3. Alussa Jumala loi taivaat ja maan

Raamattu alkaa selkeällä, mutta mitä ihmeellisimmällä lauseella:

בְּרֵאשִׁית בָּרָא אֱלֹהִים אֵת הַשָּׁמַיִם וְאֵת הָאָֽרֶץ׃

Alussa Jumala loi taivaat ja maan.  (1. Moos. 1:1)

re'shiyth 'elohiym bara' 'eth shamayim 'eth 'erets

(Kts. käännökset: https://www.blueletterbible.org/kjv/gen/1/1/t_conc_1001)

  

Samalla, kun tämä on otsikko koko luomiskertomukselle, se on myös itsessään kertomus.

-------------------------------------------------------------------------------------------
Muut artikkelit Luomiskertomuksesta:

1. Johdanto - Onko Raamatun Luomiskertomus kirjaimellinen?

2. Aika alkoi - Alussa... 

3. Ensimmäinen jae - Alussa Jumala loi taivaat ja maan 

4. Toinen jae - Maailma ilman järjestystä

           ------------------------------------------------------------------------------------------

Seitsemän on Raamatussa Jumalaa ja täydellisyyttä kuvaava luku. Raamatussa on paljon numerologiaa, koska hepreankielessä jokaisella merkillä on myös numeerinen arvo. Tässä Raamatun avauslauseessa on seitsemän sanaa, mutta sen kirjainten summa on myös seitsemällä jaollinen, nimittäin 777. 

Kolmessa seitsemässä on läsnä myös kolmiyhteinen Jumala (111 x 7). Kolmiyhteinen Jumala on läsnä myös Jumalaa kuvaavassa hepreakielen sanassa Elohiym. Tässä sanassa on iym -pääte, joka tarkoitta monikkoa, vieläpä monikkoa, jossa on kolme tai enemmän.

Myös tämän olen kuullut: piin arvo potenssiin 17 on piilotettuna tässä Raamatun alkavassa jakeessa tämän matemaattisen säännön mukaisesti: (kirjainten lukumäärä x kirjainten tulo) /(sanojen lukumäärä x sanojen tulo) = 3.1416 x 1017

Tälläisen yksityiskohdiltaan sopivan ja tarkan lauseen löytyminen juuri ensimmäisenä on yksi monesta Raamattuun piilotetusta osoituksesta sen jumalallisesta alkuperästä. Jumala on piilottanut enemmänkin aarteita, sormenjälkiään, Raamattuun ja varsinkin sen alkukieliseen tekstiin.

Raamatun tutkija Ivan Panini on kirjoittanut numerologiasta tuhansia sivua (https://en.wikipedia.org/wiki/Ivan_Panin). Hieman lyhyemmin lisää numerologiasta juuri tässä lauseessa tällä videolla: https://www.youtube.com/watch?v=ZV0hUldrYp4 . 

Sanojen merkitykset

Elohiym sanaa, joka itsessään on jo monikko, käytetään Raamatussa kahdella tapaa: yksikkö- tai monikkomerkityksessä. Käytön ratkaisee asiayhteys, monesti verbi, kuten tässä. Bara-verbi tarkoittaa luoda (tässä yhteydessä jotakin uutta tyhjästä, ex nihilo) ja on tässä lauseessa yksikkömuodossa. Siis kolmiyhteinen Jumala luo yhtenä yksikkönä. Silloin kun verbi on monikossa, tarkoittaa elohiym muutakin taivaallista 'porukkaa' eli enkeleitä, ei vain Jumalaa, Kaikkein Korkeinta.

Taivas sana shamayim on samanlainen monikollinen sanan kuin Elohiym. Tämä siis tarkoittaa, että taivaita on useampia. Tämä tekee suuren kontrastin siihen, että erets sana, joka kuvaa maata, on yksikössä. Taivaita luotiin siis useampia, mutta maata vain yksi. Voidaan myös ymmärtää, että mantereita luotiin vain yksi (joista nykyiset mantereet ovat jakautuneet Vedenpaisumuksen aikoihin).

Taivas ja maa yhdessä on sanonta, joka vastaa nykypäivän maailmankaikkeus ja universumi sanoja. Se kuvaa kaikkea mahdollista materialistista ja Raamatun kielessä myös kaikkia luotuja henkivaltoja ja herruuksia.

Jatkossa käy ilme, että on 1) Raamatun kielessä taivas, jossa linnut lentävät, 2) sitten on taivas, jossa planeetat ja tähdet ovat (avaruus), ja vielä on 3) kolmastaivas, jossa mm. Paavali kävi vierailulla:

Tunnen miehen, joka on Kristuksessa. Neljätoista vuotta sitten hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän ruumiissaan, en tiedä, vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää.  (RK: 2. Kor. 12:2)

Muualla Raamatussa Jumala sanoo 17 kertaa, että hän levitti taivaat, esimerkiksi tässä profeetta Jesajan kirjan jakeessa:

Minä olen tehnyt maan ja luonut ihmisen maan päälle. Minun käteni levittivät taivaan auki, minä annoin käskyni kaikille sen joukoille.  (RK: Jes. 45:12)

Tutkimalla tähdistä tulevaa valoa ja spektrin punasiirtymää, kosmologit ovat sitä mieltä, että avaruus yhä laajenee. Avaruuden laajenemisen havaitsemisesta lähti myös liikkeelle se ajatus, että maailmankaikkeudella on alkupiste ja alkupäivä. Ja jollakin millä on alku, on myös loppu - tästäkin kosmologitkin ovat samaa mieltä. 

Entropia on käsite, joka kuvaa kaiken kuluvaista, energiaerojen tasoittumista. Tämä johtaa kaiken loppumiseen, viimeistään kun aurinko ja tähdet ovat käyttäneet polttoaineensa loppuun. Raamattu kuvaa entropian vertauksella vaatteiden kulumiseen: vanha vaate on suuremmassa epäjärjestyksessä kuin uusi: 

Ja: "Sinä, Herra, olet alussa perustanut maan, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoja. Ne kaikki katoavat, mutta sinä pysyt. Ne kaikki vanhenevat kuin vaate. (RK: Hepr. 1:10-11) 

Karkealla tasolla alkuräjähdys vastaa Raamatun näkemystä, mutta alkuräjähdysteoriaan kuuluu se, että kaikki tapahtui ilman syytä tyhjästä, kun ei-mikään räjähti. Raamattu taas sanoo, että Jumala loi sanallaan kaiken. Molemmat kuulostavat ensin mahdottomalta uskoa, mutta toistaiseksi on havaittu tässä ajassa vain tapahtumia, joilla on syy. Universumin olemassa olon syy on se, että Jumala loi sen.

Jumalan olemassa oloon taas ei tarvita syytä, koska hän on ajan ulkopuolella ja siten ikuinen. Tarvitaan siis jotain millä ei ole syytä ja sen aina täytyy olla ikuinen.

Tämä on myös niin sanottu kosmologinen argumentti: kaikella millä on alku, on syy. Voidaan todistaa, että universumilla on alku. Näin universumin alulla pitää olla syy. Tässä hyvä suomenkielinen keskustelu kosmologisesta argumentista: https://www.tv7.fi/vod/player/66346/?fbclid=IwAR23l7yYdoFXso--nfEe2gXs_I0GAZE9ceeZKntIDWxETD1ShYf1CFjhms0

Hepreankielessä tässä lauseessa on myös sana, jota ei ole käännetty: אֵת . Tämä on etuliite, joka merkitsee objektin. Se muodostuu kirjaimista aleph ja tav (oikealta vasemmalle kuten hepreaa kirjoitetaan). Nämä vastaavat kreikan alfa ja omega, suomen A ja O, alku ja loppu sanoja / sanontoja. Sama kuvaus Jumalasta on Ilmestykirjan ja koko Raamatun viimeisessä Jeesuksen puheessa:

Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. (RK: Ilm. 22:13)

Jeesus siis on tämä Jumala, joka on alku ja loppu. Jumala on yksi, mutta kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kaikki nämä olivat läsnä luomisessa. Jeesus syntyi ihmiseksi, mutta oli jo sitä ennen olemassa. Tämä tunnetaan Jeesuksen esiolevaisuutena, joka käy Raamatusta hyvin selville. 

Ensimmäisen jakeen vastinpari ja luomiskertomuksen lopetus on 2. luvun 4. jakeen alkuosa:
 

Nämä olivat taivaan ja maan luomisen vaiheet.  (RK: 1. Moos. 2:4)

Näiden kahden lauseen väliin siis mahtuu kaikki, mitä luoda piti ja vielä tämä viimeinenkin jae kertoo, että luominen tapahtui vaiheittain, jossa luomitapahtumat ovat järjestyksessä peräkkäin.

Myös uudessa testamentissa on luomiskertomus

Tämä on Johanneksen evankeliumin alussa oleva runomuotoinen  kuvaus siitä, kuka teki ja mitä:

Alussa oli Sana.

Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.

Hän oli alussa Jumalan luona.

Kaikki on syntynyt hänen kauttaan.

Ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.

Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo.

Valo loistaa pimeydessä, eikä pimeys ole saanut sitä valtaansa.

…

Maailmassa hän oli, ja maailma oli hänen kauttaan syntynyt, mutta maailma ei tuntenut häntä.

Hän tuli omaan maahansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.

Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.

He eivät ole syntyneet verestä, eivät lihan tahdosta eivätkä miehen tahdosta vaan Jumalasta.

Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.

Me katselimme hänen kirkkauttaan, sellaista kirkkautta kuin ainutsyntyisellä Pojalla on Isältä, ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

…

Jumalaa ei ole kukaan milloinkaan nähnyt.

Ainutsyntyinen Jumala, joka on Isän rinnalla, on hänet ilmoittanut.

(RK: Joh. 1:1-18, lyhensin poistamalla Johannes kastajaa kuvaavat jakeet)

Tässä kuvauksessa Apostoli Johannes kuvaa Jeesusta sanalla Sana. Jeesus oli siis jo alussa Jumalan luona, ennen kuin mitään oli luotu.

Kuten edellä oli esillä Ilmestyskirjasta käy hyvin selville, että Jeesus on se, josta käytetään nimeä Alku ja Loppu:

Hänet nähdessäni minä kaaduin kuin kuollut hänen jalkojensa juureen. Mutta hän pani oikean kätensä päälleni ja sanoi: "Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ja minä elän. Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.  (RK: Ilm. 1:17-18)

Jeesus todella oli kuollut niin kuin hän tässä Johannekselle sanoi, mutta hän heräsi henkiin ja elää tänään. Aivan ilmestyskirjan lopussa, Raamatun viimeisissä lauseissa hän sanoo vielä uudestaan itsestään :
 

"Minä tulen pian, ja palkkani on minun mukanani antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan. Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi oikeus elämän puuhun ja että he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin.  (RK: Ilm. 22:12-14)

Voimme siis hyvin nähdä luomiskertomuksenkin avulla, että kolmiyhteinen Jumala on yksi ja Hän on luonut maailman niin kuin me sen tunnemme ulkopuolelta käsin. Jumala ei siis ole tämän universumin armoilla, vaan hallitsee kaikkea koko ajan.

Myös tämä avauslause on selkeästi kolmiyhteinen: siinä luodaan aika, tila ja materia. Nämä ovat niin sidoksissa toisiinsa, että minkä tahansa kahden olemassa olo ilman kolmatta ei ole mahdollista. Jos otat pois tilan, ei ole paikkaa materialle. Jos otat pois materian, ei ole millä osoittaa aika, jos otat pois ajan, jäljelle jää vain pimeys. 

Raamatun sana on kuin väärinpäin seisova pyramidi tai kolmio. Näin koko Raamatun sanoma nojaa tähän avauslauseeseen ja siihen, että Jumala on luoja. Koska Raamatussa on totuus, jäljempänä tuleva ei voi kumota aikaisemmin mainittua, vaan aina rakentuu sen pohjalta (toisin siis kuin tieteessä tai Koraanissa, jossa aina jäljempänä tuleva korvaa aikaisemmin sanotun.) 

Luomiskertomuksen jälkeen lähes koko Raamattu kertoo Lunastajasta, Pelastajasta. Lopussa on taas lupaus siitä, että Jumala vielä luo uuden taivaan ja uuden maan. Jos Jumala ei luonut tätä ensimmäistä, kuten jotkut uskovatkin luulevat, miten hän pystyisi sitten luomaan uuden taivaan ja maan? Jos otat pois Raamatun ensimmäisen lauseen, koko pyramidi hajoaa. Jäljelle jää vain sirpaleita. Silloin Raamatun Jumala pienenee samanlaiseksi korvaan kuiskaavaksi henkioppaaksi, joita tavataan vaikkapa idän uskonnoista. Kuitenkin Raamatun Jumala on Kaikkein Korkein, Hän joka loi kaiken, aivan kaiken.

2. Alussa…

Raamattu alkaa sanalla 'Alussa'. Siitä alkaa Luomiskertomus ja siitä alkaa myös jakso, jossa käyn systemaattisesti läpi Luomiskertomuksen, 1. Mooseksen kirjan luvut 1-3.

-------------------------------------------------------------------------------------------
Muut artikkelit Luomiskertomuksesta:

1. Johdanto - Onko Raamatun Luomiskertomus kirjaimellinen?

2. Aika alkoi - Alussa... 

3. Ensimmäinen jae - Alussa Jumala loi taivaat ja maan 

4. Toinen jae - Maailma ilman järjestystä

           ------------------------------------------------------------------------------------------

Alku, alussa, kertoo siitä, että tämän maailman kello lähti käyntiin. Sitä ennen ei ollut aikaa, ei materiaa eikä tilaa siinä mielessä kuin me sen tänään ymmärrämme: maapallon pyöriminen itsensä ja auringon ympäri. Sitä ennen oli kuitenkin jotain, sillä tämä maailma ei syntynyt tyhjästä, itsekseen ja ilman tarkoitusta.  Muualta Raamatusta me tiedämme, että tämä maailma on luotu näkymättömästä käsin.

Uskon kautta me ymmärrämme, että maailmat on tehty Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyvästä. (RK: Hepr. 11:3)

Tämä ei-näkyvä on luonnollisesti vain meille ihmiselle näkymätöntä. Silti se on olemassa. Se on jossain ja se on jokin 'paikka'. Siellä on Jumala, Hänen Poikansa ja Henkensä, jotka olivat olemassa jo ennen tämän maailman alkua.

Myös Johanneksen evankeliumi alkaa luomiskertomuksella ja myös siitä käy hyvin ilmi alku ja miten oli jo jotain ennen alkua:

Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan luona. Kaikki on syntynyt hänen kauttaan. Ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.  (RK: Joh. 1:1-3)

Sana tässä viittaa Jumalaan Poikaan, Jeesukseen. Hän oli siis siellä meille näkymättömissä jo ennen kuin mitään oli luotu.

Sananlaskujen kirjan 8.luku kertoo Jeesuksesta näin: 

Herra omisti minut tiensä alussa,  muinaisuudessa, ennen kuin hän oli tehnyt mitään. Iankaikkisuudesta minä olen ollut,  alusta asti, ennen kuin maata olikaan. … Minä leikin hänen maanpiirinsä päällä,  ja ihastuksenani olivat ihmislapset. (RK: Sananl. 8:22-31)

Psalmien kirja näin:

Ennen kuin vuoret syntyivät, ennen kuin loit maan ja maanpiirin – iankaikkisesta iankaikkiseen olet sinä, Jumala. (RK: Ps. 90:2)

Siellä iankaikkisuudessa, ajan ulkopuolella, oli siis jo jotain, ennen kuin maailma luotiin. Täten Jumala on ajan ulkopuolella. Hän ei ole jokin, jolla on paljon aikaa, vaan hän ei ole ajasta riippuvainen lainkaan. Hän loi alussa maapallon liikkeen ja sanoi, että siitä on aika alkava ja laskettava tässä meille näkyvässä maailmankaikkeudessa, joka on vain osa Jumalan maailmankaikkeudesta:
 

Jumala sanoi: "Tulkoon taivaanavaruuteen valonlähteitä erottamaan päivän yöstä. Olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, päiviä ja vuosia,  (RK: 1. Moos. 1:14)

Jumala kyllä näkee maapallon liikkeen, mutta se ei vaikuta häneen. Hän myös ymmärtää ajan paremmin kuin me. Me olemme tämän maailmankaikkeuden sisällä ja sen armoilla. Meidän on yhtä vaikea ymmärtää elämä ajan ulkopuolella, kuin on kalan vaikea ymmärtää, mitä tarkoittaa olla kuiva. Me olemme uppoutuneet ajan mereen.

Meille aika on vain yhteen suuntaan kulkeva jatkumo. Joskus sanomme, että aika on neljäs ulottuvuus, mutta tavallaan meille se on vain puoliulottuvuutta, koska se menee vain yhteen suuntaan.

Koska olemme maailmankaikkeuden sisällä, jossa kaikki liikkuu toisiinsa nähden monella tapaa, koemme ajan suhteellisesti liikekoordinaattimme nopeuden mukaisesti, kuten Einstein sen sanoi. Vain maailmankaikkeuden ulkopuolella voi olla absoluuttinen kello, joka määrittää koko universumin määräajat.

Jumala on ajan ulkopuolella ja näkee ajan sieltä käsin. Sen tähden hän voi nähdä lopun jo alussa kuten sanoo:

Minä ilmoitan alusta asti, mitä on tuleva, ammoisia aikoja ennen, mitä ei vielä ole tapahtunut. Näin sanon: Minun päätökseni pysyy. Kaiken, mitä tahdon, minä teen.  (RK: Jes. 46:10)

Hän näkee siis kaiken ajan yhdellä kertaa. Vähän niin kuin me näemme kolmiulotteisesti. Kun katsomme lipputankoa suoraan päältä, on se vain ympyrä tasolla, mutta kun menemme sivulle, näemme, että se jatkuu kolmannessa ulottuvuudessa ikään kuin monen tason läpi. Mahdollisesti jotenkin näin Jumala näkee ajan - varmastihan emme voi tietää, mutta voimme pohtia.

Yli kolmiulotteista maailmankaikkeutta on vaikea ymmärtää. Kuulemma vain matemaatikot ja lapset sen käsittävät. Voimme kuitenkin käyttää seuraavaa vertausta. Alla kuvassa näet Herra ja Rouva Litteän. He elävät tasomaassa. Siinä on vain kaksi ulottuvuutta. He voivat liikkua siinä, mutta eivät voi liikkua siitä pois, ulospäin, meitä kohti. He eivät edes ymmärrä, mitä tarkoittaa ulospäin. Voit katsoa tästä pidemmän selityksen viitteessä 1.

Siitä huolimatta sinä, kolmiulotteisena olentona, voit lähestyä heitä kolmannesta ulottuvuudesta käsin. Pääset aivan heidän viereensä. Silti he eivät voi nähdä sinua. Jos kaikki heidän liikkeensä kuvattaisiin ylöspäin kolmanteen ulottuvuuteen, tulisi heidän elämästään ikään kuin sarjakuvakirja. Voit milloin tahansa liikkua mihin sivulle vain ja nähdä heidän eletyn elämänsä siinä hetkessä.

Vielä yksi esimerkki, missä aika esitetään yhtenä kuvana: aikajanat. Siinä näkee yhdellä silmäyksellä menneet ajat. Tosin vain jonkin yksinkertaisen suureen siitä. Kuten alla olevassa kuvassa ihmisten lukumäärä:

Jumalan sana sanoo, että taivaat kääritään kokoon kuin kirja. Kääriminen tapahtuu aina lisäulottuvuuden ympäri. Voit kääriä maton, mutta tarvitset siihen kolmannen ulottuvuuden. Jumalalla näitä ulottuvuuksia riittää.

Kaikki taivaan joukot menehtyvät, taivas kääritään kokoon kuin kirja, ja kaikki taivaan joukot varisevat alas kuin lakastuneet lehdet viiniköynnöksestä, kuin kuivettuneet hedelmät viikunapuusta.  (RK: Jes. 34:4)

Voit myös ihmetellä tätä neljässä ulottuvuudessa pelattavaa tietokonepeliä (https://www.youtube.com/watch?v=9yW--eQaA2I  ). Se selittää yhden potentiaalisen mahdollisuuden, miten Jeesus kulki seinien 'läpi' rikkomatta niitä tavattuaan opetuslapsia ylösnousemuksensa jälkeen. Se voi myös mahdollisesti kertoa, miten ylösnousemusruumis on yhtä aikaa samanlainen ja erilainen kuin nykyinen ruumis - erona tässä tapauksessa olisi ainakin se, että sillä pystyy kulkemaan neljännessä ulottuvuudessa.
 

Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä vielä ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on.  (RK: 1. Joh. 3:2)

Kolmiulotteinen laatikko voidaan projisoida kaksiulotteiselle tasolle, mutta kolmiulotteinen laatikko voidaan myös avata kaksiulotteiselle tasolle. Se näyttää ristiltä: 

Kun neliulotteinen laatikko avataan ja projisoidaan kolmiulotteisena kaksiulotteiselle tasolle, Sekin näyttää ristiltä: 

Salvador Dali on käyttänyt tätä kuuluisassa maalauksessaan ristiinnaulitusta Jeesuksesta:

Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan aika on maailmankaikkeuden yksi ulottuvuus, mutta muihin ulottuvuuksiin verrattuna vajavainen. Jumala loi ajan vain yhteen suuntaan: tulevaisuuteen. Emme voi palata ajassa taaksepäin ja taas toisaalta emme voi muistaa huomista. Tiedemiehet spekuloivat tällä mahdollisuudella ja elokuvien tekijät käyttävät mielikuvitustaan, mutta siihen se jää.

Älä kerskaile huomisesta päivästä,  ethän tiedä, mitä kukin päivä tuo tullessaan.  (RK: Sananl. 27:1)

Sen lisäksi aika on suhteellista. Sen käyttäytyminen riippuu niin painovoimasta kuin nopeudesta ja ihmeellistä kyllä tämän lisäksi vielä tarkkailijankin nopeudesta. Nykyisin tieteenkin havaintojen mukaan mitä  enemmän aikaa kuluu sitä enemmän epäjärjestys maailmankaikkeudessa lisääntyy. Luomisessa sen sijaan Jumala lisäsi järjestystä. Alusta asti Jumala on sanonut, että päivä ja yö, maapallon pyöriminen, kertovat ajan kulusta. Ennen alkua eivät siis päivä ja yö vaihtuneet. Jumalan ikuisuudessa ei aikaa koeta meidän alkumme mukaisesti.

Luominen on havaittavissa

Me elämme siis siinä maailmassa, jonka Jumala loi ulkoa käsin, toisesta ulottuvuudesta, ajan ulkopuolelta. Tätä ei kuitenkaan voida todentaa tieteen keinoin. Tämä voidaan ymmärtää vain "uskon avulla" kuten alussa lainaamani Heprealaiskirjeen kohta sanoi. Siksi luomistapahtumaa ei voi todistaa tieteellä eikä siten Jumalaa luomisen tekijänä. Sen sijaan luomisen lopputulos voidaan alistaa tieteelle ja siinä voidaan älykkään suunnittelijan käden jälki selvästi havaita - jos halutaan. Profeetallisesti Paavali mainitsee tämän Roomalaiskirjeen alussa:
 

Se, mitä Jumalasta voidaan tietää, on kuitenkin ilmeistä heidän keskuudessaan. Onhan Jumala ilmoittanut sen heille, sillä hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja ymmärrettävissä hänen teoissaan. Siksi he eivät voi mitenkään puolustautua.  (RK: Room. 1:19-20)

He -pronomini tässä viittaa niihin, jotka pitävät itseään viisaana: "He väittävät olevansa viisaita, mutta ovat tulleet tyhmiksi."  (RK: Room. 1:22) Me kutsumme viisaiksi tänä päivänä tiedemiehiä. He liittävät nimeensä pitkän joukon titteleitä kuten Ph.D, M.Sc, jne… ja näin korostavat auktoriteettiaan tietäjänä.

Erityisesti heille on luominen tullut näkyväksi, mutta he eivät halua sitä nähdä, koska "He ovat muuttaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisen ihmisen, lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuvan kaltaiseksi." (RK: Room. 1:23) juuri tätä on evoluutio, jossa erityisesti palvotaan esimerkiksi dinosauruksia.

Paavali jatkaa: "He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, häntä, joka on iankaikkisesti ylistetty. Aamen." (RK: Room. 1:25) Tiedemiehet ovat tulleet maailmakeskeiseksi, mitä he eivät olleet vielä pari sataa vuotta sitten. He eivät usko Jumalaan, joten heidän selityksensäkin kaiken alkuperälle ei luonnollisesti sisällä Jumalaa. Siksi kenenkään uskovan ei myöskään pidä ottaa heidän selityksiään alkuperästä sellaisenaan.

Tiedemiehet aikaisemmin, kuten Newton, joka kirjoitti Raamatusta enemmän kuin tieteestä, uskoivat Jumalaan Luojana ja se ei mitenkään estänyt heitä tekemästä uusia mahtavia tieteellisiä havaintoja. Päinvastoin, Uuden Testamentin mukanaan tuoma usko auttoi ihmistä eteenpäin myös tieteen saralla: maailmasta voi tehdä selkeitä havaintoja, koska Luoja Jumala on järjestelmällinen, viisas ja rakastava. Hän on luonut meille aistit, joihin voimme luottaa ja halun tutkia:

Jumalan kunnia on salata asia,  kuninkaiden kunnia on tutkia asia.  (RK: Sananl. 25:2)

Jumala on siis tarkoituksella piilottanut asioita ihmisiltä, jotta kiinnostuisimme enemmän hänen teoistaan. Vanhojen mestarien motivaation nostatuskeino noudatti tätä samaa ajatusta: mestari piilottaa suurimmat salaisuutensa kisälliltä, joka joutuu ikään kuin varkain vakoilemaan, miten mestari asian teki. Siten kisälli varmasti oppi ja muistaa asian, kun pääsee kiinni ikään kuin salattuun osaamiseen. 

Viitteet:

1. Oivan raamatunopettajan, Chuck Misslerin, kertomus tästä ulottuvuuksien tarinasta: https://www.youtube.com/watch?v=v7dhoynLJKA

1. Onko Raamatun Luomiskertomus kirjaimellinen?

Kutsun sinut tutustumaan yksityiskohtaisesti Raamatun Luomiskertomukseen. Sinulla saattaa olla aiheesta jo ennakkokäsitys, mutta kovin harva on todella paneutunut, mitä siinä tekstissä varsinaisesti sanotaan ja mitä siinä ei sanota. Tekstiä voidaan myös tulkita eri tavoilla sen oletetun tarkoituksen ja alkuperän mukaan. Johdannoksi katsomme hiukan, mitä eri tulkintoja on olemassa.

-------------------------------------------------------------------------------------------
Muut artikkelit Luomiskertomuksesta:

1. Johdanto - Onko Raamatun Luomiskertomus kirjaimellinen?

2. Aika alkoi - Alussa... 

3. Ensimmäinen jae - Alussa Jumala loi taivaat ja maan 

4. Toinen jae - Maailma ilman järjestystä

           ------------------------------------------------------------------------------------------

Raamatun Luomiskertomus on useimmiten ymmärretty jollakin näistä kolmesta tavasta: 

1. Tuhansia vuosia sitten eläneiden ihmisten leirinuotiolla kertoma tarina maailman alkuperästä. Näillä ihmisillä ei ollut pääsy nykyiseen teknologiaan ja ehkä siten olivat, jos ei nyt kehittymättömämpiä, niin tietämättömämpiä. Kaikilla alkuperäiskansoilla on näitä vastaavia tarinoita. Milloin maailman on synnyttänyt krokotiili, milloin se on tullut sotkan munasta. Koska jokaisessa uskonnollisessa kirjassa pitää olla alkuperätarina, myös Raamattuun on sellainen lisätty ja kopioitu muista Lähi-Idän ja babylonialaisten vastaavista kertomuksista. Todennäköisesti tämä on lisätty Raamatun alkuun jälkeenpäin, ehkä Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikana noin 600-500 vuotta eKr.
    
2. Jumalan ihmiselle Pyhän Hengen kautta antama symbolinen kuvaus asioista, joita sen aikaiset ihmiset eivät olisi voineet ymmärtää. Raamattu ei ole luonnontieteiden kirja, vaan vastaa kysymykseen kuka ja miksi, ei miten. Tarina on tarkoitettu vertauskuvalliseksi siitä, että Jumala loi kaiken ja ihminen rikkoi Jumalaa vastaan. Jumala kertoi sen näin, koska ihmiset eivät olisi voineet ymmärtää alkuräjähdystä tai evoluutiota, tai Jumala kyllä halusi kertoa sen oikein, mutta ihmiset eivät kyenneet ymmärtämään ja kirjasivat sen tässä muodossa Jumalan ylistykseksi. Monesti tällöin katsotaan, että Raamatun tosi historia alkaa vasta varsinaisesti Abrahamin kertomuksesta luvusta 12.
    
3. Jumala ainoana silminnäkijänä kirjasi tapahtumat ylös näin ja tarkoitti sen olevan tiivis ja selittävä kuvaus siitä, mitä hän teki. Suvereenina Kaikkivaltiaana ja maan ja taivaan luojana, hän pystyi toteuttamaan kaiken haluamallaan tavalla ja kirjaamaan sen ylös. Hän loi maailman kuudessa päivässä, koska se oli hänen suunnitelmansa ja se sopii yhteen sen kanssa, mitä hän oli suunnitellut ihmisen osaksi (seitsemän päiväinen viikko sopii ihmiselle hyvin). Alusta asti Jumala on kertonut tämän valituilleen ja myös Moosekselle niiden 40 päivän aikana, jotka Mooses vietti vuorella Jumalan kanssa ja minkä jälkeen hän kirjoitti kirjansa. 

Uudesta Testamentista näemme selvästi, että Jeesus ja apostolit viittaavat luomiskertomukseen useasti. Heidän viittauksensa voidaan ymmärtää kahdella tavalla:
 

1. Koska he olivat taustaltaan juutalaisia ja saaneet siten oppinsa Toorasta (Viidestä Mooseksen kirjasta) toistivat he sen opin mukaisia teemoja. He olivat kirjan kansaa ja elivät kirjan mukaisesti. Siihen kuului myös luomiskertomus, mutta se ei tarkoittanut, että he olisivat ottaneet luomisen käytännön totuutena. Se vain sopi heidän opetukseensa siitä, miten tänään pitää elää.
    
2. Sen lisäksi, että he käyttivät sitä opetuksensa osana, he myös vahvistivat sen sanoillaan todelliseksi ja kirjaimelliseksi historialliseksi tapahtumaksi. Jeesus, joka puhui vain sen minkä Isältä Jumalalta kuuli ja näki, näin varmisti, että luomiskertomus on kirjaimellinen tapahtuma. Sellainen minkä hän esiolevaisena yhdessä Isän Jumalan ja Pyhän Hengen kanssa toteutti maailmankaikkeutta luotaessa.

Riippumatta siitä, mikä on nykyinen käsityksesi, niin lähdetään tutustumaan tekstiin avoimin mielin ja yritetään ymmärtää, mitä se kertoo ja miten sen sanoma sopii yhteen sen kanssa, mitä tiedämme nykypäivänä maailmasta.

Totuudellisesti vai kirjaimellisesti?

