Alkuräjähdysteorian loppu - CERN:in uudet tulokset

Big Bang fanaatikot laittoivat suuria odotuksia CERN:in suurimmalle hiukkaskiihdyttimelle (LHC), kun se valmistui vuonna 2008. Asiat menivät juuri niin kuin suunniteltiin, mutta silti odotukset eivät täyttyneet. Mistä on kysymys?

Hiukkasfysiikka perustuu niin sanottuun standardimalliin, jossa on 12 materiahiukkasta ja 5 bosonia välittämässä voimia. Nämä hiukkaset ovat atomin (osien) osia. Vuonna 2012 tämä malli tuli kokeellisesti täydennettyä Higgsin bosonin löytymisen ansiosta CERN LHC kiihdyttimellä tehdyissä tutkimuksissa.

Higgsin bosonin löytyminen luulisi olevan huikea riemun hetki tutkijoille: maksoihan sitä varten rakennettu hiukkaskiihdytin miljardeja euroja ja löytö todisti näin, että rahat menivät oikeaan osoitteeseen. Tämä oli kuitenkin surun päivä ja 'disaster scenario' toteutui kuten monet tutkijat sanoivat.

Hiukkasfyysikko Kyle Cranmer tiivisti tämän näin: "Me emme pidä siitä!" blogissaan, jonka on otsikoinut " The Higgs Boson: A Natural Disaster!"2

Tai kuten Dragan Slavkov Hajdukovic aloittaa asiasta kirjoittavan artikkelinsa: "Ensimmäiset kolme vuotta CERN:in LHC tutkimuksissa ovat päätyneet "painajaisskenaarioon".3

Ja miten Adam Falkowski sanoi sen: “Ajatukset kentällä ovat parhaimmillaan sekasortoiset ja pahimmillaan masentuneet."4

Miksi tällaisia kommentteja hiukkastutkimushistorian kirkkaimpana aikana? Alkuräjähdyspäiväunet eivät siirtyneet todellisuuteen, koska ei löytynyt mitään muuta.

Kesäkuun (2018) Naturessa on alustavat tulokset viimeisistä  laskelmista1 ja tulokset näyttävät, että standardimalli on varmennettu, eikä siitä näy uupuvan mitään. Kuuletteko hurraa huutoja? Ei - sillä lunta tuli alkuräjähdystupaan: kaikki näyttää liian 'unnatural' (luonnottomalta) eli hienosäädetyltä (tai yliluonnolliselta).

Higgsin Bosonin massan oletettiin kymmeniä vuosia olevan hyvin suuri, mutta havainnot todistavat sen olevan hyvin pieni.11  Sen massaan vaikuttavat toisiaan kumoavat tekijät ovat niin saman suuruiset (lue: hienosäädetyt), että jäljelle jää vain hyvin pieni massa. 

Positiiviset ja negatiiviset vaikutukset täsmäävät siis liian hyvin. Tämä ei taas sovi alkuräjähdykseen, joka tarvitsee valtavaa massaa tälle hiukkaselle. Vuonna 2017 julkaistiin tutkimus, joka todisti, ettei anti-materian ja materian välillä ole epätasapainoa yhdeksän desimaalin tarkkuudella.5 Higgsin bosonin tutkimuksissa positiiviset ja negatiiviset korjaustekijät kumoavat toisensa kymmenien desimaalien tarkkuudella. Tekijöiden epäsymmetrisyys olisi avannut oven uusille tutkimuksille ja uudelle hiukkasmallille, joka olisi paremmin 'luonnollisesti' selittänyt alkuräjähdyksen.12 Nyt tämä ovi on kiinni. Alkuräjähdysteoria voidaan unohtaa. Jäljelle jäi vain täsmällinen hienosäätö.

Dark Matter ja Big Bang fanaatikkojen mielestä standardimallin 'heikkous' on siinä, että se ei pysty selittämään pimeää ainetta, joten mallista toivottiin saatavan uusi versio, joka selittää myös tämän. Pimeä aine on se mystinen tekijä, joka pitäisi maailmankaikkeuden kasassa alkuräjähdyksen jälkeen. Siitäkin on ollut lähiaikoina tutkimuksia, jotka osoittavat, että pimeää ainetta ei ole olemassa alkuunkaan6 - ja turhautuminen kasvaa, kun sitä ei vain löydetä.7  Tosi pimeää. Standardimallin laajennus pimeää ainetta tukevaksi olisi myös vaatinut epätasapainoa ja uusia hiukkasia. Nyt meillä on 'vain' tämä valmis standardimalli ja se ei tue alkuräjähdystä.

Ainoa pakotie on, että käytetään vielä suurempia energioita ja toivotaan, että kymmenien desimaalien jälkeen jossain kaukana pilkun takaisessa desimaaliavaruudessa olisi eroja. Mikään ei kuitenkaan tällä hetkellä viittaa siihen, että näin voisi olla. Mitä tarkempaa tutkitaan, sitä tarkempaa tulokset aina näyttävät kaiken mahdottoman tarkkaa hienosäätöä. Tämä on se tutkijoiden mainostama katastrofiskenaario.

Einsteinin suhteellisuusteoria avaruuden kaareutumisesta on edelleen selitys painovoimalle - ainoalle voimalle, joka ei ole osa standardimallia. Ihan kaikki tieteelliset havainnot tukevat Einsteinin painovoimamallia. Tämä malli taas estää alkuräjähdyksen tapahtumisen, koska avaruus olisi alkuräjähdyksessä ollut äärettömän tiheä eli kaareutunut.8  Siksi niin kipeästi tarvitaan uutta hiukkasta, gravitonia, joka 'korjaisi' Einsteinin mallin. Toiveet senkin löytymiseksi ovat nyt kovin vähäiset.

Mitä todisteita meillä sitten jää jäljelle alkuräjähdyksestä standardimallin sulkeutumisen jälkeen? Ei mitään. Vain päiväunia. Viimeiset kymmenen vuotta tieteessä ovat olleet katastrofaaliset alkuräjähdykselle.

Hyvät ihmiset, lukijat, ihan oikeasti: tiede ei löydä todisteita alkuräjähdykselle hiukkastutkimusten avulla. Päinvastoin, nämä havainnot ovat alkuräjähdystä vastaan (logiikasta puhumattakaan). Big Bang oli suutari.

Jos jokin näyttää suunnitellulta niin kyllä se silloin on suunniteltu. Olkoon pieni (Higgsin Bosoni) tai iso (galaksi) - kaikki on hienosäädetty. Kun hyväksyy, että Jumala on hienosäätänyt kaiken kohdalleen, niin selkeisiin tieteellisiin kokeisiin perustuva hiukkasten standardimalli on ihan hyvä selitys siitä, miten aine, ja sitä kautta universumi, rakentuu. Yhtä hyvä kuin DNA on kuvaus siitä, miten biologinen elämä rakentuu. Mestarisuunnittelijan kädenjälkiä, jotka taitavat tutkijat ovat tuoneet esille, mutta joista me tosiasiassa ymmärrämme vielä hyvin vähän.

PS. Ihmisellä on loputon mielikuvitus.

Kuvitellut säieteoriat ja epäsymmetriamallit joudutaan kuoppaamaan, kun uusia hiukkasia ei löydy ja standardimalli on 'sulkeutunut'. Jäljelle jää oudoista oudoin: multi-universumioletus. Se, että maailmankaikkeuksia on ääretön määrä ja me vain satumme olemaan siinä, johon on tullut tämä hienosäätö, joka mahdollistaa elämän. Sattuma on näille tutkijoille sama kuin luonnollinen ja hienosäädetty taas vastaa luonnotonta tai yliluonnollista.

Alunperinkin vain 'puolet' fyysikoista uskoivat näihin muihin uusiin malleihin, kuten näkyy alla olevasta kuvasta. Se on fyysikkojen vedonlöynti vuonna 2011 kuuluisassa Kööpenhaminan kokouksessa siitä, löydetäänkö uusia supersymmetrisiä hiukkasia 5 vuoden aikana. Eikä niitä ole siis tähän päivään mennessä löytynyt.

Multiversumi on ajatus, että on ääretön määrä universumeja, joista elämä syntyi tälle meidän tietämälle, jossa näin vain sattumalta on kaikki tarkasti hienosäädetty (saatiin siis sattuma jälleen mukaan - usko ilman Jumalaa on uskoa sattumaan). Kritiikki tätä vastaan on, että se ei ole tiedettä, koska sitä ei voida mitenkään todentaa. Loogisesti se on myös ontuva: jos on ääretön määrä universumeja, on myös ääretön määrä universumeja, joissa on elämää. Silloin pitäisi olla myös ääretön määrä universumeja, joissa on niin älykästä elämää, että ne voivat siirtyä universumista toiseen. Tällöin meidän pitäisi tämä tietää. Tähän satuun kuluu myös, että universumeja on aina ollut olemassa ja ne syntyvät toisistaan. Saahan tällaiseen uskoa, mutta ei se mitään tiedettä ole.

Asiaa perustellaan sillä, että se voidaan matemaattisesti kuvata. Matematiikalla voidaan kuvata kaikennäköisiä asioita, joita on mahdoton löytää todellisuudesta. Äärettömyys on yksi näistä tai vaikkapa 60-ulotteinen avaruus. Molempien kuvaus onnistuu matematiikalla, mutta ei niitä silti ole olemassa. Myös kirjoittamalla tekstiä voin kuvata asioita, joita ei ole oikeasti olemassa. Tätä kutsutaan proosaksi. Kaikki matematiikassa kuvatut asiat pitää kokeellisesti todistaa. Ennen tätä ne eivät ole totta. Nyt on kokeellisesti todistettu, että kaikki on tarkoin hienosäädetty. On johtopäätösten aika.

Viitteet ja lisäainesto, jota suosittelen niille, jotka pääsivät tässä blogissa näinkin pitkälle:

1. Naturen artikkeli kesäkuulta 2018, https://www.nature.com/articles/d41586-018-05348-x
2. Kyle Cranmer blogi, https://www.quantumdiaries.org/2014/02/01/the-higgs-boson-a-natural-disaster/
3. Dragan Slavkov Hajdukovic artikkeli,   https://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/1308/1308.4768.pdf
4. Adam Falkowski  artikkeli, http://inference-review.com/article/higgs-on-the-moon
5. Materian ja anti-materian epätasapaino,  http://mistametulemme.blogspot.com/2017/10/uusi-tutkimus-big-bang-todistettu.html
6. Pimeää ainetta ei löydy, http://mistametulemme.blogspot.com/2017/11/big-bang-ongelma-vain-pahenee-pimea.html
7. Turhautuminen kasvaa pimeän aineen etsimisessä,  https://www.nature.com/news/dark-matter-hunt-fails-to-find-the-elusive-particles-1.22970
8. Painovoimasta,  http://mistametulemme.blogspot.com/2017/12/lisaa-ongelmia-alkurajahdysteoriaan.html
9. Tämän blogin inspiroi tämä artikkeli, https://creation.com/higgs-boson-top-quark
10. Hyvä artikkeli lukea asiasta lisää on myös tämä, http://backreaction.blogspot.com/2018/03/the-multiworse-is-coming.html
11. Tämä artikkeli selittää hyvin miten Higgsin bosonin massan oletettiin olevan suuri, mutta se olikin pieni, https://physics.aps.org/articles/v8/113
12. Tästä artikkelistä löytyy kansantajuinen vertaus, miksi se on ongelma (tieteelle), että Higgsin bosonin massa on pieni, https://www.symmetrymagazine.org/article/april-2013/naturalness
    
     

33 tutkijaa: Mustekala tuli avaruudesta maahan

Keväällä 2018 33 tutkijaa julkistivat tutkimuksen, jonka mukaan mustekala on tullut maapallolle avaruudesta, ehkä hedelmöittyneenä munana tai muuna vastaavana.1 Kuinka uskottava tarina tämä on ja miksi se on julkaistu tieteellisenä artikkelina?

Kovasta yrityksestä huolimatta vieläkään ei ole löydetty edes planeettaa, jossa elämä olisi mahdollista, saatikka sitten elämää itseään. Joka tapauksessa, jos sellainen planeetta löydetään, tulee se olemaan mahdottoman kaukana. (Itse kuulun niihin, jotka eivät usko elämää löytyvän mistään muualta.) Se tarkoittaa sitä, että tämä 'muna' olisi  ollut hyvin pitkällä matkalla hyvin pitkän aikaa altistuen DNA:ta herkästi vahingoittavalle säteilylle kylmässä avaruudessa. Ja se ei olisi voinut olla matkalla yksin, vaan vähintään kaksin, jotta suvullinen lisääntyminen olisi mahdollista.

Sen lisäksi sen olisi täytynyt selviytyä törmäyksestä maan ilmakehään, joka polttaa suurimman osan meteoriiteista ennen kuin ne edes törmäävät maan pintaan. Ja sitten sen olisi pitänyt laskeutua mereen sellaisiin olosuhteisiin, jotka olisivat sopivasti herättäneet herkät munat jälleen eloon vahingoittumattomana. Ja niiden, vähintään kahden, mustekalan olisi pitänyt olla lähellä toisiaan laajassa meressä pariutumisen mahdollistamiseksi - eikä yksikään peto olisi saanut syödä kumpaakaan niistä. Puhumattakaan siitä, miten niiden 'pakkaaminen' olisi tapahtunut lähtöasemalla!

Mitään säilöytynyttä elämää ei ole tähän päivään mennessä löydetty yhdestäkään meteoriitista. Koko tämän matkan mahdollisuudesta ei siis ole tieteellistä näyttöä.

Kuten nähdään, niin koko matka olisi ollut hyvin epätodennäköinen. Kun otetaan lisäksi huomioon, että mustekalan DNA koostuu samoista periaatteista kuin maapallon muidenkin eläimien DNA: A, T, G ja C nukleotideista, samoista DNA:ta hoitavista proteiineista, jotka taas koostuvat samoista 20:sta aminohaposta,  ja kaiken kaikkiaan on tunnistettavissa samaksi biologiseksi elämäksi, kuin mitä täällä muutenkin on, niin väitteestä tulee vielä omituisempi. Miten jossain muualla olisi ollut juuri samanlaista elämää, kun kaikki kuitenkin perustuu sattumaan evoluutio-opissa?

Miksi näin suuri joukko tutkijoita turvautuu näin epätoivoiseen ja epätieteelliseen (ei näyttöä) väitteeseen?

Tutkijoiden mukaan mustakalat ilmestyvät fossiilikerroksiin liian aikaisin ja liian yhtäkkiä, jotta se olisi voinut kehittyä evoluution avulla. Niiden DNA sekvenssit eroavat kaikista muista eläimistä ja ovat "lainattu tulevaisuudesta" kuten artikkeli1 asian ilmaisee. Niiden fossiileja on löydetty maakerroksista, joiden väitetään olevan 270 miljoona vuotta vanhoja. Tästä johtuen niiden pitäisi olla jotenkin alkeellisia2. Mustekala ei sovi tähän määritelmään, sillä se on hyvin merkillinen eläin.

Mustekalat ovat epätavallisia eläimiä monella tapaa. Sen silmä muistuttaa hyvin paljon ihmisen silmää.3 Sen genetiikka on hyvin monimutkaista. Se mm. pystyy uudelleen ohjelmoimaan RNA:tansa.4 Sen aivot ovat monipuoliset ja se pystyy vaihtamaan väriään sen maaston mukaan missä se kulkee.

Tämä ristiriita (hyvin monimutkainen eläin hyvin syvällä fossiilikerroksissa) saa tutkijat suurin joukoin hakemaan vastausta spanspermiaksi tunnetusta teoriasta. Se kertoo, että elämä maapallolle olisi tullut avaruudesta. Saahan tällaisiin uskoa, mutta ei se mitään tiedettä ole.

Joka tapauksessa tämä episodi hyvin todistaa, että nämä tutkijat eivät voi uskoa, että mustekala olisi kehittynyt evoluution avulla. Päinvastoin, he selkeästi uskovat, ettei se mitenkään olisi ollut mahdollista!

Viitteet:

1. https://www.express.co.uk/news/science/958247/alien-octopuses-cephalopods-earth-outer-space-aliens-cryopreserved-eggs-cambrian-explosion
2. Itse asiassa tätäkin syvemmältä maakerroksista löydetty elämä, kuten trilobiitit, ovat hyvin monimutkaisia. Esimerkiksi trilobiitin silmästä tiedetään, että se ei häviä mitenkään nyky-aikaisille silmille. http://mistametulemme.blogspot.com/2017/10/43-elaman-synnyn-salaisuus-vanhimpien.html 
3. http://mistametulemme.blogspot.com/2017/12/silman-evoluutio-uusi-loyto.html 
4. https://www.evolutionnews.org/2017/04/more-on-massive-rna-editing-and-the-octopus/

Uusi tutkimus: ihmiset ja eläimet ilmestyivät yhtä aikaa

DNA sekvensointi on tullut viime vuosina yhä nopeammaksi ja halvemmaksi.  Samalla tiedonkäsittelykapasiteetti on moninkertaistunut. Siksi maailmalla olevat DNA-geenipankkien sisältö kasvaa eksponentiaalisesti koko ajan. Tästä datasta on mahdollista tehdä tilastollisia analyysejä. Yhden tällaisen tekivät Mark Stoeckle (The Rockefeller University in New York) ja David Thaler (the University of Basel in Switzerland).1

Heidän löydöksensä olivat tiedeyhteisöä ravistelevia. Oppikirjoissa opetetaan, että suuret populaatiot, kuten ihmisten, muurahaisten ja rottien populaatiot, pikkuhiljaa kasvavat geneettisesti yhä moninaisemmiksi. Nämä uudet löydökset ovat jyrkästi tätä vastaan. Stoeckle vastaa kysymykseen siitä, ovatko oppikirjat oikeassa, seuraavasti:

"The answer is no," genetic diversity "is about the same,"

["Vastaus on ei," geneettinen monimuotoisuus "on kutakuinkin sama,"]

Tämä tutkimus kertoo järisyttävän tuloksen: yhdeksän kymmenestä lajista, ihmiset mukaan lukien, ilmestyivät yhtä aikaa 100 000 - 200 000 (evo)vuotta sitten.1

Samasta asiasta toinen tutkija Thaler sanoo:

"This conclusion is very surprising, and I fought against it as hard as I could,"

[Johtopäätös on hyvin yllättävä, ja minä taistelin sitä vastaan niin kovaa kuin pystyin,"]

Miksi tällainen reaktio? Jos data johtaa tähän, niin eikö tiedemiesten pitäisi ottaa se vastaan sellaisenaan? Eikö tiede ole tosiasioiden tunnustamista ja tutkijoiden pitäisi riemuita, että löytyi uusi fakta.

Taustalla on taistelu maailmankuvaa vastaan. Jos eläimet ja ihmiset ilmestyvät yhtä aikaa maapallolle, ei ihminen ole evoluution keinoin voinut tulla eläimistä, eivätkä muut eläimet toisistaan. Siksi tämä tutkija on kauhuissaan tuloksista: evoluutio ei voi olla totta.

Mutta tutkimus löysi vielä vakuuttavamman merkin siitä, että evoluutiota ei ole tapahtunut lajiryhmien välillä. Geneettisesti katsoen lajiryhmät ovat kaukana toisistaan ja siinä välissä ei ole mitään.

"If individuals are stars, then species are galaxies," said Thaler. "They are compact clusters in the vastness of empty sequence space."

[Jos yksilöt ovat tähtiä, lajit ovat galakseja," sanoi Thaler. "Ne ovat kompakteja klustereita avaruuden tyhjyydessä.]

The absence of "in-between" species is something that also perplexed Darwin, he said.

[ Puuttuvien lenkkien olemattomuus hämmensi myös Darwinia, hän sanoi.]

Kuinkahan paljon todisteita tarvitaan, että ihmiset uskovat, ettei mitään lajiryhmien välistä evoluutiota ole koskaan tapahtunut?2 Mitä näemme luonnossa on ainoastaan olemassa olevien luotujen lajien sopeutumista muuttuneisiin olosuhteisiin jo niissä valmiina olleen geneettisen ohjelman avulla. Tällä mekanismilla on susista tullut koiria, mutta koirista ei koskaan kissoja. Kun tämän ymmärtää, ei tarvitse hämmästyä tällaisista tutkimustuloksista eikä taistella niitä vastaan.

Viitteet:

1. Lisää aiheesta: https://phys.org/news/2018-05-gene-survey-reveals-facets-evolution.html#jCp
2. Käytän sanaa lajiryhmä lajin sijasta. Tiedetään että kaikki koirat ja sudet ovat samaa lajiryhmää ja tulevat samasta kantaeläimestä, mutta niillä ja esimerkiksi kissoilla ei ole yhteistä esi-isää. Sitä tarkoittaa Thalerin kommentti ja vertaus avaruuteen ja galakseihin sekä välissä olevaan ammottavaan tyhjyyteen.

Kuinka vanha on genomimme?

Evoluutiotutkijoilla on ongelma: ENCODE projekti1 käytti 400 miljoonaa dollaria ja 10 vuotta tutkimuksiin ja totesi, että lähes koko DNA toimii eli koodataan RNA:ksi tai käytetään proteiinien kiinnittymiseen (siihen aikaan, noin 6 vuotta sitten,  80% tutkittiin ja havaittiin toimivaksi, sittemmin uusia alueita on löydetty toimivaksi, kuten pseudogeenit ja kromosomien sentromeerit eli keskustat).

Aikaisempi oletus oli, että evoluution on täytynyt jättää roskia jälkeensä ja vain proteiineja koodaava osuus on toimivaa. Roskat olisivat epäonnistuneita geenijaksoja, jotka eivät tuota toimivia proteiineja. Evoluutio, ollakseen totta, tarvitsee tällaisen roskapankin, jotta satunnaisuusmatematiikka toimisi edes jollakin kuvitteellisella tasolla.

Nyt uusi tutkimus2, joka on ENCODE projektia vastaan, sanoo, että kokonaan koodaava DNA ei ole mahdollista, koska mutaatioita tulee sellaista vauhtia, että miljoonissa vuosissa genomimme olisi tuhon oma. Ja koska on miljoonat vuodet, DNA:ssa on pakko olla roskaa noin 80%.

Tutkijat laskivat, että jokaisella vanhemmalla pitäisi olla miljoona lasta, joista lähes kaikki kuolisivat letaalien mutaatioiden tähden, jotta genomimme edelleen voisi olla kunnossa, jos se kokonaisuudessaan olisi toimivaa. Luonnonvalinnan pitäisi siivota genomiamme näin rajusti.

Melkoinen paradoksi ratkaistavaksi. Toiset perustavat väitteensä havaintoon (ENCODE) ja toiset matematiikkaa. Jälkimmäisessä pitää tietysti tehdä joukko oletuksia, jotta yhtälö pätee. Ja kuten aina oletukset tehdään maailmankuvan avulla.

Yksi tekijä voi ratkaista tämän ristiriidan näiden tutkimusten välillä, mutta se ei tietenkään ole vaihtoehto näille tutkijoille: ihmisen historiassa ei ole miljoonia vuosia, on vain tuhansia vuosia! Silloin ei olisi ollut pitkää ajanjaksoa, jolloin olisi kertynyt roskaa ja koko genomi vain on toimiva.

Jännää, että sama koskee pimeää ainetta kosmoksessa. Kun kaavat muutetaan niin, että ei ole miljoonia vuosia, mitään pimeää ainetta ei tarvitse keksiä. Galaksit kyllä pysyvät kasassa muutama tuhat vuotta ihan 'alkuvauhdin' avulla.

Näissä kahdessa genomitutkimuksessa ei ole mitään ristiriitaa, kun poistetaan miljoonat vuodet. Jäljelle jää vain ne yli 200 000 haitallista mutaatioita, mitkä on löydetty ihmiseltä. Näistähän on tutkimus, joka sanoo, että suurin osa on tullut viimeisen 5 000 vuoden aikana.3,4

Tutkimukset siitä, miten DNA toimii, tulevat jatkumaan ja sitä kautta tulee selviämään uusia ihmeellisiä asioita. Olemme vasta alussa. On helppo ennustaa, että tuntemattomalle genomille löydetään yhä uusia toimintoja.

Viitteet:

1. Hyvä artikkeli ENCODE projektista http://blogs.discovermagazine.com/notrocketscience/2012/09/05/encode-the-rough-guide-to-the-human-genome
2. Matemaattinen todiste tässä: https://www.newscientist.com/article/2140926-at-least-75-per-cent-of-our-dna-really-is-useless-junk-after-all/
3. https://scitechdaily.com/prolific-changes-in-the-human-genome-in-the-past-5000-years/
4. Analysis of 6,515 exomes reveals the recent origin of most human protein-coding variants https://www.nature.com/articles/nature11690