sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Vauvalla valmius oppia mikä tahansa kieli

Historiallisista kielistä meille on jäljellä vain kirjoitettuja näytteitä - olisi hienoa jos olisi tuhansia vuosia vanhoja nauhoitteita. Äänteiden syntymisen tutkiminen on siis kovin hankalaa. Ja kirjoitetulla kielellä ja puhutuilla äänteillä ei ole mitään yhteistä tekijää muuta kuin sopimus ihmisten kesken. Siis kirjoituksesta ei näe, miten kyseistä kieltä on lausuttu.

Nykyisin kieliperheitä on joitakin kymmeniä vähän riippuen keneltä kysyy. Kieliä taas tuhansia ja murteita vielä enemmän. Rajanveto on monessa tapauksessa mahdotonta. Tässä yhteydessä riittääkin, että ymmärrämme sen, että joillakin kielillä ei tunnu olevan mitään yhteistä keskenään. Esimerkiksi kiinankielen ja suomenkielen yhteinen alkuperä on täysin tietämättömissä. Siksi niiden ajatellaan kehittyneen toisistaan riippumatta, alkeista asti erilailla.

Evoluutio-oppi sanoo, että kaikki ominaisuudet ovat kehittyneet vähitellen, jopa puhuttu kieli. Ensin se oli luolamiesten ölinää, jota sormella osoituksella voimistettiin, sitten siihen tuli kauniimmat nyanssit (tai toisin päin). Eri heimoissa syntyi vähitellen erilaisia kieliä, kun äännevarasto kasvoi ja ihmisen puhe-elinten rakenne kehittyi. Tästä tosin ei ole mitään havaintoja jäljellä, vain arvailuja ja tarinan kerrontaa.


Yksinkertaista kirjoitusta? 

Kirjoitetun kielen tutkiminen paljastaa ongelmia vähittäiselle kehittymiselle. Näyttäisi siltä, että kirjoitettu kieli on ollut aikaisemmin osin rikkaampaa kuin nykyisin. Kehitys on siis kohti yksinkertaisempaa ainakin viimeisen 4 500 vuoden ajalta. Esimerkiksi aikaisemmin verbeissä on ollut merkkejä, jotka kertovat millä mielellä tekeminen on suoritettu (juoksi iloissaan, juoksi kauhuissaan). Vanha englanti on esimerkiksi selvästi monimutkaisempaa kieliopiltaan kuin nyky-englanti, jossa moni asia on yksinkertaistunut ja täten merkityssisältö vähentynyt. (Lisää aiheesta lopussa olevan linkin takana.)

Yksinkertaistaminen on helppo ymmärtää, jos ensin ymmärrämme, ettei ihminen ole aikaisemmin ollut nykyistä vähemmän älykäs. Kun tämä oletetaan ja otetaan huomioon kuinka kiireiseksi elämä on nykyisin muodostunut ja kuinka paljon enemmän aikaisemmin panostettiin puheeseen ja kieleen, niin nähdään, että aikaisemmin historiassa puhutulla kielellä oli suurempi merkitys, siihen käytettiin aikaa enemmän. Kieli ja sen nyanssit olivat suurempi osa elämää.

Toinen kielten kompleksisuuteen liittyvä selkeä havainto on, että historiassa on ollut paljon kieliä, joita ei enää puhuta. Uusia murteita syntyy koko ajan, mutta niillä on aina olemassa oleva lähde, josta ne muuttuvat. Tällä sivustolla on kartta, josta näkee kuinka paljon katoavia kieliä on: http://www.endangeredlanguages.com/ 


Katoavat kielet


Ajatus siitä, että tällainen vähittäinen kehitys murteista kieleksi ja sitten eri kieliperheiksi, ei saa tukea olemassa olevista havainnoista. Lähi-Idästä löytyy paljon tutkimusaineistoa, jossa lähekkäin asuneet kansat puhuivat aivan eri kieltä, eri kieliperheestä. Miten tämä olisi voinut kehittyä vähitellen, kun kansoilla kuitenkin oli paljon keskinäistä aktiivisuutta?

Jos kielet kehittyivät vähitellen kaukana toisistaan, niin silloin myös puheentuottamisen rakenteiden olisi pitänyt kehittyä erilaisiksi. Miksi ei toisessa heimossa, missä kehittyi toinen kieli(perhe), myöskin puheentuottamisen rakenteet kehittyneet vähitellen siten erilailla, että toisen kielialueen ihminen ei sitä pystyisi oppimaan? Puhumiseen käytetään paljon kaikenlaisia rakenteita, moninaisten lihasten lisäksi jopa säädeltävää hengitystä.*

Vauvan kyky oppia mikä tahansa kieli puhuukin voimakkaasti kielten evoluutiota vastaan. Eli ihmisen rakenteet eivät rajoita erilaisten kielten oppimista.





Näyttää siis siltä, että puheentuottamisen rakenteet olisivat ensin olleet olemassa kaikille ihmisryhmille samanlaisena ja vasta sitten ovat syntyneet eri kielet. Mutta miten evoluutio-opin mukaan ihmisen puheentuottamisen rakenteet olisivat voineet kehittyä ennen kuin puhe, ikään kuin valmiiksi odottamaan, että jospa joku alkaisi näitä kymmeniä lihaksia käyttämään vaikkapa swahilin kielen puhumiseen?

Ilman puhetta nämä monimutkaiset rakenteet eivät olisi antaneet mitään valintaetua kilpailussa elintilasta, joten evoluution mekanismin olisi pitänyt karsia ne pois tarpeettomina - eikä suinkaan jalostaa niitä eteenpäin.

Jäljelle jää siis vain se vaihtoehto, että ensin oli yksi kieli täydellisenä puhutun kielen vaatimien rakenteiden kanssa. Tästä kantakielestä muuttuivat kaikki muut kielet. Yhdestä yhteisestä kantakielestä ei ole kuitenkaan mitään merkkejä jäljellä - sekin on oletus. Mikä olisi ollut motivaatio aloittaa kielen rakentaminen alusta eri periaatteilla ja unohtaa aikaisempi kieli? Eri kieliperheiden synty on siis täysi mysteeri. Voidaan vain arvailla, onko joillakin kaukaisilla puhutuilla kielillä ollut historiassa yhteinen kantamuoto.

 
Onko kaikki kielet syntyneet yhdestä kielestä?

Kielten kehityksessä on siis paljon samanlaista problematiikkaa kuin elämän kehityksessä. Jos uskot evoluutioon kaiken lähteenä, joudut ottamaan myös kaiken edellä mainitun epäselvyyden uskosi ytimeen.

Raamattu antaa yksinkertaisen selityksen - muistatko sen? Se selittää havaintoaineiston paljon selkeämmin ja palaset loksahtelevat kohdalleen. Kielitutkimus Lähi-Idässä tukee tätä kuvausta hyvin. 


Raamatun mukainen kielten kehitys.


Tätä ei sekulaari tiede kuitenkaan voi hyväksyä, koska selitys on Raamatusta:
  • Evoluutioon uskovat kielitieteilijät hylkäävät Baabelin tornin tapahtumat.
  • Evoluutioon uskovat geologit hylkäävät Nooan vedenpaisumuksen.
  • Evoluutioon uskovat biologit hylkäävät ihmisen luomisen.
  • Evoluutioon uskovat astronomit hylkäävät tähtien luomisen.

Kysymys on siis Jumalan Sanan hylkäämisestä ja selkeiden havaintojen kääntäminen sellaisiksi johtopäätöksiksi, jotka omassa mielessä tukevat sitä maailmankuvaa, joka perustuu siihen, että ensin ei-mikään räjähti galakseiksi ja aurinkokunnaksi ei-mistään syystä ja sitten kivi muuttui ihmiseksi… kun aikaa oli tarpeeksi. Tällaisessa maailmankuvassa  juuri mikään ei ole varmaa, koska kaikki perustuu sattumaan. Sen sijaan Raamatun ymmärtäminen ja hyväksyminen Jumalan sanaksi avaa historian tapahtumat selkeällä tavalla. Juuri se on osoitus totuudesta.


*) Kirurgi Mikko Tuulirannan kertaa sen, mitä kaikkea puhumiseen tarvitaan:
" Ihmisen ja simpanssin aivoproteiinit eroavat toisistaan noin 80 %:sti. Simpanssin aivoista puuttuvat ns. Brocan alueet. Ne sijaitsevat vasemmalla otsa- ja parietaalilohkojen alueilla. Niissä syntyvät puheen tuottamiseen tarvittavat signaalit sekä kuullun ymmärtäminen. Brocan alue tekee mahdolliseksi sen, että ihminen voi kontrolloida hengityslihaksensa lähes täydellisesti. Kun ihminen alkaa puhua, Brocan alue ottaa kontrolliinsa paitsi kurkunpään lihakset, myös koko hengityslihaksiston eli kylkiluuvälilihakset, pallean ja vatsalihakset. Näin ihminen, puhuakseen, voi tietoisesti kontrolloida hengitystään.

Se tekee mahdolliseksi myös uimisen ja sukeltamisen; ihminen voi pidättää henkeään useita minuutteja ja sukeltaa kymmenien metrien syvyyteen ilman laitteita. Ihminen pitää vedestä ja jokainen terve vastasyntynyt pystyy pidättämään henkeään ja uimaan veden alla (vauvauinti). Simpanssi ei osaa uida ja sillä on automaattinen hengitys, jota ei siis voida tietoisesti kontrolloida. Ihmisellä, päinvastoin kuin millään muulla kädellisellä, on vesieläimen nielu ja kurkunpää: pehmeä kitalaki ja kitakaari sekä matalalla sijaitseva kurkunpää estävät veden joutumisen hengitysteihin.

Ihminen, paitsi että hän osaa puhua, osaa myös laulaa, viheltää ja imitoida. Ihminen pystyy ymmärrettävästi puhumaan, vaikka hänen kurkunpäänsä olisi syövän takia jouduttu poistamaan. Tämä on mahdollista hengityslihaksiston hallinnan vuoksi."



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti