8. Neljäs päivä - Avaruuden mysteerit

Jumala sanoi:

"Tulkoon taivaanavaruuteen valonlähteitä erottamaan päivän yöstä. Olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, päiviä ja vuosia, ja olkoot ne taivaanavaruudessa valonlähteinä valaisemassa maata."

Näin myös tapahtui.

Jumala teki kaksi suurta valonlähdettä, suuremman valonlähteen hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä,

sekä tähdet.

Jumala pani ne taivaanavaruuteen valaisemaan maata, hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon ja pimeyden toisistaan. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä. Tuli ilta ja tuli aamu, neljäs päivä oli mennyt. (RK: 1. Moos. 1:14-19)

---------------------------------------------------------------------------
Muut artikkelit Luomiskertomuksesta:

1. Johdanto - Onko Raamatun Luomiskertomus kirjaimellinen?

2. Aika alkoi - Alussa... 

3. Ensimmäinen jae - Alussa Jumala loi taivaat ja maan 

4. Toinen jae - Maailma ilman järjestystä 

5. Ensimmäinen päivä - Tulkoon valkeus 

6. Toinen Päivä - Onko maa litteä?  

7. Kolmas Päivä - Elämän Koodin Luominen

-------------------------------------------------------------------------

Michael Angelo - Auringon Luominen

Ei voi mitenkään järjellisesti perustella kasvien luomista ennen aurinkoa ja juuri siinä on Luomiskertomuksen suurin järjellinen peruste: ihminen ei olisi tätä näin kirjoittanut. Silti voidaan kysyä, onko luomisjärjestykselle jokin muu peruste, kuin se todistus, että sitä ei olla loogisesti kehitetty?

Tavallaan siihen oli jo vastaus edellisessä artikkelissa, joka käsitteli milloin mitäkin tuli valmiiksi. Kun Jumala katseli kaikkea luomaansa ja sanoi, että se oli hyvä, se myös tarkoitti, että se oli valmis. Ensimmäisenä päivänä valmistui valo, ja se oli hyvä, toisena ei valmistunut mikään, joten mikään ei ollut 'hyvä'. Kolmantena päivänä työ veden ja maan kanssa tuli päätökseen ja se oli hyvä, samoin kasvit luotiin, mutta aurinko ei vielä ollut hyvä. Sen sijaan työ auringon (ja tähtien sekä planeettojen) kanssa saattoi olla käynnissä jo ensimmäisestä päivästä alkaen, kun valokin luotiin. Ne siis valmistuivat neljäntenä päivänä.

Kaikki luomisesta opettavat eivät ole tästä yhtä mieltä kanssani, sillä monen asiaan perehtyneen mielestä sekä auringon luomisen alku ja loppu olivat neljäntenä päivänä ja että vain veden luominen ja järjestäminen kesti kaksi päivää. Tästä kaikesta emme voi saada täyttä varmuutta. 

Juutalaisille nämä 'hyvä'-siunaukset ovat niin tärkeitä, että he pitävät tiistaita kahden siunauksen päivänä. Siksi juutalaiset häät ovat monesti tiistaisin. Tiistai tulee siitä, että heidän viikon ensimmäinen päivänsä on sunnuntai ja siten luomisen ensimmäinen päivä on sunnuntai ja sabatti on lauantaina eli viikon viimeisenä päivänä. 

Jumala loi valonlähteet taivaanavaruuteen, siis raqiaan. Samaan missä linnut lentävät ja jonka ulkopuolella ovat ne erotetut vedet. Toisen päivän kuvauksessa käsittelimme tätä jo tarkoin. Aurinko ja kuu luotiin erottamaan päivän yöstä, antamaan valoa ja myös osoittamaan aikoja, vuosia ja kuukausia. Yö ja päivä ovat meille itsestään selvyys, mutta oletko koskaan miettinyt, miksi joka yö pitää nukkua?

Yö ja päivä ovat hyvin tärkeä osa sitä suunnitelmaa, minkä Jumala loi.  Yö ja päivä ovat käsitteitä ihmiselle - eivät Jumalalle. Hän ei koskaan nuku. Hänen 'aivonsa' eivät ole sidottu materiaan ja ne eivät tarvitse yötä rakentuakseen, kuten on biologisten aivojen osalta.

sillä niin paljon kuin taivas on maata korkeampi, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne. (RK: Jes. 55:9)

Aika

Taivaankappaleet osoittavat sekä aikaa, mutta ovat myös Jumalan kello ja viisarit osoittamaan eri juhlahetkiä ja aikakausia sekä maailman historian tapahtumia.

Jumala sanoo, että katsokaa aika taivaankappaleiden liikkeistä, mutta mitä me teemme? Katsomme aikaa ranteesta tai puhelimestä: atomeista, ja olemme saattaneet itsemme monella tapaa vaikeuksiin.

Vuonna 1967 sekunnin määritelmä muutettiin niin, että aikaa mitataan atomista ja sen säteilystä, ei enää auringosta. Nyt tässä on sellainen ongelma, että nämä kaksi menetelmää eivät anna samaa tulosta kaikissa tilanteissa!

Atomikello on riippuvainen niin atomin nopeudesta kuin gravitaatiokentän voimakkuudesta. GPS paikannus todistaa tästä ongelmasta joka hetki. Jollei maata kiertävällä radalla olevan satelliitin atomikellon aikaa koko ajan korjattaisi suhteessa vastaavaan maassa olevaan kelloon, niin paikannus alkaisi hyvin nopeasti heittämään satoja metrejä.

Einstein jo aikoinaan kertoi, että aika on suhteellista ja näin on nimenomaan atomiajan suhteen. Atomikello käy sitä hitaampaa mitä nopeampaa atomi liikkuu ja taas toisaalta sitä nopeampaa, mitä pienemmässä gravitaatiokentässä se on.

Kun Jumala kertoi, että hän loi maailman kuudessa päivässä, hänen täytyi tarkoittaa sanansa mukaan nimenomaan planeetta-aikaa. Maa pyörähti silloin kuusi kertaa akselinsa ympäri. (2. Moos 20:11)

Meidän on hyvin vaikea tietää, tai edes arvata, miten atomiaika käyttäytyi luomisviikolla. Mahdollisesti se kävi todella nopeasti. Tämä ainakin selittäisi joitakin ilmiöitä, joiden avulla nykyään perustellaan maailman miljardien vuosien ikää. Kuten esimerkiksi kaukaa tulevaa valoa, jonka siis yleensä ymmärretään samalla tulevan  kaukaa menneisyydestä, vaikka näin ei välttämättä ole.

Kuinka valo kaukaisista tähdistä on ehtinyt tulla maapallolle?

Raamatun tekstistä on johdettavissa, että luominen tapahtui noin 6 000 vuotta sitten. Palaamme myöhemmin miten tämä lasketaan Raamatun avulla. Jos pelkästään Linnunrata on 100 000 valovuotta laaja, niin miten 6 000 vuodessa on valo linnunradan toiselta puolelta ehtinyt saavuttaa meidät?

Ensinnäkin on todettava, että ateistisessa alkuräjähdysteoriassa on sama ongelma. Siinä materian olisi aluksi oltava liikkunut yli valonnopeutta. Tämä on inflaatioteoria, joka on keksitty selitys paikkaamaan kaikki aukot alkuräjähdysteoriassa. Vastaukseksi tähän annetaan, että avaruus itsessään laajeni, aine ei liikkunut 'mihinkään'. Tällöin käy kuin kahdelle pisteelle ilmapallossa, kun siihen puhalletaan ilmaan. Vaikka pisteitä ei siirretä, niiden etäisyys kasvaa pallon täyttyessä. Tarjoan samaa selitystä takaisin: Kun Jumala levitti taivaat, hän ei siirtänyt tähtiä, vaan venytti ja pingotti, niin kuin sana sanoo, taivaanavaruutta (kts. alla Raamatun kohdat taivaiden levittämisestä).

Hyvin kovassa gravitaatiokentässä aika lähes pysähtyy, kun taas pienessä se käy paljon nopeammin. Valonnopeus on aina suhteessa aikaan vakio. Jos siis kello toisaalla käy hitaasti ja toinen kello toisaalla nopeasti, niin miten tarkkailija hitaalla kellolla kokee valon liikkeen siellä, missä kello käy nopeasti? Jos maapallo oli luomisen yhteydessä syvässä gravitaatiokentässä ja taas muut tähdet huomattavasti pienemmässä, niin meistä ajatellen valo sieltä kaukaa tulee meitä kohti huomattavasti nopeammin kuin 300 000 km/s, mutta koska valon nopeus ei voi ylittää tätä, meistä näyttää, että se on lähtenyt liikkeelle paljon aikaisemmin - meistä näyttää siis, että se on lähtenyt liikkeelle jo ennen maailman luomista, vaikka näin ei ole. Virhe tulee siitä, että Jumala levitti taivaat, ja tällöin tähdet joutuivat eri inertiakoordinaatistoon kuin maa ja niiden aika muuttui meistä katsoen juuri niiden etäisyyden mukaisesti.

Emme edes tiedä miten aika ja valo käyttäytyvät tähtien välisessä avaruudessa, jossa painovoimakenttä on pieni. Painovoimavaikutus vähenee etäisyyden neliöön (etäisyys kertaa etäisyys) eli sen vaikutus pienenee hyvin nopeasti.

 Kysymys on siis siitä, kenen kelloa käytetään.

Raamattu sanoo 17 kertaa, että Jumala levitti taivaat - tässä osa niistä kohdista:

Pohjoiset taivaat hän levittää tyhjyyden yli, ripustaa maan olemattoman päälle.  (RK: Job 26:7)

Herra verhoutuu valoon kuin viittaan, hän levittää taivaat kuin teltan.  (RK: Ps. 104:2)

Hän istuu korkealla maan piirin yläpuolella, kuin heinäsirkkoja ovat sen asukkaat. Hän levittää taivaan kuin harson, pingottaa sen kuin teltan asuttavaksi.  (RK: Jes. 40:22)

Näin sanoo Jumala, Herra, joka loi taivaan ja kaarrutti sen, joka muovasi maan ja mitä siitä versoo, joka antoi henkäyksensä maan ihmisille ja hengen niille, jotka siellä vaeltavat:  (RK: Jes. 42:5)

Näin sanoo Herra, sinun lunastajasi, joka muovasi sinut jo kohdussa: Minä olen Herra, minä olen tehnyt kaiken. Yksinäni minä pingotin taivaan auki, levitin maan paikoilleen - kuka oli minun kanssani?  (RK: Jes. 44:24)

Minä olen tehnyt maan ja luonut ihmisen maan päälle. Minun käteni levittivät taivaan auki, minä annoin käskyni kaikille sen joukoille.  (RK: Jes. 45:12)

Minun käteni on perustanut maan, minun oikea käteni on levittänyt taivaan auki. Minä kutsun niitä, ja siinä ne ovat. (RK: Jes. 48:13)

ja unohdat Herran, joka on sinut tehnyt, joka on levittänyt taivaan auki ja laskenut maan perustukset, … (RK: Jes. 51:13)

Herra on tehnyt voimallaan maan, valmistanut viisaudellaan maanpiirin ja levittänyt ymmärryksellään taivaat.  (RK: Jer. 10:12)

Ennustus, Herran sana Israelista. Näin sanoo Herra, joka on levittänyt taivaat ja perustanut maan ja joka on luonut ihmisen hengen hänen sisimpäänsä:  (RK: Sak. 12:1)

Ennen levitystä on tähtien materian ollut oltava lähempänä toisiaan. Tällöin gravitaatiokenttä on ollut hyvin suuri ja se on vaikuttanut ajan kulkuun. Nyt jos maapallo on maailmankaikkeuden keskuksessa, josta levitys tapahtui kaikkiin suuntiin, niin silloin maapallo on myös luomisen alussa gravitaatiokeskuksessa, joka vaikuttaa atomiajan kulkuun hidastavasti. Kuinka paljon, sitä on mahdotonta sanoa, mutta on spekulatiivisia laskelmia ja oletuksia, että se hyvin olisi riittänyt siihen, että valo kaukaisista tähdistä ehtii tänne sinä aikana, kun maa on kiertänyt auringon muutama tuhat kertaa.

Einsteinin suhteellisuus teoria vielä sanoo, että mikään materia ei voi liikkua valon nopeudella, koska silloin sen massa kasvaisi äärettömäksi. Kun lisäksi matkaajan kello hidastuu mitä nopeampaa kulkee, olemme asioissa, jotka ovat hyvin ongelmallisia ymmärtää. Tätä on kuvattu kaksoskokeella kuvatulla tarinalla. Oletetaan, että maassa syntyy kaksoset. Toinen niistä lähtee avaruusmatkalle aurinkoa lähinnä olevalle tähdelle Alfa Centaurille. Valonnopeudella matka kestäisi 4.5 vuotta, mutta koska se on mahdotonta, niin valitaan matkustusnopeudeksi puolet siitä. Tällöin matka sinne kestää 9 vuotta ja takaisin toiset 9 vuotta eli yhteensä 18 vuotta. Mutta koska aika on suhteellista niin matkustaja ei koe tätä matkaa näin pitkäksi. Hänen kellonsa käy hitaammin. Kun hän takaisin palattuaan tapaa kaksoisveljensä, joka on 18 vuotta vanhempi, on hän itse vanhentunut vain 13 vuotta. Ihmeellistä. Mutta tätä tarinaa voidaan vielä jatkaa: kuinka monta kertaa matkusta näki kaukoputkellaan maapallon kiertävän auringon? 18 kertaa vai 13 kertaa kuten hänen kellonsa osoittaa? Tietenkin 18 kertaa. Hänen mielestään vain maapallo liikkui kovin nopeasti. Tässä on juuri atomiajan ja planeetta-ajan ero.

Myönnän toki, että edellä oleva on hyvin suppea katsaus niinkin vaikeaa aiheeseen kuin ajan suhteellisuuteen, jota vain vajavaisesti ymmärrän. Avaruusajan havainnoiminen on hyvin vaikeaa, koska emme koskaan ole ihmiskuntana olleet kovinkaan kaukana auringosta. Voimme ainoastaan tutkia tähdistä tulevaa valoa ja hiukkassäteilyä ja nämä molemmat altistuvat matkallaan ajan suhteellisuuden voimille.

Maa - avaruuden keskipiste

Avaruus näyttää maapallolta katsoen joka suuntaan samanlaiselta ja yhtä suurelta. Tämä on ongelma kosmologeille, koska näyttää siltä, että lopulta maa onkin universumin keskipiste. Tästähän kirkko ja Galileo kiistelivät aikaisemmin pienemmässä mittakaavassa: onko maa aurinkokunnan keskus vai aurinko. Tiede on tuonut meille Galileonkin jälkeen sadoin todistein totuuden siitä, että Maa kiertää aurinkoa. Siitä huolimatta, on edelleen mahdollista, että olemme kutakuinkin universumin keskellä. Kieltääkseen tämän kosmologit ovat valinneet käsitteen, että avaruus näyttää jokaisesta avaruuden pisteestä samanlaiselta, mutta tämä on vain valinta - tarina oikeastaan. Luonnollisesti sitä ei olla voitu todistaa, kuten edesmennyt pyörätuolistaan tunnetuksi tullut ajattelija asian ilmaisi:
 

Stephen Hawking:

Now, at first sight all this evidence that the universe looks the same whichever direction we look in, might seem to suggest that there is something special about our place in the universe.

In particular, it might seem that, if we observe all other galaxies to be moving away from us, then we must be at the centre of the universe.

There is, however, an alternative explanation. The universe might look the same in any direction as seen from any other galaxy too. This, as we have seen, was Friedman’s second assumption. We have no scientific evidence for or against this assumption. We believe it only on grounds of modesty. It would be most remarkable if the universe looked the same in every direction around us, but not around other points in the universe.

P47, A Brief History of Time

[Vahvennettu osuus suomeksi: Meillä ei ole tieteellistä todistusta puolesta tai vastaa (maapallon sijaintiin universumissa). Me uskomme sen vain vaatimattomuutemme tähden (ettei se ole keskipisteessä).]

Samasta asiasta koko laajenevan universumin käsitteen kehittäjän E.P. Hubblen ajatus, joka selvästi osoittaa, että se on todistamaton alkuoletus, ei teorian lopputuloksen todistus:

‘Such a condition [red shifts] would imply that we occupy a unique position in the universe … But the unwelcome supposition of a favoured location must be avoided at all costs … [and] is intolerable … moreover, it represents a discrepancy with the theory because the theory postulates homogeneity.’

Hubble, E.P., The Observational Approach to Cosmology The Clarendon Press, Oxford, UK, pp. 50–59, 1937

[Vahvennettu suomeksi: (maapallon) suosiollista sijaintia pitää välttää millä hinnalla tahansa. ]

On siis selvää, että käsitys siitä, ettei maapallo olisi maailmankaikkeuden keskuksessa, on pelkkä ateistien oletus. On paljon uusiakin todisteita, mitkä osoittavat, että maapallolla on erityisasema. Niitä vain ei voida asetella niin, koska se yksiselitteisesti olisi yliluonnollista - luonnollisen vastakohta siis Jumalan kieltäjän mielestä.

Kuinka Suuri on sinun Jumalasi?

Jos olet lentänyt lentokoneella pilvettömällä taivaalla, voit saada pienen ymmärryksen siitä, kuinka iso maapallo on.  Kaikki me olemme kuulleet vertauksen appelsiinista ja nuppineulan päästä. Aurinko on appelsiini ja maapallo nuppineulan pää. Aurinkoa lähin tähti on hyvin kaukana, maasta katsoen se on vain pieni piste taivaalla. Jos aurinko olisi appelsiinin kokoinen ja Helsingissä, olisi tämä lähin tähti ehkäpä Pariisissa. Muurahaiselle, joka siis olisi paljon maapalloa suurempi, olisi tämä matka aivan liian pitkä suoritettavaksi.

Kaiken kaikkiaan sellaisia tähtiä kuin aurinko on linnunradassa, kotigalaksissamme, satoja tai jopa tuhat miljardia ja ne ovat keskimäärin hyvin kaukana toisistaan. Tuhat miljardia on iso luku. Paljon miljoonaa isompi, joka sekin on jo paljon tähtiä. Paljaalla silmällä kun näkee vain noin 3 000 tähteä.

Miljoona sekuntia on 12 päivää, mutta miljardi sekuntia on 32 vuotta! Tuhat miljardia sekuntia on sitten 32 tuhatta vuotta.  Tuhat miljardia tähteä on siten paljon tähtiä, joista jokainen on hyvin iso ja hyvin kaukana toisistaan. Suuresta tähtien lukumäärästä huolimatta avaruus on pääasiassa tyhjää täynnä. 

Koti galaksimme Linnunratakin on siis hyvin iso: valoltakin menee sen halki kulkemiseen 100 000 vuotta. Ja valo sinänsä kulkee 300 000 km sekunnissa, joka tämäkin on jo ihmiselle kovin pitkä matka. Keskimäärin se on siis yhtä paljon kuin autoilla ajetaan niiden koko eliniässä 15-vuodessa.

Nyt on sellainen ongelma, että näitä ymmärryksellemme liian isoja galakseja on muitakin kuin tämä meidän kotigalaksimme Linnunrata. Maailmankaikkeudessa niitä on kaikkiaan arviolta tuhat miljardia. Jälleen tämä turhan iso luku. Ja ne ovat toisistaan hyvin kaukana. Tämä tekee sen, että maailmankaikkeus on hyvin iso. Voiko mikään olla enää sitä suurempi?

Onko sinun Jumalasi suurempi kuin tämä kohtuuttoman iso maailmankaikkeus? Jos koet, että Jumalan on oltava pienempi kuin maailmankaikkeus, koska mikään ei voi olla niin iso, niin et voi koskaan ymmärtää luomiskertomusta. Maailmankaikkeuden on (kuvainnollisesti) mahduttava Jumalan käsien väliin, vain siten voi olla mahdollista, että Jumala on sen luonut.

Aurinkokunta

Auringon luomista ei voida ohittaa kommentoimalla myös lyhyesti koko aurinkokuntaa ja sitä onko se tullut itsestään vain luotuna. Aurinkokunta koostuu keskustähteä kiertävistä planeetoista: Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto.

Tieteellinen malli kertoo, että aurinkokunta muodostui pölypilvestä, joka alkoi pyörimään niin, että aurinko muodostui keskelle ja kiviplaneetat lähelle aurinkoa ja kaasuplaneetat kauemmaksi. Kaikki muodostuivat samaan tasoon. Tätä kutsutaan myös nebula-hypoteesiksi. On useita todisteita, että tämä ei ole mahdollista, mutta koska parempaakaan selitystä ei ole, käytetään tätä yhä esimerkiksi oppikirjoissa.

Seuraavassa lyhyt kiertomatka planeettojen kertomana.

Merkurius - Aurinkoa lähinnä oleva planeetta on kuun kaltainen ja kokoinen. Se on hyvin tiivis, niin tiivis, ettei se sovi nebula-hypoteesiin. Myöskään sillä ei pitäisi olla magneettikenttää, koska se on niin pieni (ja vanha), mutta sillä on, vaikka sillä ei ole sulaa ydintä. Vuonna 2008 Messenger satelliitti tutki sitä ja havaitsi magneettikentän kaikkia sekulaarin tieteen ennakkoarvioita vasten.  Kuitenkin sen magneettikenttä vähenee niin nopeasti, ettei sitä enää pitäisi olla, jos se olisi erityisen vanha. 

Venus - on hiilidioksidi pilvien peittämä uunin kuuma kiviplaneetta. Kutakuinkin maan kokoinen ja samoista aineista muodostunut paitsi ilman vettä. Siellä tosin sataa - rikkihappoa. Sillä ei ole magneettikenttää eikä kuuta. Lopulta siis hyvin erilainen kuin maa - miksi? Se pitäisi olla syntynyt samankaltaiseksi kuin maa, koska on maan naapuri. Sen pinta näyttää nuorelta, koska siinä on vain vähän kraattereita muihin planeettoihin verrattuna eli sen pinta on uudistunut vain vähän aikaa sitten.

Maa - on erityisen erityinen planeetta. Ei ole toista samanlaista. Maan magneettikenttääkään ei osata selittää. Sekin heikkenee 1400 vuoden puolittumisvauhdilla. Vanhimmillaan magneettikenttä voi olla vain 20 000 tuhatta vuotta vanha ja on hyvin tärkeä elämälle, sillä se suojaa elämää avaruus- ja auringonsäteilyltä. Se poistuminen hitaasti tuhoaisi elämän samaa tahtia. 24 tunnin kiertonopeus on optimaalinen: lämpötilat pysyvät tasaisena ja tuulet kohtuullisina. 70% pinnasta on vettä - jos merenpohja olisi maanpinnan tasolla olisi vettä lähes 3 km syvyydeltä kaikkialla! Vesi on suuri ongelma nebulahypoteesille, sitä ei pitäisi olla. Sen mukaan maan piti muodostua ilman vettä. Mutta kaikki havainnot kertovat, että vettä on ollut maassa aivan alusta asti.  Kaikki yksityiskohdat maasta kertovat, miten se on hienosäädetty elämälle.

Maan kuun liike nostaa vuoroveden ja tämä on elintärkeä elämälle meressä. Jos kuu olisi kaukana, liike olisi liian vähäistä, ja jos lähempänä, vuorovesi olisi liian voimakasta. Kuu on 400 kertaa pienempi kuin aurinko, mutta aurinko on 400 kertaa kauempana, joten auringon pimennys on täydellinen. Maa on ainoa planeetta, missä voi nähdä täydellisen auringonpimennyksen - sattumaa?

Mistä kuu tuli? Kuukivet ovat erilaisia kuin maan kivet, eli kuu ei voinut tulla maasta. Samasta syystä maa ja kuu eivät voineet tulla samasta kaasupilvestä. Jolloin ainoaksi mahdollisuudeksi jää, että se vain ilmestyi. Kuun tomussa on vesimolekyylejä ja se ei ole mahdollista, jos kuu olisi syntynyt asteroidin törmäyksestä maahan. Kuu on yhä geologisesti aktiivinen ja päästää kaasuja sisästään. Kuukin on siis nuori. Kuu myös etääntyy maasta noin 3 cm vuodessa - vuoroveden liikkeen vuoksi. 1.2 miljardia vuotta sitten kuu olisi koskettanut maata.

Mars - maan kaksoisplaneetta on pelkkää autiomaata. Sen ilmakehä on niin ohut, että se kiehuttaisi veden nopeasti avaruuteen. Kuitenkin sen pinnanmuodot näyttävät siltä, kuin siellä olisi ollut vettä. Jopa niin paljon, että tutkijat ovat sitä mieltä, että se on ollut kokonaan veden peittämät. Vedenpaisumuskatastrofi siis sallitaan kuuhun, mutta ei maahan, jonka pinnasta vesi yhä peittää 70%.

Jupiter - on planeettojen kuningas. Suuri kaasuplaneetta, jolla on erityinen rooli maan suhteen: suojaa sitä asteroideilta suuren vetovoimansa avulla. Jupiterissa on aivan liikaa tiettyjä kaasuja, jotta se olisi voinut muodostua siellä missä se on. Nebula-hypoteesin mukaan nämä kaasut syntyvät paljon kauempana. Jupiterilla on  60 kuuta. Useammalla kuulla on magneettikenttä vastoin evoluutiomallia. Monet Jupiterin kuut ovat kovin erilaisia toisistaan. Miten se on mahdollista, jos ne olisivat tulleet samasta pilvestä?

Saturnus - sen renkaat ovat kaikkien tuntemat. Ne ovat erityiset. Kukaan ei osaa sanoa, mistä ne ovat tulleet ja miten ne voivat olla niin kauniit, ohuet ja leveät. Saturnuksenkaan magneettikenttä ei sovi evoluutiomalliin, sillä se ei voi tulla dynamosta planeetan sisältä. Sen Enceladus kuu sylkee kaasua. Jos se olisi vanha, se ei enää voisi tehdä sitä. Titan kuun kaasukehä taas sisältää metaania ja typpeä. Aurinko hävittää metaania, joten sitä ei enää pitäisi olla, jos se olisi miljoonia vuosia vanha. Titanin pinta on kuiva ja siinä on vain neljä kraatteria!

Uranus -  kiertää auringon 85 vuodessa.  Uranuksen akseli on kallistunut lähes 90-astetta, joten se kierii radallaan eikä pyöri kuten muut planeetat. Nebulateorian mukaan tämä ei mitenkään voi olla mahdollista. Se kiertorata on lähes täydellinen ympyrä. Tämä ei onnistu kuin tarkoin asettamalla. Uranuksellakin on magneettikenttä, mutta sillä ei pitäisi olla. Kreatonisti Humphrey on ennustanut oikein jokaisen planeetan magneettikentä, kun taas sekulaarit tiedemiehet väärin. 

Neptunus - auringon valolla vie 4 tuntia saavuttaa se. Se on lämpimämpi kuin oletettiin ja heijastaa kaksin kertaisen määrän lämpöä, mitä saa auringosta. Silläkin on magneettikenttä, joka on samoin kääntynyt kuten urannuksella. Näin kaukana näin isojen planeettojen muodostuminen vaatisi 17 kertaa enemmän aikaa muodostuakseen kuin niillä on ollut nebulamallin mukaan. 

Evoluutioajatus selittää kaikki nämä poikkeukset sillä, että niihin osui asteroideja ja ne teki muutokset - siinä kaikki.

Aurinkokunnassa kaikki näyttää siltä, että se on luotu.

Viitteet:

1. Chuck Mislerin oiva selitys ajasta: https://www.youtube.com/watch?v=CRlyF_cx2y8
2. Lisää avaruuden luomiseen viittaavista todistuksista: https://www.creationastronomy.com/