Raamatullinen tempaus

Tempaus ja tempauksen ajankohta saa raamatuntutkijoissa aina kiivaitakin väittelyitä aikaan ja ehkä siksi siitä keskustelua on viime aikoina vältelty. Sama koskee Jeesuksen paluuta ja muita Ilmestyskirjan tapahtumia. Minua itseäni on Raamatun kirjoista juuri Ilmestyskirja ja 1. Mooseksen kirja innostanut aina eniten. Jotenkin se mystiikka ja asioiden jonkinasteinen epäselvyys on kuin kutsuhuuto, joka pyytää luokseen syventymään - ikään kuin pulmapelin pariin.

Mikä on tempaus

Kuvittele se maailmanlaajuinen tilanne, kun Jeesus palaa maan päälle taivaasta. Mitä pitäisi tapahtua uudestisyntyneille uskoville, jotka elävät? Kuolleet ovat olleet jo Jeesuksen kanssa paratiisissa, niin kuin Jeesus lupasi ryövärille, joka hänen kanssaan oli ristillä. Jeesus palaa maan päälle ja täällä on uudestisyntyneitä. Mitä tapahtuisi, jos he kuolisivat Jeesuksen paluun jälkeen, oltuaan jo Jeesuksen kanssa maan päällä? Tämä hypoteettinen skenaario olisi loogisesti ongelmallinen tilanne. 

Edellä kuvatun tilanteen välttämiseksi elävien uudestisyntyneiden uskovien ylösnousemus näkemättä kuolemaa on luonnollinen tapahtuma ennen kuin Jeesus palaa. Paavali kertoo tämän salaisuuden ja käyttää siitä sanaa tempaus. Uskovat temmataan pois näkemästä kaikkea sitä, mitä on tapahtumassa juuri ennen Jeesuksen paluuta. 

Raamatun mukaan on siis sukupolvi, joka ei koskaan näe kuolemaa. Vanhassa Testamentissa on jo kaksi tällaista henkilöä. Ennen vedenpaisumusta elänyt Enok, ja myöhemmin elänyt Elia. 

Mitä tempaus sanana tarkoittaa

Sanaa on käytetty Uudessa Testamenttia useasti. Esimerkiksi näissä apostolien tekojen kohdissa se kuvaa toimenpidettä, jossa tempauksen kohteelta ei kysytä mitään, hän ei osallistu siihen mitenkään ja tapahtumana se on äkillinen ja voimallinen: 

”Ja kun riita yhä kiihtyi, pelkäsi päällikkö, että he repisivät Paavalin kappaleiksi, ja käski sotaväen tulla alas ja temmata hänet heidän keskeltään ja viedä hänet kasarmiin.”  (Ap. t. 23:10)

”Ja koko kaupunki joutui sekasortoon, ja he ryntäsivät kaikki yhdessä näytelmäpaikkaan ja tempasivat mukaansa Gaiuksen ja Aristarkuksen, kaksi makedonialaista, jotka olivat Paavalin matkatovereita.”  (Ap. t. 19:29)

Kreikan kielen sana tälle on harpazō ja englannin kielessä rapture. Se kertoo siis fyysisestä operaatiosta, jolla tartutaan toiseen ja viedään hänet pois.

Mitä Raamattu kertoo tempauksesta

Paavali kertoo Tessalonikalaisille Herran sanana, ei siis omana teorianaan, tempaus järjestyksen: 

”Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan. Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.” (1. Tess. 4:14-17)

Korinttilaiskirjeessä Paavali kuvailee, miten tämä tapahtuu: 

”Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.” (1. Kor. 15:51-53)

Kysymys on siis yllättävästä, nopeasta ja Jumalan ulkoapäin tekemästä toimenpiteestä. Uudestisyntynyt itse ei osallistu mitenkään tempauksen suorittamiseen. Siinä vaiheessa ei kysytä lähdetkö, vaan siinä vaiheessa lähdetään.

Jeesus kuvaa tätä tapahtumaa näin: 

”Silloin on kaksi miestä pellolla; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään. Kaksi naista on jauhamassa käsikivillä; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.” (Matt. 24:40-41)

Jo Vanhan Testamentin profeetoista Jesaja viittaa tapahtumaan ja antaa ymmärtää, että tapahtuma olisi jollakin tavalla huomaamaton maahan jäljelle jääville: 

Vanhurskas hukkuu, eikä kukaan pane sitä sydämelleen, hurskaat miehet otetaan pois kenenkään siitä välittämättä, sillä vanhurskas otetaan pois pahuutta näkemästä. Hän menee rauhaan: jotka vakaasti vaeltavat, he saavat levätä kammioissansa. (Jes. 57:1-2)

Tässä hukkua ei tarkoita veden alle painumista, vaan hukkaan menemistä.

Milloin tempaus tapahtuu

Raamatun tutkijoiden kesken on kiistaa tempauksen ajankohdasta. "Välähdyksiä Ilmestyskirjasta" -artikkeleissa tulen esittämään kronologisen lähtökohdan Ilmestyskirjan tutkimiseen, jossa ahdistus sanaa käytetään uskovien vainoista ja viha sanaa Jumalan vihan ajasta. Englanninkielisissä opetuksissa usein käytetään vain sanaa tribulation (ahdistus), joka yhdistää nämä käsitteet tavalla, joka tekee asioista vaikeita ymmärtää. Tämä ahdistus sanan käyttö lähtenee Israelin kansan näkökulmasta, ns. Jaakobin ahdistuksesta.  

Teorioita tempauksen ajankohdasta on useita. Ajankohta näissä keskusteluissa on aina suhteessa Raamatun lopunaikojen tapahtumiin, ei jokin nykyisen ajanlaskun päivämäärä. Jeesus sanoi, että hän tulee takaisin kuin varas yöllä eli sitä hetkeä ei voi tietää. Toki voimme tutkia Raamatun profetioita ja tietää joitakin ehtoja sen tapahtumiselle. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole tarkoitus tutkia mahdollisia päiviä kalenterista, vaan sen tapahtumista suhteessa lopun ajan muihin tapahtumiin.

Seuraavassa kolme yleisintä vaihtoehtoa tempauksen ajankohdalle käyttäen yleistä pre-, mid- ja post tribulaativista erottelua:

Pretribulaationäkemys: 

Pretribulaationäkemyksen mukaan tempaus tapahtuu ennen seitsemän vuotta kestävää ahdistuksen ja vihan aikaa (tribulaatiota), joka päättyy Kristuksen toiseen tulemiseen. Tämän näkemyksen mukaan uskovat viedään taivaaseen ennen maan päällä alkavaa suurta hävitystä, mikä säästää heidät sen kauhuilta.

Midtribulaationäkemys: 

Midtribulaationäkemyksen mukaan tempaus tapahtuu noin kolme ja puoli vuotta ennen Jeesuksen paluuta. Tämä näkemys perustuu ajatukseen, että ahdistus jakautuu kahteen osaan, ja että uskovat kohtaavat ensimmäisen osan vaikeudet, mutta heidät temmataan pois ennen toisen, vielä vaikeamman osan alkamista.

Posttribulaationäkemys: 

Tämän näkemyksen mukaan tempaus tapahtuu vasta lopussa, juuri ennen Kristuksen toista tulemista. Posttribulaationäkemys katsoo, että koko seurakunta, kaikki uskovat, elävät läpi kaikki kauheudet ja tulevat sitten temmatuiksi kohtaamaan Kristuksen ilmassa juuri ennen hänen maan päällistä hallintoaan.

Tulevassa artikkelisarjassa tuo esille useita asioita Ilmestyskirjasta. Tempaus tuntuu kiinnostavan ihmisiä yli muiden teemojen. Siksi tämä näkökulma on toistuvasti esillä myös näissä "Välähdyksiä Ilmestyskirjasta" -artikkeleissa. Tempauksen Raamatullisen taustan ymmärtäminen on näiden jäljessä tulevien artikkeleiden ymmärtämisen kannalta oleellista.