Olemme menneet läpi "Välähdyksiä Ilmestyskirjasta" -sarjaa niin pitkälle, että tempauskin on saatu paikalleen. Välähdykset ovat eri teemoja, jotka tulevat Ilmestyskirjasta esille. Seuraava teema on kolme voi -huutoa. Tämäkin on Ilmestyskirjassa oleva erityinen käsite ja tämäkin liittyy siihen, miten ilmestys on jaksotettu ajallisesti ja järjestyksellisesti erilaisiin toisiaan seuraaviin jaksoihin.
Olisin halunnut ottaa tämän jo heti Ilmestyskirjan kronologian käsittelyn yhteydessä, mutta siinä vaiheessa tuli kiire sijoittaa tempaus kohdalleen. Tämä jakso palaa hieman takaisin siihen teemaan, miten Ilmestyskirja itse todistaa olevansa suoraan etenevä kuvaus lopun ajoista, siis kronologinen.
Voi -huuto tarkoittaa Ilmestyskirjassa toisaalta sitä tuskaa, mitä vitsaukset tuovat ihmisille, ja toisaalta sitä, miten ihmiset ovat ajaneet itsensä tähän asemaan. Kaikilla ihmisillä olisi ollut mahdollisuus välttää näiden ongelmien kohtaaminen, mutta enemmän tai vähemmän tietoisesti, he halusivat valita oman tiensä. He kokivat, että Jeesus ei ole ratkaisu heille. He mieluummin kulkevat omaa tietänsä kohti sitä kohtaloa, minkä ovat ansainneet. Ja se kohtalo on karmea.
Ajattelen Jumalan toteuttavan Ilmestyskirjan tapahtumat sen tähden, että jokainen ihminen joutuu valinnan paikalle. Kuudennesta sinetistä alkaen on tapahtunut monia luonnonkatastrofeja. Ihmiset tietävät, että jotain merkillistä on nyt menossa, sillä kolmasosa merestä, vesistä ja maasta on jo tuhoutunut neljän ensimmäisen pasuunan aikana. Lisäksi suuri joukko uskovia on kadonnut maan päältä (7. luku jolloin seurakunnan ylösotto tapahtui juuri ennen pasuunoiden aikaa). Jo 6. sinetin aikana ihmiset piiloutuivat luoliin ja sanoivat, että Herran päivä on alkanut. Kukaan ei siis voi olla täysin tietämätön tilanteesta, mutta tosiasioiden hyväksymisen kyky voi olla heikko. Ihminen on hyvä valehtelemaan itselleen.
Neljästä ensimmäisestä pasuunasta johtuvat vitsaukset olivat olleet luontoa suoraan koskevia. Luonnollisesti luonnon vahingot koituvat ongelmiksi ihmisillekin. Kolme voi-huutoa eli pasuunat 5, 6 ja 7, koskevat suoraan ihmisiä (luontokin saa osansa).
Ensimmäinen voi-huuto
Olemme nyt Ilmestyskirjan luvussa 9 ja 5. Pasuuna on vuorossa. Pasuunat 1,2,3 ja 4 ovat menneet. Ilmestyskirja ei kerro kuinka kauan tästä on aikaa, mutta heti 4. pasuunan jälkeen taivaalla lentävä kotka ilmoittaa: "Voi, voi, voi maan päällä asuvia jäljellä olevien pasuunanäänten tähden, kun vielä kolme enkeliä puhaltaa pasuunoihin!" (Ilm. 8:13)
Tässä Ilmestyskirja selkeästi kertoo, että voi-huudot ja pasuunat ovat samoja asioita. 5. pasuuna ja siten 1. voi-huuto kestää viisi kuukautta. Tämä sanotaan tekstissä kahdesti, joten se on syytä ottaa juuri niin kuin se on sanottu. Vitsauksen hengellinen ulottuvuus on syvyydestä tulevat demonit. Maallinen ulottuvuus on niin paha sairaus (tai myrkytys tai muu tuska), että ihmiset haluaisivat kuolla, mutta kuolemakin pakenee heitä. Tämä koskee vain niitä ihmisiä, joilla ei ole Jumalan sinettiä. Tämä siis ei koske ainakaan 144 000, jotka nimenomaisesti ovat sinetöity Jumalan sinetillä 7. luvun alussa. Vitsauksen ulkopuolelle todennäköisesti kuuluvat myös ne, jotka näiden 144 000 evankelioimistyön ansiosta ovat tulleet uskoon.
Jakeessa 12 sanotaan selvästi, että tämä loppuu yhtä nopeasti kuin on alkanutkin, viiden kuukauden päästä: ensimmäinen voi-huuto on ohi.
Toinen voi-huuto
Edellisessä artikkelin lopuksi spekuloin sillä, että 6. pasuunan sota on seurausta ensimmäisestä voi-huudosta. Tässä sodassa taistelee 200 miljoonaa sotilasta. Tämä ei ole Johanneksen arvio, vaan hän kuuli tämän luvun. Tässä sodassa kuolee kolmasosa ihmisistä - kuten pasuunoissa 1-4 hävitettiin kolmasosa luonnosta.
Voi-huutojen syvä sanoma tapahtumien järjestyksen ja kronologisuuden osalta tulee juuri toisen voi-huudon kerronnasta. Sodan loputtua ei sanota, että toinen voi-huuto on ohi. Se tieto tulee vasta 11. luvun 14:sta jakeessa - puolitoista lukua myöhemmin! Toinen voi-huuto on ohi vasta, kun kaksi profeettaa ovat nousseet taivaaseen. Profeetat ja heidän antamansa vitsaukset ovat siis osa toista voi-huutoa ja heidän palvelusaikansa kestää kolme ja puoli vuotta kuten edellisissä artikkeleissa kävimme läpi.
Tämä voi-huutojen rakenne myös näin sitoo pasuunat 5,6 ja 7 peräkkäisiksi tapahtumiksi. Siihen väliin ei voi sijoittaa esimerkiksi kuutta vihan maljaa kuin tekemällä suurta väkivaltaa tekstille. Se rikkoisi voi-huutojen rakenteen. Näin tämäkin rakenne estää Ilmestyskirjan kehällisen ymmärtämisen.
Tämä tekstin rakenne estää myös pasuunoiden ja kahden profeetan aikakauden päällekkäisyyden. Teksti selkeästi kertoo, että profeetat ovat osa toista voi-huutoa 6. ja 7. pasuunan välissä. Kysymys ei siis ole kahdesta eri tasossa etenevästä kerronnasta, vaan samasta ja yhdestä aikajanasta.
Meillä on siis merkittävä tekstillinen tehokeino, joka rakentaa tapahtumien kulusta rikkomattoman. Vastaavia keinoja tekstin rakenteen koossa pitämiseksi on muitakin. On etukäteen annetut otsikot tulevista tapahtumista, ikään kuin profetia profetian sisällä ja toinen tällainen alkaa-loppuu pari Jumalan vihan päivän osalta. Kirjoitan näistä seuraavassa artikkelissa.
Kolmas voi-huuto
Tämä voi tuntua hyvin pieneltä voi-huudolta kahteen edelliseen verrattuna. Ilmestyskirjan fokus kuitenkin on muuttunut tässä kohdin globaalista näkökannasta kohti Jerusalemia. Ensin jo kaksi profeetta toimivat sieltä käsin. Nyt 7. pasuunan kohdalla kerrotaan, miten kymmenesosa kaupungista sortui ja 7000 ihmistä kuoli.
Voi-huudotkin siis rakenteellisesti sitovat tekstiä yhdeksi kokonaisuudeksi, jota ei saa eikä voi pilkkoa ja järjestellä mielivaltaisesti eri muotoihin.
Voivottelu ei silti vielä Ilmestyskirjassa lopu tähän. Niin Johannes kuin enkelitkin vielä ilmaiset voi-huudahduksella tunteensa useaan kertaan. Voidaankin siis toisaalta ajatelle, että kolmas voi-huuto jatkuu loppuun asti, aina Jeesuksen paluuseen.
”Voi maata ja merta, sillä Paholainen on astunut alas” - - (Ilm. 12:12)
"Voi, voi sinua, suuri kaupunki, Babylon, sinä mahtava kaupunki! - - (Ilm. 18:10)
"Voi, voi sitä suurta kaupunkia, joka oli - - (Ilm. 18:16)
"Voi, voi tuota suurta kaupunkia, jonka kalleuksista - -" (Ilm. 18:19)
Yhteenveto voi-huudoista
Ilmestyskirjan jakeissa 10:6-7 enkeli julisti, ettei aikaa enää ole, kun 7. enkeli puhaltaa pasuunaan eli kun kolmas voi-huuto tulee. Tämä on viimeinen pasuuna. Vanhasta Testamentista me voimme oppia, että viimeisen pasuunan jälkeen tapahtumat alkavat: kansa tulee koolle tai hyökkäys ja sota alkaa. Tässä se tarkoittaa Jumalan elonkorjuuta (luvut 14-15) ja seitsemää vihan maljaa, joissa Jumalan viha täyttyy (luku 16).
Kirjoitin aikaisemmin, että luvussa 13 kerrotun pedon aika, kolme ja puoli vuotta, alkaa kahden profeetan eli 7. pasuunan jälkeen. Tämä tarkoittaisi, että viimeisen pasuunan jälkeen on vielä pedon valtakunnan aika ennen kuin luvatut asiat lopulta tapahtuvat - voi siis kysyä, että miten niin ei enää ole aikaa. Tekstistä voi varmasti sanoa, että kahden profeetan kolmen ja puolen vuoden aika on 6. ja 7. pasuunan välissä. Sen sijaan pedon kolmen ja puolen vuoden valtakauden ajasta suhteessa pasuunoihin ei ihan suoraa tekstiin perustuvaa viitettä anneta. Päättelin sen olevan profeettojen ajan jälkeen sillä perusteella, että profeettojen aikana temppelissä vielä palvottiin Jumalaa ja vasta profeettojen kuoleman jälkeen peto julistautuu jumalaksi ja häpäisee temppelin. Tämä olisi alku hänen täydelliselle yksinvaltakaudelleen, jonka alkuun juuri profeettojen tappaminen antaa viimeisen 'sinetin'. Kansansuosio tämän johdosta on taattu, sillä maassa asuvat lähettävät toisilleen innoissaan lahjoja profeettojen kuoleman jälkeen. Tämä osoittaa, että nämä maassa asuvat hyväksyvät pedon toimet.
Pedon valtakausi siten tekee pienen odotusajan 7. pasuunan yhteydessä mainituille ajan loppumiselle, elonkorjuulle ja Voidellun eli Jeesuksen maanpäällisen vallan ottamiselle. Se on kuin tuomio olisi julistettu, mutta syyllinen on vielä hetken vapaalla ennen kuin hänet otetaan kiinni. Syytetyn vapaalla olo ja hänen hirvittävät tekonsa tämän jälkeen vielä varmistavat, että tuomio on oikea ja rangaistus on oikeudenmukainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti