Näyttäisi siltä, että joka toinen meistä saa elämänsä jossain vaiheessa syövän - tulevaisuus sekin. Tosin syöpää osataan jo hoitaa hyvin, sillä syöpää on tutkittu paljon .
Tällä hetkellä noin 4 miljoonaa PubMed-tietokannan yli 30 miljoonasta julkaisusta mainitsevat syövän. Sitä voisi verrata noin 350 000:een tutkimukseen, joissa mainitaan aivohalvaus, ja saa käsityksen aiheesta tehdyn tutkimuksen valtavasta määrästä.(1)
"Syöpä on laajimmin tutkittu aihe biologisissa ja biolääketieteen tieteissä", kirjoittaa uuden tutkimuksen suorittanut mikrobiologi João Pedro de Magalhães Liverpoolin yliopistosta Iso-Britanniasta.(2)
Syövässä kudoksen kasvun kontrolli pettää ja kudos vain kasvaa ja kasvaa. Solut ovat menettäneet käyttötarkoituksensa ja jakaantuvat uudestaan ja uudestaan tekemättä enää mitään muuta, tuottamatta enää elämälle tärkeitä proteiineja ja muita tuotteita. Tämän villiintymisen aiheuttaa mutaatiot, jotka sotkevat solun DNA ja sen ohjelman. Syöpää yleensä hoidetaan tavalla tai toisella eliminoimalla tämä villiintynyt solukko.
Yhdeksän kymmenestä ihmisen geenistä on yhteydessä syöpään sanoo uusi tutkimus. De Magalhãesin mukaan, jos ihmisen geeniä ei ole vielä yhdistetty syöpään, se johtuu todennäköisesti siitä, että sitä ei ole tutkittu tarpeeksi - on vain ajan kysymys, milloin se liittyy luetteloon.
Pan-syöpäprojekti
Aikaisempi Pan-syöpäprojekti kokosi yli 1 300 tutkijaa maailmanlaajuisesti sekvenssoimaan 38 syöpätyypin DNA:n lähes 2800 potilaalta. Heidän työnsä tuotti joukon uusia löytöjä. Tulokset julkaistiin 6.2.20201 ja ne ovat kaikkien aikojen suurin ja kattavin tutkimus syöpägenomeista.(3)
Tämä tutkimus osoitti, että myös geenien ulkopuoliset alueet DNA:ssa yhdistyvät syöpään. Aikaisemmin luultiin, että nämä alueet ovat evoluution jälkeensä jättämää käyttämätöntä roskaa. Jos ne olisivat käyttämätöntä aluetta, ei mutaatiot siellä aiheuttaisi syöpää. Nykyisin tiedetään, että DNA:n geenialueet ovat proteiinien rakennusohjeita ja ulkopuoliset alueet kertovat yhdessä epigeneettisen muistin kanssa solun tietokoneelle milloin mitäkin geeniä pitää käyttää.
Roska-DNA on kierrätetty
Informaatioteoreetikko Hubert P. Yockey Californian Yliopistosta todistaa matemaattisesti kirjassaan Information Theory and Molecular Biology (Informaatioteoria ja molekyylibiologia), että DNA:ssa on tietoa. Laskelmiensa pohjalta hän myös uskoi, että mutaatiot eivät voi ylittää ns. kuoleman laaksoa geeneissä (tarvitaan enemmän kuin yksi samansuuntainen mutaatio, jotta geenistä ei tule solulle tappava - syöpä on yksi mahdollinen syy tappavuudelle). Sen sijaan hän uskoi, että geenien ulkopuolisella DNA alueella eli juuri täällä roska-DNA puolella mutaatiot voivat kehittää uutta tietoa 'piilossa' vahingoittamatta solua. (4)
Valitettavasti hän kuoli (2011) ennen kuin todettiin, että Roska-DNA:lla on monenlaista biologista käyttöä ja että mutaatiot sielläkin vahingoittavat sekä solua että eliötä ja synnyttävät syöpää.
DNA:n korjausmekanismit eivät ole täydellisiä
Yhdessä nämä tutkimukset näyttävät osoittavan, että mutaatiot ovat aika paha asia solulle ja sitä kautta ihmiselle. Siksi soluilla onkin monia keinoja niiden estämiseksi, mutta ne pystyvät korjaamaan vain 999 mutaatiota tuhannesta. Näistä DNA:n korjauskoneiden löytymisestä on annettu Nobel-palkinto vuonna 2015.(6)
Geenien ulkopuolisessa DNA:n alueessa on myös kopioita geeneistä. Uusi ruotsalainen tutkimus paljastaa, että niitä tarvitaan katkenneen DNA:n korjaamiseen. Solussa on ikään kuin googlen hakukone, joka hakee geenin kopion DNA:n katketessa, ja käyttää sitä ohjeena korjaukseen.(5) Tämä osaltaan estää syöpää aiheuttavien mutaatioiden synnyn, mutta vain tietyissä tapauksissa.
Vanheneminen johtuu mutaatioista
Syövän lisäksi mutaatiota voivat aiheuttaa myös päinvastaisen haitan: solu ei ensinkään pysty enää jakaantumaan. Juuri tästä syystä vanhemmiten aineenvaihduntamme hidastuu ja me vanhenemme. Vähitellen solut ovat keränneet niin paljon mutaatioita, että ne joko lakkaavat toimimasta tai muuttuvat syöpäsoluiksi.
Missä vaiheessa kehitys kääntyi rappeutumiseksi?
Tietääkseni yhdeltäkään yhdeksänkymppiseltä ei ole tavattu mutaatioiden ansiosta solua tai elintä, joka olisi jollain tavalla parempi kuin, mitä se on ollut teinivuosien päätteeksi. Ei vaikka hänessä on tapahtunut miljoonia mutaatioita.
Samalla ei löydy mutaatiota, joka synnyttäisi syövälle vastustuskyvyn. Jotta syövälle voisi tulla vastustuskyky, pitäisi jotenkin estää mutaatioiden syntyminen. Tämä taas tuntuu mahdottomalta. Olemme kehässä, joka ei voi pysähtyä.
Tämä paradoksi on peruuttamaton:
Geneettisille sairauksille ei voi kehittyä vastustuskykyä. Syöpä on geneettinen sairaus. Täten syövälle ei voi kehittyä vastustuskykyä.
Tai tilanne on vieläkin pahempi:
Syövälle ei voida kehittää ennalta ehkäisevää lääkettä tai rokotetta.
Syöpähoitoa voidaan kehittää niin, että syöpäsairaan mutatoitunut genomi sekvenssoidaan ja kehitetään geneettinen lääke juuri tähän tunnistettuun rikkoutuneeseen geeniin.
Syövän tutkimustulokset osoittavat, että tulevaisuus on perimämme osalta huonompi kuin menneisyys. Ihminen ei olekaan tänään jotenkin kehittyneempi ja parempi kuin aikaisemmin - ja olisihan se nykymuodin mukaan myös rasistinen lähtökohta maailmankatsomukseksi.
On myös paljon muita tauteja, jotka johtuvat mutaatioista. Tämä kattava tietokanta on listannut satoja tuhansia vahingollista mutaatiota: http://www.hgmd.cf.ac.uk/ac/index.php (Toinen tietokanta jo yli miljoonan - laitan linkin kunhan löydän.)
Mitä tästä kaikesta voisi ajatella? Voi miettiä esimerkiksi sitä, että missä vaiheessa paljon puhuttu evoluution aiheuttama kehittyminen pysähtyi, ja miksi, sekä mikä sen käänsi rappeutumiseksi. Tai onko sitä kehittymistä koskaan tapahtunutkaan? (Ainoa mekanismi, jonka evoluutiotiede antaa ihmisen kehittymiselle bakteerista, on mutaatiot)
Tai sitten voi vain rukoilla kaikkien syöpäsairaiden puolesta.
Viitteet - huomaa että laitan linkiksi muita blogeja sen tähden, että siellä on aiheesta lisää. Niistä löytyy viitteinä sitten varsinaiset viitatut tutkimukset.
2. https://www.cell.com/trends/genetics/fulltext/S0168-9525(21)00266-3
3. https://mistametulemme.blogspot.com/2020/02/uusi-valtava-tutkimus-mutaatiot-ei.html
4. https://mistametulemme.blogspot.com/2019/06/evoluutiosta-ja-dnan-tietojenkasittelyn.html
5. https://mistametulemme.blogspot.com/2021/10/sisalta-on-aikojen-saatossa-loytynyt.html
6. https://mistametulemme.blogspot.com/2017/02/18-dna-vaatii-huoltoa-ja-korjausta.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti