Monelle Matteuksen evankeliumin 24 luku ja siinä olevat Jeesuksen sanat ovat referenssi lopun aikojen tapahtumien järjestykselle. Joillakin tämä referenssi ylittää Ilmestyskirjan, vaikka Ilmestyskirjassakin Jeesus puhuu, vieläpä Isän kanssa taivaassa kirkastettuna Kristuksena. Tämä Matteuksen painotus lähtee siitä ajatuksesta, että Ilmestyskirjassa ja tässä Matteuksen luvussa olisi jokin ristiriita, jolloin toista pitää korostaa yli toisen.
Raamatun sanaa tutkiessa lähtökohta pitää olla aina, ettei siellä ole ristiriitoja. On vain vajavaisuuksia meidän ymmärryksessämme. Kaikki korostaa Jumalan kunniaa, jota Hän ei jaa. Siksi on syytä avoimesti tutkia, miten Ilmestyskirja ja Matteus 24 sopivat toisiinsa.
Matteus 24 tutkittaessa huomaamme, että siinä Jeesus kertoo sekä sen silloin kulumassa olevan aikakauden loppumisesta että seuraavan alkavan aikakauden loppumisesta. Heprealaisessa aikakäsityksessä on erilaisia aikajaksoja. Näistä tunnetuin on riemuvuosisykli, joka toistuu aina 50 vuoden välein. Kuolleen meren kirjakääröistä käy ilmi, että on myös 500 ja 2000 vuoden nimetyt aikajaksot. Tämä näkyy myös Raamatun tekstistä, kun se välillä puhuu ajan lopusta ja välillä aikojen lopusta monikossa.
Jeesus kuoli ristillä syntiemme tähden meidän pelastukseksemme. Siitä alkoi lain aikakauden loppu. Lopullinen aikakauden loppu tapahtui, kun temppeli hajotettiin roomalaisten toimesta vuonna 70jKr. Osin Jeesus puhuu tästä Matteus 24:ssa ja pyytää kristittyjä olemaan hereillä tämän suhteen. Kristityt myös ottivat tästä vaarin ja perimätieto kertoo, ettei yksikään kristitty kuollut roomalaisten piirityksessä. He olivat kaikki ehtineet pakenemaan. Ilmestyskirjassa tätä asiaa ei enää tarvinnut mainita, koska sen kirjoittamisen aikaan temppeli oli ollut jo hajotettuna yli 20 vuotta.
Osin Jeesus puhuu myös seuraavan ajan lopusta, joka tulee sitten kun evankeliumi on julistettu kaikille kansoilla. Ilmestyskirja viittaa tähän, kun lopulta enkeli 14. luvussa saattaa tämän työn loppuun. Tällöin loppuu myös armon aikakausi ja alkaa seuraava Tuhatvuotinen valtakausi, jossa Jeesus lopulta ottaa maallisen Davidin valtaistuimen Jerusalemissa. Vasta sen jälkeen on kaikkien aikakausien loppu, aikojen loppu, monikossa.
Matteus 24 ylikorostaminen ohi Ilmestyskirjan taustalla on monesti myös ajatus, että Jeesuksen piti tietää asiat tarkasti. Tämä on tarpeeton korostus, koska Jeesus itse sanoo, että hän on puhunut vain sen, jonka Isä pyysi häntä puhumaan. Hän oli Isän lähettiläs ja Isän lähettämä kuten hän itse sanoo. Jeesus vietti rukouksessa pitkiä aikoja saaden rukouksessa aina ohjeet, mitä puhua.
Jostain syystä Isä valitsi, että nämä lopunajan asiat paljastetaan vaiheittain. Tämä alkoi jo Vanhan Testamentin profeettojen kuten Danielin kirjoissa. Lopulta tarkin esitys on annettu Johanneksen kautta Ilmestyskirjassa, jossa kohtaamme kirkastetun Jeesuksen Isän rinnalla.
Matteus 24: 1-14
Kun opetuslapset kysyvät lopun ajoista Jeesukselta, hän alkaa puhumaan vainoista. Tämä on yhtenäistä Paavalin sanojen kanssa (2. Tess. 1:6), jossa hän kertoo ahdistuksen tulevan uskoville ja Jumalan kostavan tämän ahdistuksen ahdistajille (Jumalan kosto ei siis koske uskovia ja tulee vainojen jälkeen). Tämä on myös yhtenäinen esitys Ilmestyskirjan kanssa, sillä ensimmäisenä ihmisryhmänä taivaassa esitellään juuri marttyyrit. Heitä edeltää neljä hevosta ja ratsastajaa eli sinetit 1-4. Jatkossa 7. luvussa, kun seurakunta esitellään taivaassa, sanotaan, että he tulevat suuresta ahdistuksesta. Jumalan viha taas alkaa samoihin aikoihin, kuten aikaisemmassa artikkelissa kävimme asiaa läpi. Suuri ahdistus on siis suuri uskovien vaino.
Matteus 24: 15-28
Ahdistuksen eli vainojen jälkeen Jeesus puhuu temppelin hävityksestä, joka tapahtui vuonna 70 jKr. Tätä ei Ilmestyskirja toista, koska se oli jo mennyt tapahtuma Ilmestyskirjan kirjoittamisen aikaan. Sen sijaan Ilmestyskirja kertoo temppelin olevan taas pystyssä luvussa 11 ja siellä uusiutunee tämä tapahtuma, josta jo Danielkin puhuu ja johon Jeesus viittaa: hävityksen kauhistus on temppelissä. Tämän seurauksena Israelin kansa pakenee Jerusalemista Ilmestyskirjan luvussa 12. Samalla tapaa kristityt pakenivat Jerusalemista 70 jKr. Israelin kansan historiassa toistuu sellainen malli, että aina toisella kertaa he saavat asiat oikealle tolalle.
Tässä alkujaksossa Jeesus puhuu myös vääristä profeetoista useaan otteeseen. Ilmestyskirjassa pedolla on väärä profeetta ajamassa hänen asiaansa. Tässä yhteydessä voitaisiin ottaa esille lyhyesti myös Ilmestyskirjan luku 10, jonka olemme toistaiseksi ohittaneet. Siinä enkeli antaa Johannekselle syötäväksi pienen kirjakäärön, joka maistuu makealta hänen suussaan, mutta karvastelee vatsassa. Mikä on tällaista, mikä ensin tuntuu hyvältä, mutta sitten osoittautuu vääräksi valinnaksi? Väärän profeetan eksyttävä oppi. Opin sisältöä ei tässä kerrota, jotta meidät kaikki koeteltaisiin siinä, onko meillä rakkaus totuuteen.
Matteus 24:29
"Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät." (Matt. 24:29)
Heti ahdistuksen eli vainojen sekä väärien profeettojen väärän toivon jälkeen aurinko pimenee ja nähdään muita merkkejä taivaalla. Tämä vastaa Ilmestyskirjan jakeita 6:12-13, jossa Jeesus avaa kuudennen sinetin. Sanat ovat hyvin lähellä samat, vaikka Ilmestyskirja sitten lisääkin enemmän yksityiskohtia niin kuin monessa kohtaa muuallakin.
"Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin; ja tuli suuri maanjäristys, ja aurinko meni mustaksi niinkuin karvainen säkkipuku, ja kuu muuttui kokonaan kuin vereksi, ja taivaan tähdet putosivat maahan, niinkuin viikunapuu varistaa raakaleensa, kun suuri tuuli sitä pudistaa," (Ilm. 6:12-13)
Matteus 24:30
"Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella." (Matt. 24:30)
Tässä kohdin Ilmestyskirja ja Matteus etenevät vain osin samassa tahdissa. Ilmestyskirjassa maassa asuvat kätkeytyvät luoliin, edellisen jakeen mullistusten tähden. Kätkeytyessään he sanovat, että Herran Vihan Päivä on tullut. Mistä he tämän tietävät? Epäilen näin olevan kahdesta syystä, joita ei tässä kohdin suoraan mainita. Tähän kohtaan sopii erityisen hyvin, että ihmiset näkevät taivaalla Ihmisen Pojan merkin. Sanat, jotka Jeesus lausuu jakeessa 30. Toinen mahdollinen asia on, että ihmiset ovat havainneet uskovien lähteneen pois maan päältä.
Ja maan kuninkaat ja ylimykset ja sotapäälliköt ja rikkaat ja väkevät ja kaikki orjat ja vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten rotkoihin ja sanoivat vuorille ja kallioille: "Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta! Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?" (Ilm. 6:15-17)
Matteus kuitenkin jatkaa Jeesuksen sanoneen, että he näkevät merkin lisäksi Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella. Tarkoittaako tämä, että Jeesus jo tässä kohdin palaa takaisin vai tarkoittaako tämä, että kyseessä on ihmisten tulkinta Ihmisen Pojan merkistä: merkki näkyy, nyt hän tulee? Olen taipuvainen jälkimmäiseen tulkintaan. Miksi ylipäätään pitäisi olla merkki taivaalla, jos Jeesuskin jo näkyy?
On myös mahdollista, että tässä välissä Jeesuksen puheessa on aukko. Vanhassa Testamentissa profetioissa on aukko monessa kohdin. Esimerkiksi kun Jeesus lukee synagogassa palvelutyönsä alussa Jesajan lukua 61 hän lopettaa kesken virkkeen (vertaa Jesaja 61:2 ja Luukas 4:19). Miksi? Koska hän esitti samalla profetian täyttymisen ja vain Jesajan profetian alkuosa toteutui sinä päivänä. Loppuosa vasta hänen paluussaan maan päälle. Siinä on siis noin kahden tuhannen vuoden aikahyppy kesken profeetallisen virkkeen. Jeesus ei tehnyt tätä vahingossa, vaan hän suunnitteli sen niin. Matteuksen 24:30 jakeessa on siis samankaltainen asioiden yhteen kurominen kuin on Jesaja 61 luvun alussa.
Matteus 24:31
"Suuren pasuunan soidessa hän lähettää enkelinsä kokoamaan hänen valittunsa neljältä ilmansuunnalta, taivasten ääristä niiden toisiin ääriin asti." (Matt. 24:31)
Tässä jakeessa enkelit keräävät valitut kaikkialta maailmasta. Ketkä ovat valitut? Selitykseksi on ainakin kaksi vaihtoehtoa. Joko tämä kuvaa temmattavien keräämistä tai tässä puhutaan Juutalaisten keräämisestä tuhatvuotisen valtakunnan siemeneksi. Jos kyseessä on tempaus, vastaa se Ilmestyskirjan jaetta 7:14. Tämä tosiaan tapahtuu molemmissa samassa kohtaan, kun huomioidaan, että edellisessä jakeessa oli "aikahyppy". Jos taas kyseessä on juutalaisten kerääminen, tapahtuu se Ilmestyskirjassa loppupuolella. Perinteinen pre-tribulaatio-oppi tulkitsee tämän koko tekstikohdan kohdistetun nimen omaan israelille ja juutalaisille.
Jeesus opetti oikeaa asennetta
Matteus 24:n lukijan on syytä huomata opetuslasten ja Jeesuksen välisen keskustelun dynamiikka. Niin tässä kohdin kuin monessa muussakin kohtaan Raamatussa Jeesuksen päätavoite on opettaa oikeaa asennetta, eikä tyydyttää meidän uteliaisuuttamme. Hänen tarkoituksensa on koko ajan ohjata opetuslapsia oikeaan asennoitumiseen.
Kokonaiskuva Matteus 24:stä on siis, että Jeesus yrittää opettaa opetuslapsia oikeaan tapaan suhtautua tulevaan. Tämä oli heille vaikeaa, koska heillä oli juutalaiseen tapaan voimakas messiasusko ja nyt he tunnustetusti tiesivät keskustelevansa tämän Messiaan kanssa. Vielä Apostolien tekojen alussa, juuri ennen ylösnousseen Jeesuksen taivaaseenastumista, apostolit kysyivät, että tälläkö ajalla sinä otat vallan ja Daavidin valtaistuimen. Jeesus vastasi, että teidän ei tarvitse tietää aikoja, vaan teidän pitää levittää evankeliumia. Jeesus ei siis vastannut selkokielellä apostolien kysymykseen tässäkään kohtaan, vaan opetti heitä oikeaan suhtautumiseen. Samoin on Matteus 24:ssä, jossa Jeesus opettaa meitäkin oikeaan asennoitumiseen.
Matteus 24:stä poiketen Ilmestyskirja on kellotettu esitys (7 sinetin, 7 pasuunan ja 7 maljan kello) lopunajan tapahtumista eikä enää samanlainen Jeesuksen opetus. Siinä hän kertoo, millä ajalla hän tulee ottamaan Daavidin maallisen valtaistuimen. Ilmestyskirja on profetia, ilmestys, näytelmä, siitä mitä tulee tapahtumaan. Matteus 24 ei ole profetia, vaan ensisijassa valmennusta opetuslapsille. Matteus 24:ssä järjestys ei ole prioriteetti, vaikka siinä on järjestystäkin, vaan opetuslasten opettaminen oikeaan asenteeseen. Kun Jeesus kutsui Johanneksen kirjaamaan Ilmestyskirjaa ja julisti lopuksi, että nämä sanat ovat todet, hän varmasti tiesi, mitä Matteuksen evankeliumissa sanotaan. Ilmestyskirjassa hän tarkensi sitä kuvausta kronologiseksi.
Sama tapahtumien kulku Vanhassa Testamentissa
Seuraavaksi teemme pienen hypyn Vanhassa Testamentissa olevaan Jesajan Kirjaan. Siinä esitetään sama asioiden kulku ja järjestys. Jesajan kirja 26 luku käy nopeasti läpi koko pelastustapahtuman. Seuraavassa sen kommentointi.
"Sinä olet lisännyt kansan, Herra, olet lisännyt kansan, olet kunniasi näyttänyt, olet laajentanut kaikki maan rajat"
Seuraavien jakeiden pohjalta tulkitaan tämä kansa tarkoittamaan kristittyjä, jotka ovat levinneet kaikkiin maihin.
"Herra, ahdistuksessa he etsivät sinua, vuodattivat hiljaisia rukouksia, kun sinä heitä kuritit."
Vaikeiden aikojen aikana tapahtuu kristittyjen kasvu. Herra kurittaa häntä, jota rakastaa.
Niinkuin raskas vaimo, joka on synnyttämäisillään, vääntelehtii ja huutaa kivuissansa, niin me olimme sinun edessäsi, Herra.Vaikea oli kristityn kansan synnytys.
Me olimme raskaina, vääntelehdimme, mutta oli niinkuin olisimme synnyttäneet tuulta: emme saaneet aikaan pelastusta maalle, maanpiirin asukkaat eivät ilmoille päässeet.
Kristittyjen evankeliointityö on tuottanut vain pienen hedelmän maailmassa, kun suhteutetaan kaikkien ihmisten lukumäärä.
Mutta sinun kuolleesi virkoavat eloon, minun ruumiini nousevat ylös.
Kuolleiden ylösnousemus ensin ja sitten ruumiiden eli elävien ylösnousemus. Minun ruumiini - seurakunta.
Herätkää ja riemuitkaa, te jotka tomussa lepäätte, sillä sinun kasteesi on valkeuksien kaste, ja maa tuo vainajat ilmoille.
Ylösnousemus ja riemujuhlat taivaassa.
Mene, kansani, kammioihisi ja sulje ovet jälkeesi, lymyä hetkinen, kunnes viha on ohitse mennyt.
Kristittyjen ylösnousemuksen jälkeen on ohje israelilaisille mennä salaiseen piilopaikkaan. Ilmestyskirja luku 12.
Sillä katso, Herra lähtee asuinsijastaan kostamaan maan asukkaille heidän pahat tekonsa, ja maa paljastaa verivelkansa eikä surmattujansa enää peitä." (Jes. 26:13-21)
Jumalan viha kun molemmat ryhmät ovat suojatut, kristityt ja juuri Messiaansa tunnustaneet israelilaiset.
Lopuksi
Matteus 24 ja Ilmestyskirjan yhdistämisyritys yllä on vajavainen ja olen täysin tietoinen, että moni on asioista eri mieltä. Kirjoitan tämän painokkaasti: perusteluina ei saa olla se, että arvostetaan Raamatun kirjojen painoarvoja eri tavalla. Eli että Matteuksessa olisi Jeesuksen sanoja, mutta Ilmestyskirjassa ei olisi. Se on normaalia Raamatun tulkintaa vastaan. Raamattu on kokonansa Jumalan sanaa. Jos tulkintani on vajavainen, niin yhä lujemmin pitää etsiä sitä tulkintaa, joka vahvistaa niin Ilmestyskirjan kuin Matteus 24:n täydellisen yhtäpitävyyden ja totuuden. Väittämällä, että Matteus 24 on totuus ja Ilmestyskirja on jokin hämärämpi kuvaus, paljastaa tutkijan epäpyhyyden Raamatun sanan suhteen ja halun valita tekstejä oman mielivaltaisen päätelmänsä mukaan. Varhaisimmissakin Uuden Testamentin kokoelmaluetteloissa on aina Ilmestyskirja mukana. Sen tekstin arvovallan symbolisoiminen alkoi vasta 300-luvulla Rooman kirkon toimesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti