhdessä on sanonta, joka vastaa nykypäivän maailmankaikkeus ja universumi sanoja. Se kuvaa kaikkea mahdollista materialistista ja Raamatun kielessä myös kaikkia luotuja henkivaltoja ja herruuksia.

Jatkossa käy ilme, että on 1) Raamatun kielessä taivas, jossa linnut lentävät, 2) sitten on taivas, jossa planeetat ja tähdet ovat (avaruus), ja vielä on 3) kolmastaivas, jossa mm. Paavali kävi vierailulla:

Tunnen miehen, joka on Kristuksessa. Neljätoista vuotta sitten hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän ruumiissaan, en tiedä, vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää.  (RK: 2. Kor. 12:2)

Muualla Raamatussa Jumala sanoo 17 kertaa, että hän levitti taivaat, esimerkiksi tässä profeetta Jesajan kirjan jakeessa:

Minä olen tehnyt maan ja luonut ihmisen maan päälle. Minun käteni levittivät taivaan auki, minä annoin käskyni kaikille sen joukoille.  (RK: Jes. 45:12)

Tutkimalla tähdistä tulevaa valoa ja spektrin punasiirtymää, kosmologit ovat sitä mieltä, että avaruus yhä laajenee. Avaruuden laajenemisen havaitsemisesta lähti myös liikkeelle se ajatus, että maailmankaikkeudella on alkupiste ja alkupäivä. Ja jollakin millä on alku, on myös loppu - tästäkin kosmologitkin ovat samaa mieltä. 

Entropia on käsite, joka kuvaa kaiken kuluvaista, energiaerojen tasoittumista. Tämä johtaa kaiken loppumiseen, viimeistään kun aurinko ja tähdet ovat käyttäneet polttoaineensa loppuun. Raamattu kuvaa entropian vertauksella vaatteiden kulumiseen: vanha vaate on suuremmassa epäjärjestyksessä kuin uusi: 

Ja: "Sinä, Herra, olet alussa perustanut maan, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoja. Ne kaikki katoavat, mutta sinä pysyt. Ne kaikki vanhenevat kuin vaate. (RK: Hepr. 1:10-11) 

Karkealla tasolla alkuräjähdys vastaa Raamatun näkemystä, mutta alkuräjähdysteoriaan kuuluu se, että kaikki tapahtui ilman syytä tyhjästä, kun ei-mikään räjähti. Raamattu taas sanoo, että Jumala loi sanallaan kaiken. Molemmat kuulostavat ensin mahdottomalta uskoa, mutta toistaiseksi on havaittu tässä ajassa vain tapahtumia, joilla on syy. Universumin olemassa olon syy on se, että Jumala loi sen.

Jumalan olemassa oloon taas ei tarvita syytä, koska hän on ajan ulkopuolella ja siten ikuinen. Tarvitaan siis jotain millä ei ole syytä ja sen aina täytyy olla ikuinen.

Tämä on myös niin sanottu kosmologinen argumentti: kaikella millä on alku, on syy. Voidaan todistaa, että universumilla on alku. Näin universumin alulla pitää olla syy. Tässä hyvä suomenkielinen keskustelu kosmologisesta argumentista: https://www.tv7.fi/vod/player/66346/?fbclid=IwAR23l7yYdoFXso--nfEe2gXs_I0GAZE9ceeZKntIDWxETD1ShYf1CFjhms0

Hepreankielessä tässä lauseessa on myös sana, jota ei ole käännetty: אֵת . Tämä on etuliite, joka merkitsee objektin. Se muodostuu kirjaimista aleph ja tav (oikealta vasemmalle kuten hepreaa kirjoitetaan). Nämä vastaavat kreikan alfa ja omega, suomen A ja O, alku ja loppu sanoja / sanontoja. Sama kuvaus Jumalasta on Ilmestykirjan ja koko Raamatun viimeisessä Jeesuksen puheessa:

Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. (RK: Ilm. 22:13)

Jeesus siis on tämä Jumala, joka on alku ja loppu. Jumala on yksi, mutta kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kaikki nämä olivat läsnä luomisessa. Jeesus syntyi ihmiseksi, mutta oli jo sitä ennen olemassa. Tämä tunnetaan Jeesuksen esiolevaisuutena, joka käy Raamatusta hyvin selville. 

Ensimmäisen jakeen vastinpari ja luomiskertomuksen lopetus on 2. luvun 4. jakeen alkuosa:
 

Nämä olivat taivaan ja maan luomisen vaiheet.  (RK: 1. Moos. 2:4)

Näiden kahden lauseen väliin siis mahtuu kaikki, mitä luoda piti ja vielä tämä viimeinenkin jae kertoo, että luominen tapahtui vaiheittain, jossa luomitapahtumat ovat järjestyksessä peräkkäin.

Myös uudessa testamentissa on luomiskertomus

Tämä on Johanneksen evankeliumin alussa oleva runomuotoinen  kuvaus siitä, kuka teki ja mitä:

Alussa oli Sana.

Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.

Hän oli alussa Jumalan luona.

Kaikki on syntynyt hänen kauttaan.

Ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.

Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo.

Valo loistaa pimeydessä, eikä pimeys ole saanut sitä valtaansa.

…

Maailmassa hän oli, ja maailma oli hänen kauttaan syntynyt, mutta maailma ei tuntenut häntä.

Hän tuli omaan maahansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.

Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.

He eivät ole syntyneet verestä, eivät lihan tahdosta eivätkä miehen tahdosta vaan Jumalasta.

Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.

Me katselimme hänen kirkkauttaan, sellaista kirkkautta kuin ainutsyntyisellä Pojalla on Isältä, ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

…

Jumalaa ei ole kukaan milloinkaan nähnyt.

Ainutsyntyinen Jumala, joka on Isän rinnalla, on hänet ilmoittanut.

(RK: Joh. 1:1-18, lyhensin poistamalla Johannes kastajaa kuvaavat jakeet)

Tässä kuvauksessa Apostoli Johannes kuvaa Jeesusta sanalla Sana. Jeesus oli siis jo alussa Jumalan luona, ennen kuin mitään oli luotu.

Kuten edellä oli esillä Ilmestyskirjasta käy hyvin selville, että Jeesus on se, josta käytetään nimeä Alku ja Loppu:

Hänet nähdessäni minä kaaduin kuin kuollut hänen jalkojensa juureen. Mutta hän pani oikean kätensä päälleni ja sanoi: "Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ja minä elän. Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.  (RK: Ilm. 1:17-18)

Jeesus todella oli kuollut niin kuin hän tässä Johannekselle sanoi, mutta hän heräsi henkiin ja elää tänään. Aivan ilmestyskirjan lopussa, Raamatun viimeisissä lauseissa hän sanoo vielä uudestaan itsestään :
 

"Minä tulen pian, ja palkkani on minun mukanani antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan. Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi oikeus elämän puuhun ja että he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin.  (RK: Ilm. 22:12-14)

Voimme siis hyvin nähdä luomiskertomuksenkin avulla, että kolmiyhteinen Jumala on yksi ja Hän on luonut maailman niin kuin me sen tunnemme ulkopuolelta käsin. Jumala ei siis ole tämän universumin armoilla, vaan hallitsee kaikkea koko ajan.

Myös tämä avauslause on selkeästi kolmiyhteinen: siinä luodaan aika, tila ja materia. Nämä ovat niin sidoksissa toisiinsa, että minkä tahansa kahden olemassa olo ilman kolmatta ei ole mahdollista. Jos otat pois tilan, ei ole paikkaa materialle. Jos otat pois materian, ei ole millä osoittaa aika, jos otat pois ajan, jäljelle jää vain pimeys. 

Raamatun sana on kuin väärinpäin seisova pyramidi tai kolmio. Näin koko Raamatun sanoma nojaa tähän avauslauseeseen ja siihen, että Jumala on luoja. Koska Raamatussa on totuus, jäljempänä tuleva ei voi kumota aikaisemmin mainittua, vaan aina rakentuu sen pohjalta (toisin siis kuin tieteessä tai Koraanissa, jossa aina jäljempänä tuleva korvaa aikaisemmin sanotun.) 

Luomiskertomuksen jälkeen lähes koko Raamattu kertoo Lunastajasta, Pelastajasta. Lopussa on taas lupaus siitä, että Jumala vielä luo uuden taivaan ja uuden maan. Jos Jumala ei luonut tätä ensimmäistä, kuten jotkut uskovatkin luulevat, miten hän pystyisi sitten luomaan uuden taivaan ja maan? Jos otat pois Raamatun ensimmäisen lauseen, koko pyramidi hajoaa. Jäljelle jää vain sirpaleita. Silloin Raamatun Jumala pienenee samanlaiseksi korvaan kuiskaavaksi henkioppaaksi, joita tavataan vaikkapa idän uskonnoista. Kuitenkin Raamatun Jumala on Kaikkein Korkein, Hän joka loi kaiken, aivan kaiken.