Itse olen havainnut, että mitä vakavammin Raamatun ottaa totena, sen enemmän siitä ymmärtää. Enhän lue jotain muutakaan kirjaa sitä koko ajan epäillen, vaan yritän uppoutua kirjan sanomaan mukaan. Tätä samaa myös todistavat monet jo iällä olevat tai poisnukkuneet Raamatun opettajat. Sen sanomassa voi päästä yhä syvemmälle, kunhan ottaa sen tosissaan. Siksi myös tulevissa artikkeleissa, joissa käsittelen Luomiskertomusta, pyrin menemään niin syvälle yksityiskohtiin siinä kuin suinkin osaan ottaen sen totena. Katsotaan sitten lopulta mihin päädytään.

Tämän kun sanan, niin samalla on todettava, että Jumalalla oli rajoituksia, kun hän antoi tekstin ihmisille. Hän ei voinut käyttää sanoja, joita ei ollut olemassa ja joilla ei ollut merkitystä sen päivän ihmisille, vaikkakin Hän pystyi sisällyttämään piilomerkityksiä, jotka aukeavat myöhemmin. Hän ei myöskään voinut käyttää ilmaisuja, joita ei ymmärretty. Siksi Luomiskertomuksessa on hyvin maa(planeetta) läheinen ote. Siinä kuvataan asiat kuitenkin ihmisen perspektiivistä eikä Jumalan, joka loi 'ulkopuolelta' käsin. Kommunikoinnissa aina pyritään kertomaan viesti niin, että vastaanottaja sen ymmärtää.

Ei Jumala tarkoittanut, että hän oli maapallolla seisomassa sitä luodessaan, vaikka hän puhui illasta ja aamusta, vaan että näin ihmiset voisivat sen ymmärtää, mitä tapahtui. Yhä tänä päivänä me käytämme ilmaisua omasta kontekstistamme käsin ihan virallisissakin yhteyksissäkin. Esimerkiksi radion säätiedotuksissa sanotaan, että aurinko nousee siihen ja siihen aikaan. Näin vaikka aurinko ei nouse, vaan maapallo pyörii. Me emme kuitenkaan koe maan pyörimistä, vaan auringon nousemisen. Tieteellisesti asia on toisin, silti kaikki ymmärtävät mitä tarkoitetaan. Muu olisi saivartelua.

Lisäksi Raamatun kertomuksissa on lähes aina useampi taso. On se mitä tapahtui, mutta on myös se, mitä tämä tarkoittaa meidän elämäämme vielä tänäänkin tai jopa tulevaisuudessa.

Luomiskertomus kertoo meille, että Jumala loi, mutta siinä on ehdottomasti myös vertauskuva ihmistä varten. Vertauskuva seitsemän päiväisestä työviikosta, jossa päivisin tehdään työtä ja yöllä ei niin paljon tapahdu sekä viimeisestä päivästä, jolloin hengähdetään ja mietiskellään, että mitä tuli tehtyä, muistetaan kiittää Jumalaa kaikesta ja rukoilla siunausta tulevalle viikolle.

Jumala taitavana tekstin laatijana on saattanut historian ja ohjeen yhteen. Meidän tehtävämme on olla tarkkana, ettemme toisaalta ota kirjaimellisena historiana sitä, minkä Hän kommunikoi meille ohjeena elämäämme varten ja taas toisaalta, ettemme symbolisoi sitä, mikä on selkeää historiaa.

Raamattu tulkitaan Raamatulla

Pääsääntö Raamatun tulkinnassa on, että Raamattua pitää tulkita Raamatulla. Kun tutkitaan, kuka kirjoitti Mooseksen kirjat havaitaan, että muut Raamatun kirjoittajat vahvistavat ilman poikkeuksia, että Mooses on hänen nimellään kulkevien kirjojen kirjoittaja. Myös Mooseksen kirjat vahvistavat Mooseksen kirjoittajaksi.

Seuraavasta jakeesta näkee hyvin, että Jumalalla ja Mooseksella oli yhteinen projekti, kirjan kirjoittaminen:

Herra sanoi Moosekselle: "Kirjoita tämä muistutukseksi kirjaan ja teroita sitä Joosualle: 'Minä pyyhin Amalekin muiston täydellisesti pois taivaan alta.'"  (RK: 2. Moos. 17:14)

Seuraavasta taas näkee, että henkilöt, jotka avustivat kirjojen kirjoittamisessa vahvistavat, että Mooses kirjoitti omin käsin osan kirjoista:

Kun Mooses oli kirjoittanut loppuun asti kirjaan tämän opetuksen sanat, hän antoi Herran liitonarkkua kantaville leeviläisille tämän käskyn: "Ottakaa tämä lain kirja ja pankaa se Herran, teidän Jumalanne, liitonarkun viereen. Se on oleva siellä todistajana sinua vastaan.  (RK: 5. Moos. 31:24-26)
 

Mooseksen kirjoissa on siis muidenkin tekstiä, ei vain Mooseksen. Siellä on myös Jumalan itse kirjoittamaa tekstiä:

"Sitten Herra sanoi minulle: 'Veistä itsellesi kaksi entisten kaltaista kivitaulua ja nouse vuorelle minun luokseni. Tee myös puinen arkku. Minä kirjoitan tauluihin sanat, jotka olivat ensimmäisissä tauluissa, niissä, jotka sinä särjit. Pane taulut arkkuun.'  (RK: 5. Moos. 10:1-2)

Mitkä olivat nämä sanat, mihin Jumala viittasi ja Hän itse omakätisesti kirjoitti Mooseksen tekemiin tauluihin? Ne olivat kymmenen käskyä, jotka Jumala oli aikaisemmin puhunut Israelilaisille tulen keskeltä. Nämä sanat on kirjattu 2. Mooseksen kirjan lukuun 20. Otan siitä 11. jakeen, joka kuuluu näin:

Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi. Sen tähden Herra siunasi sapatinpäivän ja pyhitti sen.  (RK: 2. Moos. 20:11)
 

Jumala siis sekä puhui, että kirjoitti tämän lauseen (vieläpä kahteen kertaan, koska Mooses rikkoi ensimmäiset laatat), joka kertoo Hänen luoneensa kaiken kuudessa päivässä - juuri niin kuin on 1. Moos 1:ssä kirjattu. Tämän suurempaa Raamatullista todistusta luomisviikolle on vaikea järjestää. Siitä huolimatta tämän jakeen päätarkoitus on perustella, miksi seitsemän päiväinen viikko on ainoa oikea tapa rytmittää elämä. Maailmalla on muutakin yritetty, mutta ne kokeilut ovat epäonnistuneet.

Mooseksen kirjat eivät tue sellaista käsitystä, että ne olisivat epäyhtenäinen kokonaisuus koottu jonkun toisen toimesta kuin Mooseksen. Tekstissä on myös paljon egyptiläisiä lainasanoja, jotka osoittavat, että kirjoittaja ymmärsi hyvin egyptinkieltä. Mooseshan oli saanut koulutuksensa faaraon hovissa.

Uuden Testamentin todistus

Uudessa Testamentissa Jeesus vahvistaa Mooseksen sekä kirjojen kirjoittajaksi, että tekstin Jumalan sanaksi:

Jos te uskoisitte Moosesta, uskoisitte minuakin, sillä minusta hän on kirjoittanut. Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te voisitte uskoa minun sanojani?" (RK: Joh. 5:46-47)

Tämä on vakava Jeesuksen huomautus myös meille. Huomaa, että Jeesus todella sanoi Mooseksen kirjoittaneen hänestä. Jeesus oli tulipatsaana johdattamassa kansaa, Jeesus ilmestyi Moosekselle.

Jeesus myös vahvistaa, ettei hän tullut kumoamaan mitään, mitä kirjoitettu oli, vaan täyttämään sen:

"Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan vaan täyttämään.  (RK: Matt. 5:17)

Mooses oli sekä lain ylöskirjaaja, että profeetta itsekin. Täyttäminen tässä tarkoittaa sekä lain noudattamista että profetioiden täyttämistä. Esimerkiksi pääsiäisen tapahtumissa Jeesus toisti useaan kertaan, että kaikki pitää tapahtua niin kuin profeetat ovat kirjoittaneet. Hän tunsi kirjoitukset hyvin, koska oli itse tekstin antanut esiolevaisena Pyhän Hengen kautta profeetoille.

Jeesus myös vahvistaa, että ihmiset olivat olemassa 'jo alussa' eli luomisesta alkaen. Hän myös viittaa tässä luomiskertomukseen tietäen, että kaikki tunsivat Luomiskertomuksen Mooseksen kirjoista:

Hän vastasi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa loi heidät mieheksi ja naiseksi  (RK: Matt. 19:4)

Jeesus myös vahvistaa, että Abel, Aadamin ja Eevan toinen lapsi, oli profeetta ja täten todellinen henkilö ja hänen kuolemastaan vaaditaan tilille koko sen aikainen sukupolvi:

Niinpä tältä sukupolvelta vaaditaan kaikkien profeettojen veri, joka on vuodatettu maailman perustamisesta asti, Aabelin verestä aina Sakarjan vereen asti, hänen, joka surmattiin alttarin ja pyhäkön välillä. Niin, minä sanon teille: se vaaditaan tältä sukupolvelta.  (RK: Luuk. 11:50-51)

Ei kait olemattoman, symbolisen taruhenkilön, kuolemasta voida ketään vaatia tilille. Ja jos Abel oli oikea todellinen henkilö, ei kait hänen vanhempansa (Aadam ja Eeva) voineet olla symbolisia taruhenkilöitä.

Jeesus tapasi kirkastusvuorella Mooseksen, jossa he keskustelivat Jeesusta kohtaavista pääsiäisen tapahtumista. Pietari, Johannes ja Jaakob vahvistavat tapahtuman silminnäkijänä. Tämä ei ollut kuitenkaan Jeesuksen ja Mooseksen ensimmäinen kohtaaminen Raamatussa, sillä Jeesus tapasi Mooseksen jo palavassa pensaassa, kun Mooses eli maan päällä. Heillä kahdella oli siis erityinen läheinen 'veljessuhde'.

Missään kohdin evankeliumeja ei Jeesus anna ymmärtää, että Mooseksen tekstissä olisi jotain oleellista korjattavaa, vaan päinvastoin: 

"Totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennen kuin kaikki on tapahtunut.  (RK: Matt. 5:18)

Myös apostolit vahvistavat saman. Esimerkiksi Paavali piti Adamia ja Eevaa ihan todellisina henkilöinä ja heidän luomisensa, ei syntymänsä, tapahtuneen peräkkäin:
 

Luotiinhan Aadam ensin ja sitten Eeva,  (RK: 1. Tim. 2:13)

Pietarin, Johanneksen ja Juudan todistukseen palaamme myöhemmin.

Olemassa olevat lähteet - toledot

Mooses itse ei ole 1. Mooseksen kirjan tapahtumien silminnäkijä . Hänellä on tosin voinut olla jokin lähde sen kirjoittamiseen edellä mainitun Jumalan kanssa tapahtuneiden keskusteluiden lisäksi. Seuraavana joitakin merkkejä siitä, että tällaisia lähteitä oli. Mooses saattoi nämä lähteet varmistaa ja käydä yhdessä Jumalan kanssa läpi niiden 40 päivän aikana, kun oli Raamatun mukaan vuoropuhelussa Jumalan kanssa Hoorebin vuorella.

Riemuvuosien kirja, joka on yksi apokryfikirjoista ja joka on ikään kuin vanha juutalainen Mooseksen kirjojen selitysteos (ehkä enemmänkin) tuo esille tämän ajatuksen, että Mooses keskusteli Jumalan kanssa myös historiasta http://apokryfikirjat.com/riemuv.htm :
 

Luku 1.

Ja Mooses oli vuorella neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, ja Jumala opetti hänelle aikaisemman ja myöhemmän historian kaikista lain ja todistuksen päivistä …

Luku 2.

Ja läsnäoleva enkeli puhui Moosekselle Herran sanan mukaan, sanoen: Kirjoita täydellinen luomisen historia…

Kirjoitustaito on ollut olemassa ainakin noin 5000 vuotta. Kautta historian kaikki uskovien yhteisöt ovat olleet aktiivisia kirjoittamaan ylös tapahtumia. Jobin kirjan, jonka päähenkilön arvioidaan eläneen 4000 vuotta sitten, itse sanoo, että voi kun tämä kirjoitettaisiin ylös ja niin tapahtui. Abraham eli myös noin 4000 vuotta sitten. Hän oli sen ajan rikkaimpia miehiä. Hänellä oli varmasti myös kirjureita palkkalistoillaan, ihan vaan pitämässä kirjaa omaisuudestaan. Eivätkö he olisi myös kirjanneet ylös Abrahamin sanat siitä, mitä Jumala puhui hänelle ja mitä tapahtui hänen elämässään, esimerkiksi Sodoman ja Gomorron tuhon, joka juuri talvella 2019 tulleiden uusien tutkimusten mukaan tapahtui juuri niin kuin Raamatussa kuvataan: äärimmäisen kuumuuden ja palavan rikin avulla. 

Tämä 1. Mooseksen kirjan 10 luvun kohta taas antaa ymmärtää, että tämä teksti on kirjoitettu ennen kuin Sodoma ja Gomorra tuhottiin:

Kanaanilaisten alue ulottui Siidonista Gerariin päin Gazaan asti sekä Sodomaan, Gomorraan, Admaan ja Seboimiin päin Lesaan asti.  (RK: 1. Moos. 10:19)

Tässä siis annetaan maantieteellinen ohje viitaten olemassa oleviin kaupunkeihin. Tämäkin osaltaan siis osoittaa, että jotain kirjoitettuja lähteitä olisi ollut olemassa jo ennen Moosesta, koska kaupunkien tuho tapahtui jo Abrahamin aikana 400-vuotta ennen Moosesta.

Muinainen Lähi-Idän maiden tapa oli kirjoittaa savitauluihin sukukertomuksia. Näistä käytetään nimeä toledot. 1.Mooses sisältää 11 toledot sanaaa. Me tunnemme ne esim. näin:

Nämä ovat Nooan poikien, Seemin, Haamin ja Jaafetin, sukuluettelot (toledot). Vedenpaisumuksen jälkeen heille syntyi poikia. Jaafetin pojat olivat Goomer, Maagog, Maadai, Jaavan, Tuubal, Mesek ja Tiiras...(RK: 1. Moos. 10:1-2)

Eli sukuluettelo sanaksi käännetty sana on tämä toledot, joka alun perin siis tarkoitti savitauluun kirjoitettua todistusta suvusta: https://www.blueletterbible.org/lang/lexicon/lexicon.cfm…

Ensimmäinen toledot on jo 1. Moos 2:4. Se on luomiskertomuksen lopussa ja vetää yhteen sen. Käännetty suomeksi 'vaiheet': 

Nämä olivat taivaan ja maan luomisen vaiheet. (RK: 1. Moos. 2:4)

Toledot on aina kyseisen jakson jälkeen, lopussa ikään kuin yhteenvetona, mitä oli jakson tuloksena.

Vielä Mooseksen aikanakin oli Abrahamin hautapaikka tiedossa. Tiedä vaikka haudat olisivat olleet yksi paikka näiden sukutaulujen säilyttämiseen. Löydetyistä kivisistä ruumisarkuista tiedetään, että niissä oli kirjoitusta. Joosef pyysi kantamaan omat luunsa pois Egyptista, kun Israelilaiset sieltä lähtevät. Joosefin arkku saattoi olla yksi paikka mihin tekstejä oli säilötty. Tämä on tietysti spekulointia, koska Raamattu ei tällaista kerro, mutta otan ne esille, jotta nähdään, että mahdollisuuksia oli monia.

Tekstianalyysi

Tekstilliset analyysit osoittavat, että Luomiskertomus ei ollut runoutta. Sitä on verrattu VT:n muihin teksteihin (historialliset vs runot). Runoissa perfekti ja imperfekti verbimuodot ovat yleisempiä. Historiallisissa kertomuksissa, Luomiskertomus mukaan luettuna, käytetään enemmän preterite verbimuotoa näiden sijasta (suomenkielessä ei tiettävästi ole tätä muotoa?). Tämä verbimuoto kertoo täsmällisemmin, milloin jotain tapahtui. Tämän numeerisen analyysin pohjalta Luomiskertomus on 99.99% varmuudella luokiteltavissa historialliseksi tekstiksi Raamatun tekstien joukossa, ei siis runona.1

Joka tapauksessa on merkittäviä Raamatullisia todisteita, että Luomiskertomus on myöskin sekä Jumalan sanaa että historiallisesti luotettava - sellainen kuin Jumala halusi sen säilyvän jälkipolville. Näillä ajatuksin syvennymme Luomiskertomukseen tulevissa artikkeleissa.


Jatka seuraavan osaan: https://mistametulemme.blogspot.com/2019/09/2-alussa.html

Viitteet:

1. Mainio uusi kirja, joka vetää yhteen monia vanhoja tutkimuksia 1. Mooseksen kirjan 1-11 luvuista on Jonathan D. Sarfatin kirja: The Genesis Account, A theological, historical and scientific commentary on Genesis 1-11.

Mistä Jumala sai kaiken tiedon?

Sain otsikon mukaisen hyvän ja nokkelan kysymyksen.

Jumala on meille näkymätön. Se voi johtua esimerkiksi siitä, että hän on toisessa ulottuvuudessa, johon meillä ei ole suoraa näköyhteyttä eikä mahdollisuutta havaita sitä täältä käsin. Tässä toisessa ulottuvuudessa voi olla eri 'fysiikan lait' kuin täällä. Toki siellä olevat voivat 'nähdä' toisensa, vaikka me emme näkisi heitä, ja sieltä käsin voi nähdä tähän meidän maailmaamme (mitä näkeminen siellä tarkoittaakin on ymmärryksemme ulkopuolella). Tämä ei silti tarkoita, että Hän on toisaalla.

Tämä on vähän niin kuin muurahaiset olisivat me ja ihminen keon äärellä olisi suuri Jumala. Muurahaiset eivät havaitse, eivätkä ymmärrä, ihmistä, mutta ihminen havaitsee muurahaiset.

Jumalan ulottuvuudessa ei ole samaa aikaa, niin kuin me sitä koemme: maapallon liikkeenä itsensä ja auringon ympäri. Jumala  on meidän käsitteenä ikuinen, vaikka emme voi sitä täysin ymmärtää. Silloin kun jokin on ikuinen, sillä ei ole alkua eikä loppua. Joten, kun jollain ei ole alkua, ei hänellä ole syytäkään. Vain kaikella, millä on alku, on myös syy. Kuten tämän universumin olemassa ololle pitää olla syy, koska sillä on alku. Tämä on syyn ja seurauksen lakina tunnettu käsite. Ja sillä millä on alku, on myös loppu.

Jumala on siis aina ollut olemassa, hänellä ei ole alkua, eikä hänen olemassa ololleen ole syytä, eikä hänellä ole loppua eli Hän on ikuinen. Täten ei myöskään hänen osaamisellaan ja tiedollaan ole alkua. Siihen ei ole syytä, koska se on ikuista tietoa. Jumalalla on siis aina ollut tieto. Vaikea ymmärtää? Tiedän, mutta tämän verran meillä on käsitteitä asian kuvaamiseen.

Koska hän on toisessa ulottuvuudessa ja me mahdollisesti aliulottuvuudessa tämän Jumalan Valtakunnan sisällä, niin hän näkee koko elämämme yhdellä kertaa. Niin kuin me voimme liikkua kolmannessa ulottuvuudessa yhä uudestaan ylös ja alas, hän näkee ajan yhtä aikaa elämämme kaikissa vaiheissa. Siksi hän voi myös nähdä meidän elämämme lopun jo alussa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että elämämme jokainen polku olisi ennalta määrätty. Jumalalla on suunnitelma jokaisen elämälle, mutta meidän ei ole pakko sitä toteuttaa. Ihmisellä on vapaa tahto. Jumala myös näkee vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Tämä käy ilmi Raamatusta, kun kuningas kysyy Jumalalta eri vaihtoehtoja, mitä hän voisi tehdä ja Jumala vastaa, miten hänelle käy kussakin tilanteessa.

Täten Jumalalla on ylivertainen ymmärrys kaikesta, mitä tapahtuu tai voisi tapahtua. Luojana hän on tietysti suunnitellut meidän ja tämän maailman. Lisännyt tiedon määrää, siitä millaisen universumin hän luo. Suunnittelijana hän siis tietää kaikki yksityiskohtaisesti ja tämän maailman tiedon hän sai tätä maailmaa miettiessään. Siis jo ennen kuin tätä maailmaa oli olemassa.

Hänellä oli jo ajatus minusta ja sinusta, ennen kuin hän loi mitään. Hän loi meidät omaksi kuvakseen ja siten mekin voimme ensin ajatella ja vasta sitten toteuttaa. Olemme Hänelle hyvin arvokkaita. Hän on ajatellut meitä jo ennen kuin meitä olikaan, niin kuin me syntymätöntä lastamme.

Miten hän sai oman tietoisuutensa ja tiedon omasta ulottuvuudesta - sitä meidän on mahdoton ajatella ja ymmärtää, koska emme pysty edes määrittelemään omaa tietoisuuttamme. 

Mitä tiede on?

Törmäsin tähän artikkeliin, joka pyrkii selittämään mitä tiede on: https://ainamedia.fi/2019/04/26/mita-tiede-on/ 

Tässä artikkelissa, niin kuin yleisessä keskustelussakin monesti, määritellään ymmärrettävät ja loogisesti pätevät perusteet yhdelle tieteen lajille, mutta sitten annetaan ymmärtää, että ne koskevat kaikkea tiedettä. Eli todetaan A:n totuudellisuus hyvillä loogisilla perusteilla ja tämän jälkeen kerrotaan, että näin B:kin on totta, eikä kerrota, että A ja B ovat eri asia. 

Evoluution todistelussa tämä menee niin, että todistetaan eläinten muuntelevan olosuhteiden mukaan ja sitten sanotaan, että kalasta tuli ihminen, antaen ymmärtää, että tämä on sama asia. 

Tieteesta sanotaan, että tiede on totta, koska tulokset voidaan mitata ja koejärjestely uusia. Tämän jälkeen  todetaan, että siksi tiede tietää evoluution olevan totta. Jätetään kuintenkin kertomatta, että puhutaan eri asiasta. Kun tähän kaivaudutaan syvemmälle, niin sitten vasta todetaan, ettei evoluutiota voi kokeilla toistaa, kun se vie niin kauan aikaa. 

Tämä sama ajatyksenkulku näkyy tässä artikkelissa. Alla joitakin otteita artikkelista.

Artikkeli sanoo: "Tiede on mahdollisimman paikkansapitävän tiedon hankkimista ja tiedon varmistamista uudestaan ja uudestaan."

• Tämä väite koskee kokeellista tiedettä, jossa tapahtuma voidaan toistaan "uudestaan ja uudestaan". On paljon muunlaistakin julkaisutoimintaa tieteen nimissä.
• Tieteessä, jossa toistoa ei voida toteuttaa, tätä määritelmää ei voida käyttää. Ei voida mennä ajassa taaaksepäin tai muuten todeta "uudestaan ja uudestaan" jokin, joka on jo tapahtunut. Esimerkiksi jos tie on aamulla märkä, et voi tietää syytä, jos et ole nähnyt, että harjapesu on siitä ajanut ohi.

Artikkeli sanoo: "Tieteeseen kuuluu itseään korjaavuus eli ajatus siitä, että kaikki totuudet ovat väliaikaisia."

• Tämä on sanan totuus väärinkäyttöä. Totuus ei voi koskaan muuttua. Yllä käytetään sanaa totuus, vaikka pitäisi käyttää sanaa tieto tai tietäminen tai ymmärrys. Totuus käsitteenä on hyvin määritelty ja ammattilaisten pitäisi se tuntea. Onko kyseessä siis tarkoituksellinen harhaanjohtaminen?

Artikkeli sanoo: "Sosiologi Robert K. Merton määritteli 1930-luvulla tieteen toiminnaksi, jolla on tietty eetos tai arvomaailma. Mertonin mukaan tieteeseen kuuluu neljä normia.

Näistä ensimmäinen on kommunismi, tieteen yhteisöllisyys."

• Artikkeli perustuu siis Mertonin käsitteistöön, joita seuraavassa nostetaan esille.

Artikkeli sanoo: "Koska kaikki tiede on julkista, toiset asiantuntijat voivat aina suhtautua siihen kriittisesti ja tarkistaa tiedon itse."

• Vaikka julkisuusperiaate on välttämätön lähtökohta, on tämä naivi kommentti. Kenelläkään tutkijalla ei ole vapautta tutkia mitä tahansa. Vastaan tulee aina budjetti, välineet, organisaatio ja aika.
• Esimerkiksi ihmisen alkuperää tutkittaessa tämä ei toteudu, vaan löytäjä pitää julkaisemaansa löytöä itsellään eikä siihen erityisesti saa tutustua kriittisesti suhtautuvat. Tämä on enemminkin sääntö kuin poikkeus.

Artikkeli sanoo: "Nykyäänkin tiedelehdissä on yleensä vähintään kaksi ulkopuolista vertaisarvioijaa, jotka tutkivat, pitääkö artikkeli paikkansa."

• Käytännössä he lukevat kirjoitetun artikkelin ja kommentoivat dokumenttia. Useimmiten heillä ei ole aikaa tutkia ja toisinaan heillä ei edes ole pääsyä alkuperäiseen tutkimusdataan saatikka tutkimusympäristöön. Tutkimustyö on monesti hyvin kallista ja aikaa vievää.

Artikkeli sanoo: "Vertaisarvioinnissa kaikkien osapuolten henkilöllisyydet on salattu. Arvioijat eivät tiedä, kenen työtä he arvioivat, eikä tutkimuksen tekijä saa koskaan tietää, kuka hänen työnsä on arvioinut. Näin vältytään sekä suosimiselta että mahdollisilta kostotoimenpiteiltä, mikäli tutkimus jouduttaisiin hylkäämään."

• Tästäkin on lukuisia näyttöjä, miten uudestaan ja uudestaan tähän vaikutetaan. Ei ole mitään maailman tiedeorganisaatiota, joka valvoisi asiaa. Kyseessä on pelkkä moraalikäsite, jota eri tiedelehdissä valvotaan eri tasolla.
• Asiaan vaikuttaa myös arvioijien valitsijan asenne. Hän voi ohjata artikkelin suosiollisille tai epäsuosiollisille arvioijille. Tästäkin on ollut lähiaikoina systemaattista näyttöä väärinkäytöksistä.

Artikkeli sanoo: "Normeista toinen on universalismi. Se tarkoittaa, että tieteellistä tutkimusta tai väitettä pitää kohdella samanveroisesti riippumatta siitä, kuka sen on esittänyt. Kaikkein ansioituneimman professorin työ käsitellään yhtä kriittisesti kuin aloittelevan tutkijan."

• Jos artikkeli sanoo sanan Luoja, tasavertainen käsittely loppuu siihen ja vaaditaan koko artikkelin mitätöimistä. Tästäkin on näyttöä, josta räikein oli Kiinalaisten tutkijoiden sivulause siitä, miten hienosti käsi on suunniteltu. Tämä johti some-sotaan, jonka jälkeen tiedejulkaisun oli poistettava artikkeli.
• Jos tutkija löytää dinosauruksista verisoluja hänet painostettiin eroamaan vielä muutama vuosi sitten. Onneksi tämä on ohi tältä alueelta, mutta edelleen ihmisiä erotetaan heidän uskonsa takia.

Artikkeli sanoo: "Kolmas normeista on pyyteettömyys: tiedettä ei tule tehdä etujen toivossa, vaan tiedonhalun tai totuuden rakkauden tulisi olla ainoa motivaatiotekijä. Suomessa tämä toteutuu ainakin siinä mielessä, että harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta tutkijat ja tieteentekijät eivät pääse rikastumaan työllään."

• On naivia sanoa tätä. Ensinnäkin monelle tieteentekijälle julkisuus, maine ja kunnia on rahaa tärkeämpää. Siitä historia toistaa itseään uudestaan ja uudestaan. Puhumattakaan Nobelin palkinnoista ja vastaavista. 
• Yhä suurempi osa tutkijoista toimii yrityksissä, esim. lääketeollisuudessa, kemianteollisuudessa, teknologiateollisuudessa.
• Tieteentekijät ovat ihmisiä. Heillä on perheet elätettävänä ja siinä ei pyyteettömyys auta.

Artikkeli sanoo: "Neljäs Mertonin normi on järjestelmällinen skeptisyys tai epäilys. Sen mukaan mitä hyvänsä tieteessä väitetäänkin, muiden tehtävänä on yrittää kumota väite kaikilla kuviteltavissa olevilla keinoilla ja konsteilla. Jos tässä ei onnistuta, on hyväksyttävä, että tieto on totta ainakin väliaikaisesti, kunnes parempaa tietoa löytyy.

• Kuten yllä mainitsin tieto ei voi olla totta väliaikaisesti. Ymmärrys asioiden tilasta voi olla väliaikaista. Artikkelin kirjoittaja sortuvat termien väärinkäyttöön vesittääkseen termin totuus merkityksen. Totuus ei ole mielipide.
• Evoluutiolla ei edelleenkään ole todistettua mekanismia, joka tuottaisi uutta geneettistä informaatiota riittävässä määrin. Silti väitetään, että se on paras selitys, vaikka selitystä ei ensinkään ole, vain uskomus.

Artikkeli sanoo: "Tämä on tärkein periaate, joka erottaa tieteen uskonnosta: ei voi olla uskontoa, jossa periaatteena on epäusko."

• Tieteessä on paljon asioita, jotka otetaan vastaan uskolla ilman, että siitä voi olla näyttöä. Uniformitarianismi on yksi pääperiaate, jolla tutkitaan historiaa siltä pohjalta, että esimerkiksi geologiset prosessit ovat aina olleet sellaisia kuin me ne tänään havaitsemme.
• Koko elämän synty, evoluutio ja maailmankaikkeiden synty perustuu siihen uskoon, että Jumala ei vaikuttanut, vaan kaikki tapahtui itsestään. Tässäkään ei saa epäuskoa esittää valitsevaan dogmiin. 

Artikkeli esittelee yleviä periaatteita ja antaa lukijan ymmärtää, että nämä olisivat käytännössä käytössä. Nämä ovat vain paperilla, reaalimaailma on erikseen - kuten tieteellisessä teoriassakin asiat monesti ovat. 

Jos selkeästi opetettaisiin operatiivisen tieteen ja historian tieteen ero, ihmiset ymmärtäisivät aina mielessään luokitella tulokset jompaan kumpaan luokkaan ja ymmärtäisivät, mikä on totta ja mikä tulkintaa. 

Tieteenlajien ero voitaisiin määritellä esimerkiksi näin: 

1. Operatiivinen tiede, joka perustuu kokeisiin ja niistä tehtäviin havaintoihin (toistettavissa uudestaan ja uudestaan).
2. Alkuperä- tai historiatiede, jossa katsotaan jotain näytettä tai ilmiötä ja arvuutellaan, mitä on tapahtunut.

#1 luomiseen uskovat tukevat täysin ensimmäisen tieteenlajin tuloksia, eivätkä pääsääntöisesti voi väittää sen tuloksia vastaan.

#2 Luomiseen uskovien mielestä johtopäätöksiin vaikuttaa tulkitsijan maailmankuva ja -katsomus. Jos hän ei usko Jumalaan, ei hän liitä johtopäätökseensä sitä, että Jumala loi. Tämä lienee selvä.