sunnuntai 31. lokakuuta 2021

Uusi löytö - 100 miljoonaa vuotta vanha rapu

Meripihkan sisältä on aikojen saatossa löytynyt monenlaisia eläimiä - useimmiten hyönteisiä. Tässä kuvassa on tuore löytö, jossa on pienen pieni rapu. Se muistuttaa nykypäivän rapuja kuten meripihkan tutkinut tutkija sanoo: 

"Kun näin sen ensimmäistä kertaa, en voinut uskoa silmiäni", Harvardin paleontologi Javier Luque sanoi. "Tämä näyttävä taskurapu näyttää niin modernilta, kuin jokin, minkä saatat löytää [Brittiläisestä Kolumbiasta] kiviä kääntämällä, mutta se on itse asiassa melko vanha ja erilainen* kuin kaikki aiemmin nähty, fossiilinen tai elossa oleva." (1)

*)Artikkelista ei käynyt ilmi miten se on niin kovin erilainen, kuin se oli kuitenkin täysin samanlainen. 




Konvergenssi evoluutio tekee ihmeitä toistuvasti

Konvergenssi evoluutio selittää, miten useassa eri ajassa ja paikassa on kehittynyt samanlaisia rakenteita. Rapumaiset tunnuspiirteet ovat tällaisia, jotka evoluutio-opin mukaan ovat kehittyneet monta kertaa toisistaan riippumatta. (2) Myös erilaiset näköelimet ovat kehittyneet monta kertaa ja toisinaan samanlaisiksi kuten mustekalalla ja ihmisellä.

 

Evoluution pysähtyneisyys (staasis) ei tee mitään - ja se tekee siitä ihmeen

Toisaalta saattaa mennä evoluution ajanlaskun mukaan satoja miljoonia vuosia ettei mikään muutu. Miljarditkaan mutaatiot eivät tuo mitään uutta (sillä mutaatioita tiedetään tapahtuvat joka sukupolvessa kaikilla lajeilla koko ajan).(3) 

Juuri näin on käynyt kuvan ravun tapauksessa, joka on juuri sellainen kuin ravut nykyäänkin. Tutkijat yrittävät rakentaa löydöstä uutisen, mutta todellinen uutinen on se, ettei se ole uutinen.


Hyppäyksittäinen kehitys

Koska kuitenkin kehitystä on tapahtunut evoluutio-opin mukaan muualla, seuraa edellisistä, että kehitystä on tapahtunut nopeasti hyppäyksittäin. Välillä siis kehitystä tapahtuu ja välillä se pysähtyy. Samanaikaisesti tapahtuu miljoonia hyppäyksiä, kun vieressä samassa olosuhteessa samana aikana ei tapahdu mitään kehitystä.

Sitä ei osata selittää, mikä hyppäyksen nopeasti saisi aikaiseksi. Yleinen ajatus, että kyseessä on olosuhteiden muutos, ei voine pitää paikkaansa, koska 100 miljoonan vuoden aikana olosuhteet ovat maan pinnalla muuttuneet useasti. Tänä aikana tuhansia lajeja on kuollut sukupuuttoon eli sopeutumista ei ole tapahtunut, vaikka selkeä sopeutumispaine on ollut olemassa: rapu vaan on rapu.

Ihmisen olisi pitänyt kehittyä apinaakin 'alkeellisemmasta' eläimestä 7 miljoonassa vuodessa, mutta rapu ei ole muuttunut lainkaan 100 miljoonassa vuodessa. Tämä vaatisi jonkin muunkin selityksen kuin sen, että evoluutioon kuuluu molemmat mahdollisuudet.


Kaikella on syy-seuraus-suhde

Selitys, että evoluutiossa 'kehitys tapahtuu näin', on pään työntämistä pensaaseen eikä varsinaisen syyn-ja-seurauksen hakemista.

Kun laitetaan konvergenssi evoluutio ja evoluution pysähtyneisyys rinnakkain, havaitaan jotain merkillistä:  epäluonollinen, suorastaan yliluonnollinen, ristiriita. Samanaikisesti luononlliset, satunnaiset, prosessit sekä kehittävät että eivät kehitä. Evoluution kyky toisaalta kehittää täysin samanlaisia DNA sekvenssejä (eri lähtökohdista ja toisistaan riippumatta kaikkea matemaattista todennäköisyyttä vastaan) ja yhtäaikainen evoluution 100 miljoonan vuoden pysähtyneisyys, vaatii edes loogisen tai filosofisen selityksen, jos tieteellistä ei pystytä antamaan.


Saman 100 miljoonan vuoden ajanjakson aikana ihminen kehittyi neliraajaisesta päästäisestä kun taas kymmenraajainen rapu ei muuttunut lainkaan - kuinka uskottava selitys tämä on?


Tätä ristiriita tilannetta ei voida lakaista maton alle vain toteamalla, että tässä ollaan, jotenkin sen on siis pitänyt tapahtua.

On oltava toinen järkeenkäypä selitys. Sellainen joka selittää, missä rajoissa eliöt voivat muunnella ja miksi samanlaisia rakenteita on monella eri eliöllä. Jonkun on täytynyt tämän kaiken suunnitella juuri näin. 


Viitteen: 

1. https://www.sciencealert.com/adorable-crab-found-encased-in-amber-is-the-oldest-true-crab-ever-found 

2.  https://en.wikipedia.org/wiki/Carcinisation

3. https://www.oxfordbibliographies.com/view/document/obo-9780199941728/obo-9780199941728-0067.xml

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti