Vanhin esi-isämme löydetty?

Monet tiedemaailman otsikot julistivat tällä viikolla näin. Kyseessä on kuvan mukainen (taiteilijan näkemys) pienen pieni 'mato'. Tämän tarinan vakuuttaminen on tärkeää, jotta kaikki ihmiset uskoisivat, että me olemme tulleet kivestä itsestään ja emme ole matkalla mihinkään. Kyseisen fossiilin tutkiminen on tiedettä ja sen kuvaaminen on suoraa havainnointia, mutta otsikko on propagandaa, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten maailmankuvaan. Otsikko ei ole tiedettä. 

Taitelijan näkemys

Tämä 'mato' on millimetrin mittainen ja sillä on suu, muttei peräaukkoa. Se on siis fossiilikerrostumista syvimmältä löytynyt monisoluinen eläin. Tiedemiehet kutsuvat sitä primitiiviseksi kuvatakseen sen yksinkertaisuutta. Tosiasiassa sekin on hyvin monimutkainen: siltä löytynee tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia proteiineja, joita se valmistaa DNA:nsa rakennusohjeiden mukaisesti. Tämä taas tarkoittaa valtavaa määrää geneettistä tietoa.

Todellinen fossiili

Tästä linkistä voi tutustua tarinan kerrontaan enemmän:

http://www.bbc.com/news/science-environment-38800987

Jätän tämän toistaiseksi omaan arvoonsa. Sen sijaan otan esille sen edeltäjän, joka oli 520 miljoonaevoluutiovuotta vanha 'toukka'.

Fossili toukasta, jolta näkyy myös hermosto.

Merkittävää tässä löydössä oli, että sen hermosto on monimutkaisempi kuin vastaavilla eliöillä nykyisin. Siis sen jälkeen se on vain yksinkertaistunut eli taantunut eli menettänyt informaatiota. Tästä tutkijoiden varmistamasta toteamuksesta nousee tämä yksinkertainen kysymys: Milloin se sitten monimutkaistui? Sehän ilmestyi fossiilirekisteriin täysin valmiina yhtäkkiä jopa monipuolisempana kuin esiintyy nykyään.

Ja linkki artikkeliin:

https://www.cam.ac.uk/research/news/520-million-year-old-fossilised-nervous-system-is-most-detailed-example-yet-found

Saatat kysyä, että mistä tässä nyt oikein on kysymys. Vastauksen laatimiseksi joudun palauttamaan mieleesi niitä asioita mitä olen kirjoittanut genetiikasta (DNA). Kun ymmärrät ne (kaikki aikaisemmat blogit, joissa on numero otsikon edessä, jotta niitä on helppo kerrata oikeassa järjestyksessä), voit ymmärtää tämänkin.

Tietoa on helppo menettää. Jokin geeni voi sammua (eli laitetaan pois päältä) tai mutaatiot voivat rikkoa sen, jolloin tuloksena on toimimattomia mytty proteiineja. Tällöin eliön jokin rakenne jää kehittymättä. Hermoston menettäminen on siis helppoa. Ei se ole mitään evoluutiota, ei siinä mikään kehity, vaan korruptoituu, taantuu, menetetään geneettistä tietoa.

Sen sijaan hermoston kehittyminen tyhjästä monimutkaisemmaksi vaati uutta geneettistä informaatiota ja tälle ei ole löydetty tieteellistä tukea, koska ei ole olemassa mekanismia, joka tietoa rakentaisi.

Miten tämä fossiili sitten on voinut olla niin kehittynyt jo noin väitetyn varhain?

Informaation ei ole havaittu syntyvän itsestään, vaan sen on aina jokin tietoinen älykäs mieli luonut. Kirjat eivät synny itsestään kirjastoon. Kaikki tietävät sen. Jonkun täytyy ne kirjoittaa ja jo sitä ennen ajatella, mitä kirjoittaa. Ajatteluun menee yleensä paljon enemmän aikaa ja energiaa kuin kirjoittamiseen. Se on luovaa työtä ja sen tuloksena on jotain uutta. Samoin on biologisen elämän kirjan (lue: DNA:n) kanssa. Joku on sen kirjoittanut omien aivoitustensa mukaisesti ja se on ollut luova työ. Häntä kutsutaan Luojaksi. Tähän vaan ei ole muuta ratkaisua - sitä on turhaan haettu jo vuosikymmeniä/-satoja.

Ja tästä seuraa vain yksi tehtävä johtopäätös: tutustu Luojaasi, tien hänen luokseen tunnet ja teitä on vain yksi, älä eksy siltä.