1. Onko Raamatun Luomiskertomus kirjaimellinen?

Kutsun sinut tutustumaan yksityiskohtaisesti Raamatun Luomiskertomukseen. Sinulla saattaa olla aiheesta jo ennakkokäsitys, mutta kovin harva on todella paneutunut, mitä siinä tekstissä varsinaisesti sanotaan ja mitä siinä ei sanota. Tekstiä voidaan myös tulkita eri tavoilla sen oletetun tarkoituksen ja alkuperän mukaan. Johdannoksi katsomme hiukan, mitä eri tulkintoja on olemassa.

-------------------------------------------------------------------------------------------
Muut artikkelit Luomiskertomuksesta:

1. Johdanto - Onko Raamatun Luomiskertomus kirjaimellinen?

2. Aika alkoi - Alussa... 

3. Ensimmäinen jae - Alussa Jumala loi taivaat ja maan 

4. Toinen jae - Maailma ilman järjestystä

           ------------------------------------------------------------------------------------------

Raamatun Luomiskertomus on useimmiten ymmärretty jollakin näistä kolmesta tavasta: 

1. Tuhansia vuosia sitten eläneiden ihmisten leirinuotiolla kertoma tarina maailman alkuperästä. Näillä ihmisillä ei ollut pääsy nykyiseen teknologiaan ja ehkä siten olivat, jos ei nyt kehittymättömämpiä, niin tietämättömämpiä. Kaikilla alkuperäiskansoilla on näitä vastaavia tarinoita. Milloin maailman on synnyttänyt krokotiili, milloin se on tullut sotkan munasta. Koska jokaisessa uskonnollisessa kirjassa pitää olla alkuperätarina, myös Raamattuun on sellainen lisätty ja kopioitu muista Lähi-Idän ja babylonialaisten vastaavista kertomuksista. Todennäköisesti tämä on lisätty Raamatun alkuun jälkeenpäin, ehkä Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikana noin 600-500 vuotta eKr.
    
2. Jumalan ihmiselle Pyhän Hengen kautta antama symbolinen kuvaus asioista, joita sen aikaiset ihmiset eivät olisi voineet ymmärtää. Raamattu ei ole luonnontieteiden kirja, vaan vastaa kysymykseen kuka ja miksi, ei miten. Tarina on tarkoitettu vertauskuvalliseksi siitä, että Jumala loi kaiken ja ihminen rikkoi Jumalaa vastaan. Jumala kertoi sen näin, koska ihmiset eivät olisi voineet ymmärtää alkuräjähdystä tai evoluutiota, tai Jumala kyllä halusi kertoa sen oikein, mutta ihmiset eivät kyenneet ymmärtämään ja kirjasivat sen tässä muodossa Jumalan ylistykseksi. Monesti tällöin katsotaan, että Raamatun tosi historia alkaa vasta varsinaisesti Abrahamin kertomuksesta luvusta 12.
    
3. Jumala ainoana silminnäkijänä kirjasi tapahtumat ylös näin ja tarkoitti sen olevan tiivis ja selittävä kuvaus siitä, mitä hän teki. Suvereenina Kaikkivaltiaana ja maan ja taivaan luojana, hän pystyi toteuttamaan kaiken haluamallaan tavalla ja kirjaamaan sen ylös. Hän loi maailman kuudessa päivässä, koska se oli hänen suunnitelmansa ja se sopii yhteen sen kanssa, mitä hän oli suunnitellut ihmisen osaksi (seitsemän päiväinen viikko sopii ihmiselle hyvin). Alusta asti Jumala on kertonut tämän valituilleen ja myös Moosekselle niiden 40 päivän aikana, jotka Mooses vietti vuorella Jumalan kanssa ja minkä jälkeen hän kirjoitti kirjansa. 

Uudesta Testamentista näemme selvästi, että Jeesus ja apostolit viittaavat luomiskertomukseen useasti. Heidän viittauksensa voidaan ymmärtää kahdella tavalla:
 

1. Koska he olivat taustaltaan juutalaisia ja saaneet siten oppinsa Toorasta (Viidestä Mooseksen kirjasta) toistivat he sen opin mukaisia teemoja. He olivat kirjan kansaa ja elivät kirjan mukaisesti. Siihen kuului myös luomiskertomus, mutta se ei tarkoittanut, että he olisivat ottaneet luomisen käytännön totuutena. Se vain sopi heidän opetukseensa siitä, miten tänään pitää elää.
    
2. Sen lisäksi, että he käyttivät sitä opetuksensa osana, he myös vahvistivat sen sanoillaan todelliseksi ja kirjaimelliseksi historialliseksi tapahtumaksi. Jeesus, joka puhui vain sen minkä Isältä Jumalalta kuuli ja näki, näin varmisti, että luomiskertomus on kirjaimellinen tapahtuma. Sellainen minkä hän esiolevaisena yhdessä Isän Jumalan ja Pyhän Hengen kanssa toteutti maailmankaikkeutta luotaessa.

Riippumatta siitä, mikä on nykyinen käsityksesi, niin lähdetään tutustumaan tekstiin avoimin mielin ja yritetään ymmärtää, mitä se kertoo ja miten sen sanoma sopii yhteen sen kanssa, mitä tiedämme nykypäivänä maailmasta.

Totuudellisesti vai kirjaimellisesti?

Itse olen havainnut, että mitä vakavammin Raamatun ottaa totena, sen enemmän siitä ymmärtää. Enhän lue jotain muutakaan kirjaa sitä koko ajan epäillen, vaan yritän uppoutua kirjan sanomaan mukaan. Tätä samaa myös todistavat monet jo iällä olevat tai poisnukkuneet Raamatun opettajat. Sen sanomassa voi päästä yhä syvemmälle, kunhan ottaa sen tosissaan. Siksi myös tulevissa artikkeleissa, joissa käsittelen Luomiskertomusta, pyrin menemään niin syvälle yksityiskohtiin siinä kuin suinkin osaan ottaen sen totena. Katsotaan sitten lopulta mihin päädytään.

Tämän kun sanan, niin samalla on todettava, että Jumalalla oli rajoituksia, kun hän antoi tekstin ihmisille. Hän ei voinut käyttää sanoja, joita ei ollut olemassa ja joilla ei ollut merkitystä sen päivän ihmisille, vaikkakin Hän pystyi sisällyttämään piilomerkityksiä, jotka aukeavat myöhemmin. Hän ei myöskään voinut käyttää ilmaisuja, joita ei ymmärretty. Siksi Luomiskertomuksessa on hyvin maa(planeetta) läheinen ote. Siinä kuvataan asiat kuitenkin ihmisen perspektiivistä eikä Jumalan, joka loi 'ulkopuolelta' käsin. Kommunikoinnissa aina pyritään kertomaan viesti niin, että vastaanottaja sen ymmärtää.

Ei Jumala tarkoittanut, että hän oli maapallolla seisomassa sitä luodessaan, vaikka hän puhui illasta ja aamusta, vaan että näin ihmiset voisivat sen ymmärtää, mitä tapahtui. Yhä tänä päivänä me käytämme ilmaisua omasta kontekstistamme käsin ihan virallisissakin yhteyksissäkin. Esimerkiksi radion säätiedotuksissa sanotaan, että aurinko nousee siihen ja siihen aikaan. Näin vaikka aurinko ei nouse, vaan maapallo pyörii. Me emme kuitenkaan koe maan pyörimistä, vaan auringon nousemisen. Tieteellisesti asia on toisin, silti kaikki ymmärtävät mitä tarkoitetaan. Muu olisi saivartelua.

Lisäksi Raamatun kertomuksissa on lähes aina useampi taso. On se mitä tapahtui, mutta on myös se, mitä tämä tarkoittaa meidän elämäämme vielä tänäänkin tai jopa tulevaisuudessa.

Luomiskertomus kertoo meille, että Jumala loi, mutta siinä on ehdottomasti myös vertauskuva ihmistä varten. Vertauskuva seitsemän päiväisestä työviikosta, jossa päivisin tehdään työtä ja yöllä ei niin paljon tapahdu sekä viimeisestä päivästä, jolloin hengähdetään ja mietiskellään, että mitä tuli tehtyä, muistetaan kiittää Jumalaa kaikesta ja rukoilla siunausta tulevalle viikolle.

Jumala taitavana tekstin laatijana on saattanut historian ja ohjeen yhteen. Meidän tehtävämme on olla tarkkana, ettemme toisaalta ota kirjaimellisena historiana sitä, minkä Hän kommunikoi meille ohjeena elämäämme varten ja taas toisaalta, ettemme symbolisoi sitä, mikä on selkeää historiaa.

Raamattu tulkitaan Raamatulla

Pääsääntö Raamatun tulkinnassa on, että Raamattua pitää tulkita Raamatulla. Kun tutkitaan, kuka kirjoitti Mooseksen kirjat havaitaan, että muut Raamatun kirjoittajat vahvistavat ilman poikkeuksia, että Mooses on hänen nimellään kulkevien kirjojen kirjoittaja. Myös Mooseksen kirjat vahvistavat Mooseksen kirjoittajaksi.

Seuraavasta jakeesta näkee hyvin, että Jumalalla ja Mooseksella oli yhteinen projekti, kirjan kirjoittaminen:

Herra sanoi Moosekselle: "Kirjoita tämä muistutukseksi kirjaan ja teroita sitä Joosualle: 'Minä pyyhin Amalekin muiston täydellisesti pois taivaan alta.'"  (RK: 2. Moos. 17:14)

Seuraavasta taas näkee, että henkilöt, jotka avustivat kirjojen kirjoittamisessa vahvistavat, että Mooses kirjoitti omin käsin osan kirjoista:

Kun Mooses oli kirjoittanut loppuun asti kirjaan tämän opetuksen sanat, hän antoi Herran liitonarkkua kantaville leeviläisille tämän käskyn: "Ottakaa tämä lain kirja ja pankaa se Herran, teidän Jumalanne, liitonarkun viereen. Se on oleva siellä todistajana sinua vastaan.  (RK: 5. Moos. 31:24-26)
 

Mooseksen kirjoissa on siis muidenkin tekstiä, ei vain Mooseksen. Siellä on myös Jumalan itse kirjoittamaa tekstiä:

"Sitten Herra sanoi minulle: 'Veistä itsellesi kaksi entisten kaltaista kivitaulua ja nouse vuorelle minun luokseni. Tee myös puinen arkku. Minä kirjoitan tauluihin sanat, jotka olivat ensimmäisissä tauluissa, niissä, jotka sinä särjit. Pane taulut arkkuun.'  (RK: 5. Moos. 10:1-2)

Mitkä olivat nämä sanat, mihin Jumala viittasi ja Hän itse omakätisesti kirjoitti Mooseksen tekemiin tauluihin? Ne olivat kymmenen käskyä, jotka Jumala oli aikaisemmin puhunut Israelilaisille tulen keskeltä. Nämä sanat on kirjattu 2. Mooseksen kirjan lukuun 20. Otan siitä 11. jakeen, joka kuuluu näin:

Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi. Sen tähden Herra siunasi sapatinpäivän ja pyhitti sen.  (RK: 2. Moos. 20:11)
 

Jumala siis sekä puhui, että kirjoitti tämän lauseen (vieläpä kahteen kertaan, koska Mooses rikkoi ensimmäiset laatat), joka kertoo Hänen luoneensa kaiken kuudessa päivässä - juuri niin kuin on 1. Moos 1:ssä kirjattu. Tämän suurempaa Raamatullista todistusta luomisviikolle on vaikea järjestää. Siitä huolimatta tämän jakeen päätarkoitus on perustella, miksi seitsemän päiväinen viikko on ainoa oikea tapa rytmittää elämä. Maailmalla on muutakin yritetty, mutta ne kokeilut ovat epäonnistuneet.

Mooseksen kirjat eivät tue sellaista käsitystä, että ne olisivat epäyhtenäinen kokonaisuus koottu jonkun toisen toimesta kuin Mooseksen. Tekstissä on myös paljon egyptiläisiä lainasanoja, jotka osoittavat, että kirjoittaja ymmärsi hyvin egyptinkieltä. Mooseshan oli saanut koulutuksensa faaraon hovissa.

Uuden Testamentin todistus

Uudessa Testamentissa Jeesus vahvistaa Mooseksen sekä kirjojen kirjoittajaksi, että tekstin Jumalan sanaksi:

Jos te uskoisitte Moosesta, uskoisitte minuakin, sillä minusta hän on kirjoittanut. Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te voisitte uskoa minun sanojani?" (RK: Joh. 5:46-47)

Tämä on vakava Jeesuksen huomautus myös meille. Huomaa, että Jeesus todella sanoi Mooseksen kirjoittaneen hänestä. Jeesus oli tulipatsaana johdattamassa kansaa, Jeesus ilmestyi Moosekselle.

Jeesus myös vahvistaa, ettei hän tullut kumoamaan mitään, mitä kirjoitettu oli, vaan täyttämään sen:

"Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan vaan täyttämään.  (RK: Matt. 5:17)

Mooses oli sekä lain ylöskirjaaja, että profeetta itsekin. Täyttäminen tässä tarkoittaa sekä lain noudattamista että profetioiden täyttämistä. Esimerkiksi pääsiäisen tapahtumissa Jeesus toisti useaan kertaan, että kaikki pitää tapahtua niin kuin profeetat ovat kirjoittaneet. Hän tunsi kirjoitukset hyvin, koska oli itse tekstin antanut esiolevaisena Pyhän Hengen kautta profeetoille.

Jeesus myös vahvistaa, että ihmiset olivat olemassa 'jo alussa' eli luomisesta alkaen. Hän myös viittaa tässä luomiskertomukseen tietäen, että kaikki tunsivat Luomiskertomuksen Mooseksen kirjoista:

Hän vastasi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa loi heidät mieheksi ja naiseksi  (RK: Matt. 19:4)

Jeesus myös vahvistaa, että Abel, Aadamin ja Eevan toinen lapsi, oli profeetta ja täten todellinen henkilö ja hänen kuolemastaan vaaditaan tilille koko sen aikainen sukupolvi:

Niinpä tältä sukupolvelta vaaditaan kaikkien profeettojen veri, joka on vuodatettu maailman perustamisesta asti, Aabelin verestä aina Sakarjan vereen asti, hänen, joka surmattiin alttarin ja pyhäkön välillä. Niin, minä sanon teille: se vaaditaan tältä sukupolvelta.  (RK: Luuk. 11:50-51)

Ei kait olemattoman, symbolisen taruhenkilön, kuolemasta voida ketään vaatia tilille. Ja jos Abel oli oikea todellinen henkilö, ei kait hänen vanhempansa (Aadam ja Eeva) voineet olla symbolisia taruhenkilöitä.

Jeesus tapasi kirkastusvuorella Mooseksen, jossa he keskustelivat Jeesusta kohtaavista pääsiäisen tapahtumista. Pietari, Johannes ja Jaakob vahvistavat tapahtuman silminnäkijänä. Tämä ei ollut kuitenkaan Jeesuksen ja Mooseksen ensimmäinen kohtaaminen Raamatussa, sillä Jeesus tapasi Mooseksen jo palavassa pensaassa, kun Mooses eli maan päällä. Heillä kahdella oli siis erityinen läheinen 'veljessuhde'.

Missään kohdin evankeliumeja ei Jeesus anna ymmärtää, että Mooseksen tekstissä olisi jotain oleellista korjattavaa, vaan päinvastoin: 

"Totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennen kuin kaikki on tapahtunut.  (RK: Matt. 5:18)

Myös apostolit vahvistavat saman. Esimerkiksi Paavali piti Adamia ja Eevaa ihan todellisina henkilöinä ja heidän luomisensa, ei syntymänsä, tapahtuneen peräkkäin:
 

Luotiinhan Aadam ensin ja sitten Eeva,  (RK: 1. Tim. 2:13)

Pietarin, Johanneksen ja Juudan todistukseen palaamme myöhemmin.

Olemassa olevat lähteet - toledot

Mooses itse ei ole 1. Mooseksen kirjan tapahtumien silminnäkijä . Hänellä on tosin voinut olla jokin lähde sen kirjoittamiseen edellä mainitun Jumalan kanssa tapahtuneiden keskusteluiden lisäksi. Seuraavana joitakin merkkejä siitä, että tällaisia lähteitä oli. Mooses saattoi nämä lähteet varmistaa ja käydä yhdessä Jumalan kanssa läpi niiden 40 päivän aikana, kun oli Raamatun mukaan vuoropuhelussa Jumalan kanssa Hoorebin vuorella.

Riemuvuosien kirja, joka on yksi apokryfikirjoista ja joka on ikään kuin vanha juutalainen Mooseksen kirjojen selitysteos (ehkä enemmänkin) tuo esille tämän ajatuksen, että Mooses keskusteli Jumalan kanssa myös historiasta http://apokryfikirjat.com/riemuv.htm :
 

Luku 1.

Ja Mooses oli vuorella neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, ja Jumala opetti hänelle aikaisemman ja myöhemmän historian kaikista lain ja todistuksen päivistä …

Luku 2.

Ja läsnäoleva enkeli puhui Moosekselle Herran sanan mukaan, sanoen: Kirjoita täydellinen luomisen historia…

Kirjoitustaito on ollut olemassa ainakin noin 5000 vuotta. Kautta historian kaikki uskovien yhteisöt ovat olleet aktiivisia kirjoittamaan ylös tapahtumia. Jobin kirjan, jonka päähenkilön arvioidaan eläneen 4000 vuotta sitten, itse sanoo, että voi kun tämä kirjoitettaisiin ylös ja niin tapahtui. Abraham eli myös noin 4000 vuotta sitten. Hän oli sen ajan rikkaimpia miehiä. Hänellä oli varmasti myös kirjureita palkkalistoillaan, ihan vaan pitämässä kirjaa omaisuudestaan. Eivätkö he olisi myös kirjanneet ylös Abrahamin sanat siitä, mitä Jumala puhui hänelle ja mitä tapahtui hänen elämässään, esimerkiksi Sodoman ja Gomorron tuhon, joka juuri talvella 2019 tulleiden uusien tutkimusten mukaan tapahtui juuri niin kuin Raamatussa kuvataan: äärimmäisen kuumuuden ja palavan rikin avulla. 

Tämä 1. Mooseksen kirjan 10 luvun kohta taas antaa ymmärtää, että tämä teksti on kirjoitettu ennen kuin Sodoma ja Gomorra tuhottiin:

Kanaanilaisten alue ulottui Siidonista Gerariin päin Gazaan asti sekä Sodomaan, Gomorraan, Admaan ja Seboimiin päin Lesaan asti.  (RK: 1. Moos. 10:19)

Tässä siis annetaan maantieteellinen ohje viitaten olemassa oleviin kaupunkeihin. Tämäkin osaltaan siis osoittaa, että jotain kirjoitettuja lähteitä olisi ollut olemassa jo ennen Moosesta, koska kaupunkien tuho tapahtui jo Abrahamin aikana 400-vuotta ennen Moosesta.

Muinainen Lähi-Idän maiden tapa oli kirjoittaa savitauluihin sukukertomuksia. Näistä käytetään nimeä toledot. 1.Mooses sisältää 11 toledot sanaaa. Me tunnemme ne esim. näin:

Nämä ovat Nooan poikien, Seemin, Haamin ja Jaafetin, sukuluettelot (toledot). Vedenpaisumuksen jälkeen heille syntyi poikia. Jaafetin pojat olivat Goomer, Maagog, Maadai, Jaavan, Tuubal, Mesek ja Tiiras...(RK: 1. Moos. 10:1-2)

Eli sukuluettelo sanaksi käännetty sana on tämä toledot, joka alun perin siis tarkoitti savitauluun kirjoitettua todistusta suvusta: https://www.blueletterbible.org/lang/lexicon/lexicon.cfm…

Ensimmäinen toledot on jo 1. Moos 2:4. Se on luomiskertomuksen lopussa ja vetää yhteen sen. Käännetty suomeksi 'vaiheet': 

Nämä olivat taivaan ja maan luomisen vaiheet. (RK: 1. Moos. 2:4)

Toledot on aina kyseisen jakson jälkeen, lopussa ikään kuin yhteenvetona, mitä oli jakson tuloksena.

Vielä Mooseksen aikanakin oli Abrahamin hautapaikka tiedossa. Tiedä vaikka haudat olisivat olleet yksi paikka näiden sukutaulujen säilyttämiseen. Löydetyistä kivisistä ruumisarkuista tiedetään, että niissä oli kirjoitusta. Joosef pyysi kantamaan omat luunsa pois Egyptista, kun Israelilaiset sieltä lähtevät. Joosefin arkku saattoi olla yksi paikka mihin tekstejä oli säilötty. Tämä on tietysti spekulointia, koska Raamattu ei tällaista kerro, mutta otan ne esille, jotta nähdään, että mahdollisuuksia oli monia.

Tekstianalyysi

Tekstilliset analyysit osoittavat, että Luomiskertomus ei ollut runoutta. Sitä on verrattu VT:n muihin teksteihin (historialliset vs runot). Runoissa perfekti ja imperfekti verbimuodot ovat yleisempiä. Historiallisissa kertomuksissa, Luomiskertomus mukaan luettuna, käytetään enemmän preterite verbimuotoa näiden sijasta (suomenkielessä ei tiettävästi ole tätä muotoa?). Tämä verbimuoto kertoo täsmällisemmin, milloin jotain tapahtui. Tämän numeerisen analyysin pohjalta Luomiskertomus on 99.99% varmuudella luokiteltavissa historialliseksi tekstiksi Raamatun tekstien joukossa, ei siis runona.1

Joka tapauksessa on merkittäviä Raamatullisia todisteita, että Luomiskertomus on myöskin sekä Jumalan sanaa että historiallisesti luotettava - sellainen kuin Jumala halusi sen säilyvän jälkipolville. Näillä ajatuksin syvennymme Luomiskertomukseen tulevissa artikkeleissa.


Jatka seuraavan osaan: https://mistametulemme.blogspot.com/2019/09/2-alussa.html

Viitteet:

1. Mainio uusi kirja, joka vetää yhteen monia vanhoja tutkimuksia 1. Mooseksen kirjan 1-11 luvuista on Jonathan D. Sarfatin kirja: The Genesis Account, A theological, historical and scientific commentary on Genesis 1-11.